NATO-pankin liikekumppanit tunnettuja taparikollisia

Pankin rakenne, jota PosiTV:n heinäkuisessa artikkelissa avataan laajemmin, on sellainen että jäsenmaiden eli takaajamaiden veronmaksajat kantavat taloudelliset riskit. Pankki on myös rakennettu parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle; sama kaava kuin NATOn hydridiosaamiskeskuksen (HybridCoE) kanssa.

Tämä antaa aiheen pitää hanketta silmällä.

Perustajia ovat Kanada, jonne toinen pääkonttori on tarkoitus sijoittaa, verokeidas Luxemburg jonne tulee Euroopan konttori sekä Belgia, Turkki, Kreikka, Romania, Albania, Latvia ja Ukraina, jonka pääomaosuuden muut jäsenet kattavat.

NATO-pankki on virallisesti valtio-omisteinen, voittoa tavoittelematon kehityspankki Maailmanpankin (WB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n mallin mukaisesti. Sen tavoitteena on saavuttaa AAA-luottoluokitus, jonka avulla se voi laskea liikkeelle omia velkakirjojaan ja vivuttaa markkinoilta halpaa pääomaa, myöntääkseen ”edullisia” pitkäaikaisia lainoja valtioille puolustushankintoihin ja tarjota takauksia kaupallisille pankeille puolustusteollisuuden toimitusketjujen rahoittamiseen.

Iso-Britannia on ilmoittanut virallisesti, että se ei liity Kanadan johtamaan pankkiin, vaan kehittää omaa erillistä Multilateral Defence Mechanism (MDM) -rahoitusmalliaan, jossa Suomi, Puola ja Alankomaat ovat mukana.

Myös Saksa ja Ranska ovat jättäytyneet NATO-pankin ulkopuolelle vedoten Iso-Britannian lailla muun muassa huoleen vastineesta veronmaksajien rahoille (”value-for-money”).  Koska suuret eurooppalaiset valtiot jättäytyivät pois, NATO-pankki nojaa entistä vahvemmin yksityisiin rikoksenuusija-pankkeihin.

Jo aiemmin perustettiin NATO Innovation Fund (NIF), joka on NATOn itsenäinen yhden miljardin euron pääomasijoitusrahasto (VC), joka sijoittaa syväteknologiaan ja kaksikäyttötuotteisiin (nk. dual-use). Sillä on salkussaan yli 30 suoraa ja rahastosijoitusta, ja se on houkutellut mukanaan jo yli 1,5 miljardia euroa yhteissijoituksia. Sen suurin tunnettu yksittäinen sijoitus on saksalaiseen droonivalmistaja Starkiin osana yhtiön 500 miljoonan euron rahoituskierrosta.

Luottokumppanit

NATO-pankin perustamista valmisteleva ryhmä on saanut valmiiksi juridiset ja hallinnolliset mallit. Pankin on määrä aloittaa operatiivinen toimintansa vuonna 2027. Perustamissopimus (Articles of Agreement) on tarkoitus allekirjoittaa Luxemburgissa 30. marraskuuta 2026.

NATO-pankin tueksi on koottu useita globaaleja suurpankkeja kuten JPMorgan Chase, ING Groep, Banco Santander, Barclays, Citi Group ja Deutsche Bank, kaikki tunnettuja taparikollisia, jotka ovat sitoutuneet kanavoimaan yksityistä pääomaa puolustusalalle.

JP Morgan Chase ja Deutsche Bank ovat olleet mukana NATO-pankki DSRB:n kehitysryhmässä.

Ristiriita on tässä: Valtiot luovat uutta turvallisuus- ja kriisinkestävyyspankkia ”suojellakseen demokraattisia maita”, mutta sen moottoreiksi ja yksityisen pääoman välittäjiksi otetaan pankkeja, jotka ovat toistuvasti jääneet kiinni rahanpesusta, pakotteiden kiertämisestä, asiakkaiden huijaamisesta, veropetoksista, korkojen ja markkinoiden manipuloinnista sekä viranomaisille valehtelusta.

Kokonaisuus rakennetaan parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle.

NATO-pankin kumppaneiksi valitaan ryvettyneitä instituutioita, kuten Deutsche Bank joka on saanut miljardiluokan sakot venäläisen rahan pesusta. Myös ING:n ilmitulleet rahanpesut asettuvat mielenkiintoiseen valoon tilanteessa, jossa NATOn ilmoitettuna tavoitteena on nimenomaan padota vihamielisiksi luokiteltujen valtioiden taloudellista ja sotilaallista vaikutusvaltaa.

Eräs mukana olevista kanadalaisista pankeista, TD Bank, joutui yhdysvaltalaisen sääntelijän hampaisiin aivan hiljattain, nyt lokakuussa 2026. Yhdysvaltain pankkivalvontavirasto (Office of the Comptroller of the Currency, OCC) julkaisi raportin, jossa se syyttää yhdeksää suurpankkia – mukaan lukien TD Bankia ja Citigroupia – poliittisesta syrjinnästä ja niin sanotusta debanking-toiminnasta, jossa laillisten amerikkalaisten asiakkaiden ja yritysten tilejä on rajoitettu tai suljettu heidän poliittisten tai uskonnollisten vakaumustensa vuoksi.

Eli samaan aikaan kun nämä pankit sitoutuvat NATOn kanssa puolustamaan ”länsimaisia arvoja ja turvallisuutta”, niitä syytetään omien kansalaisten taloudellisesta syrjinnästä ja poliittisesta suodattamisesta — ja vain pari vuotta sen jälkeen kun ne ovat jääneet kiinni siitä, että ne ovat pesseet huumekartellien rahaa miljarditolkulla.

TD Bankin johto oli jäädyttänyt rahanpesun valvontabudjetit vuosiksi eteenpäin säästääkseen rahaa. Tämän seurauksena pankin järjestelmät jättivät kirjaimellisesti 92 % kaikesta rahaliikenteestä täysin ilman automaattista valvontaa vuosien 2018 ja 2024 välillä.

Ja Luxemburg. Luxemburg on valittu Euroopan keskukseksi sen löysän sääntelyn ja monimutkaisten rahastorakenteiden vuoksi; se on täydellinen paikka piilottaa ja kierrättää rahavirtoja. Koska NATO-pankki DSRB:n on tarkoitus rahoittaa myös pieniä ja keskisuuria tekoäly- ja puolustusalan startupeja, jotka eivät tavallisilta pankeilta saisi lainaa korkean riskin vuoksi, Luxemburgin kautta ja NIF-rahastoa hyödyntäen nämä korkean riskin sijoitukset voidaan paketoida ja häivyttää näkösältä.

Sukelletaan hetkeksi politikoinnin ulottuvuuteen.

Iso-Britannia, EU, Saksa ja Ranska

Iso-Britannia ei jättäytynyt hankkeesta pois siksi, etteikö se haluaisi rahoittaa puolustusteollisuutta, vaan siksi, että se rakentaa parhaillaan omaa kilpailevaa ja itse hallitsemaansa rahoitusjärjestelmää.

Luxemburgilainen Delano-sivusto antaa ymmärtää, että Iso-Britannia ja Kanada — jota johtaa Englannin pankin entinen johtaja Mark Carney — kävivät valta- ja intressiriitaa, eivätkä päässeet yhteisymmärrykseen. Kanada ja Britannia ovat kuitenkin sopineet keskustelevansa yhteistyöstä.

Well… Britannian valtiovarainministeriö vastusti liittymistä Kanadan vetämään NATOn DSRB-pankkiin, koska se olisi tarkoittanut rahoitusvallan siirtämistä Lontoon Whitehallista Kanadaan sijoitettavaan päämajaan. Kanadan pankki-malli keskittyy enemmän yksittäisten valtioiden yleiseen lainoittamiseen ja alihankintaketjujen takaamiseen. Lontoo haluaa rahoituslaitoksen, joka keskittyy suoraan maiden yhteisten aseostojen rahoittamiseen ja tilausten keskittämiseen — jolloin Britannian oma puolustusteollisuus, kuten BAE Systems, hyötyy suoraan.

Britannia haluaa myös määrittää omat lainaehtonsa ja sääntönsä, ja sillä on omat verokeitaansa. Se ei halua Luxemburgia apajille.

Saksa ei halua liittyä, koska Puola on mukana. Aiempina vuosina puolalaisia muutti Saksaan töiden perässä. Nyt suunta on muuttunut, Saksasta siirtyy tehtaita Puolaan, ja saksalaisia työntekijöitä perässä. Saksan talous on vaikeuksissa, sen poliittinen johto on vaikeuksissa. EU-jäsenmaiden suhteissa on jännitteitä. Puola hyväksyy vain työtä tekeviä maahantulijoita, maksavia tekijöitä menettävälle Saksalle jää työhaluttomat.

(Sivuhuomautus: Saksan liittokanslerin Friedrich ”BlackRock” Merzin äidinpuoleinen isoisä Josef Paul Sauvigny oli kansallissosialistisen NSDAP:in, siis natsipuolueen jäsen.)

Ranskalla on nyt muuta tekemistä, eikä sillä ole rahaa.

Toisin sanoen EU-jäsenmaiden omat edut vetävät eri suuntiin. Niin on, mutta yhdestä asiasta vallitsee jäsenmaiden kesken yksimielisyys: solidaarisuuden tarpeellisuudesta. Pakosta.

Kun rahaa tarvitaan, veronmaksajaa lähestytään loistavin silmin, hymyilevin huulin, lämmin käsi ojentuneena inhimilliseen kosketukseen. Mediat alkavat kirjoittaa huolestuneita varoituksia kansallisesta turvallisuudesta. Medioiden viikottainen sairausmyynti hiipii häpeämään, nyt uutisoidaan uusista mullistavista keksinnöistä (vuotuinen läpimurto syövän hoidossa…) ja kaikesta terveysvaikutteisesta.

Veronmaksajan täytyy tuntea olevansa työkykyinen tuottamaan verokertymää kansallisen resilienssin (ja pääoman) turvaamiseksi — vaikka töitä ei olekaan tarjolla. Kansalliseen turvallisuuteen voi haudata velkaantumisen, inflaation, kohonneet elinkustannukset, suurtyöttömyyden, vastuunkantajien kaikki epäonnistumiset.

Yhdysvallat on NATO

Sirpaleita

Puolustusteollisuuden markkinoiden ja siihen kytkeytyvän finanssialan institutionalisointi osoittaa, että länsimaissa puolustusvalmiuden ja sotilaallisen tuotannon rahoittamista rakennetaan nyt pysyväksi osaksi globaalia talousjärjestelmää.

Se taas että sotilaallisen allianssin maat alkavat rakentaa omia, erillisiä rahoitus- ja teollisuusrakenteitaan, osoittaa liittokunnan pirstoutumista ja siirtymistä niin sanottuun transaktiotalouteen – eli malliin, jossa yhteistyötä tehdään silloin, kun se suoraan palvelee kunkin maan omaa kansallista ja taloudellista etua.

Lännen uusi sisäinen valtarakenne on kolme erillistä länsi-blokkia. Jokainen niistä ajaa omia intressejään nojaten omiin finanssikeskuksiinsa.

NATOn 5 prosenttia BKT:sta -tavoite

NATO-maat solmivat uuden sitoumuksen, jonka mukaan puolustus- ja turvallisuusmenoihin on investoitava peräti 5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoteen 2035 mennessä.

Tämä vaatimus on niin valtava, että se ajaisi useimpien valtioiden budjetit välittömästi kriisiin – joten NATO-pankki DSRB päästään myymään  pelastajana veronmaksajille.

Ensin luodaan tarve ja poliittista painetta maalaamalla uhkakuvia.

Sitten päästään NATO-pankin avulla kikkailemaan taseiden ulkopuolella. Kun valtio ottaa suoraa velkaa ostaakseen aseita tai rahoittaakseen sotilaallista tekoälyä, se kasvattaa valtionvelkaa ja rikkoo budjettikuria. Mutta kun valtio sijoittaa pienen alkupääoman DSRB:hen, pankki käyttää sitä vakuutena ja ottaa yksityisiltä suurpankeilta miljardiluokan lainoja. Sitten DSRB lainaa tämän lainatun rahan eteenpäin jäsenmaille tai puolustusyhtiöille. Valtiot voivat tällöin raportoida nämä NATO-pankki DSRB:n kautta kulkeneet ja yksityisellä rahalla vivutetut miljardihankkeet osaksi omaa kansallista 5 % BKT:sta-tavoitettaan ilman, että ne rasittavat suoraan valtion virallista budjettitasetta.

Kun muut maat ”lainaavat” rahaa Ukrainalle DSRB:n kautta aseteollisuuden tuotteiden ja tekoälyjärjestelmien ostamiseen, nimenomaan nämä muut maat voivat laskea kyseiset summat omaksi edukseen täyttäessään NATOn 5 % kiintiötä.

Sisäsiittoisuus on riski

Sotilaallinen valta, teknologinen kehitys ja korkean tason finanssimekanismit kietoutuvat toisiinsa. Ketju  jossa aseteollisuus, tekoäly, suurpankit ja geopoliittiset instituutiot luovat suljetun ja toisiaan ruokkivan kehän. Veronmaksajien takauksilla.

Ketjussa veronmaksajien NATO-pankille — ja myös aiemmin mainitulle NATOn miljardin euron NIF-rahastolle — takaama julkinen raha  toimii ”siemenrahana”, joka houkuttelee ja suojaa näiden suurpankkien ja BlackRockin kaltaisten varainhoitoyhtiöiden sijoituksia. Eli riski siirtyy julkiselle sektorille, kun taas voitot ja transaktiomaksut valuvat yksityisille pankeille — ja tekoäly-yhtiöille, jotka harjoittamansa karuselli- eli kehä-rahoittamisen vuoksi ovat järjestelmäriski itsessään. Keskuspankkien keskuspankiksi kutsutun  BIS:in heinäkuussa julkaistussa The AI investment race -erityisraportissa todetaan, että tekoälysektorin rahoitusrakenne on poikkeuksellisen sisäsiittoinen.

Teknologiajätit kehittävät tekoälyä, joka uhkaa siviilimarkkinoilla osoittautua kuplaksi. Tekoälyteollisuutta ”pelastetaan” siirtämällä sitä aseteollisuuden ja valtionhallinnon tarpeisiin, mikä tuo nimellistä BKT:n kasvua. Reaalista BKT:n kasvua syntyy, jos ko. yritykset eivät käytä siirtohinnoittelua vaan maksavat yhteisöveronsa.

Valtioiden paisuvia budjetteja perustellaan kansallisella turvallisuudella, jolloin tekoälyn kehitykselle saadaan jatkuva ja kritiikiltä suojattu rahoitusvirta. Vastuunkantaja-osasto vaikenee riskeistä.

Kun tekoälysektorin sisäsiittoinen rahoitusrakenne kytketään puolustusteollisuuden rahoittamiseen kietoen tiukasti yhteen  finanssiteollisuuden kanssa — veronmaksajien takauksilla — rakennetaan monikärkiohjusta järjestelmän sisään.

Ukrainan roolit

Länsimaiden ja aseteollisuuden halu ”auttaa Ukrainaa” liittyy vahvasti tulevaisuuden teknologioihin. Venäjän hallussa olevan Donbassin ja Ukrainan itäosien maaperässä on arvioitu olevan jopa 10–12 biljoonan dollarin arvosta koskemattomia luonnonvaroja.

Litumia, harvinaisia maametalleja (REE), titaania, grafiittia… täsmälleen sitä, mitä lännen ase- ja teknologiateollisuus tarvitsee. Länsimailla on sodan jatkamiselle erittäin vahva materiaalinen ja rahallinen motiivi.

 

Kuvakaappaus Visual Capitalist-sivuston ”Mapped: Ukraine´s Mineral Resources” -artikkelin kartta esittää Ukrainan mineraalivarantoja. Karttakuvassa mainitaan erikseen suuren määrän Ukrainan mineraaleista sijaitsevan Venäjän hallussa olevalla alueella. NATOn Energiaturvallisuuskeskuksen raportti (2024) ”Ukraine’s resources. Critical raw materials” esittelee sekin Ukrainan mineraaliesiintymien sijaintia.

 

Ukrainaan pumpataan tarkoituksella velkarahaa, jota maa ei pysty koskaan maksamaan takaisin; takaisinmaksu tullaan vaatimaan realisoitavana omaisuutena. Ukraina jää köyhäksi, vaikka sota loppuisi, se on jo varmistettu.

NATO ja Ukraina ovat luoneet erillisiä yhteisinnovaatio-ohjelmia kuten loppuvuodesta 2025 käynnistetty UNITE – Brave NATO -ohjelma. Ukraina on solminut sopimuksia myös amerikkalaisten tekoälytoimijoiden kuten Palantirin kanssa, ja toimii järjestelmässä testilaboratoriona, jossa kerätään reaaliaikaisesti tappodataa tekoälyn kouluttamiseksi autonomiseksi tappajaksi.

Ukrainan auttamisen varjolla solmitaan uusia miljardisopimuksia. ”Ukrainan avulla” tuetaan pääasiassa kotimaista ase- ja finanssiteollisuutta omiin tarpeisiin, vaikka Ukrainakin toki jotain saa.

Kun satoja miljardeja dollareita ja euroja liikutetaan poikkeustilan ja sotilaallisen avun nimissä, varojen todellinen jäljitettävyys heikkenee huomattavasti. Varsinkin Ukrainan kautta kuljetettuna. Valtavat summat katoavat monimutkaisiin alihankintaketjuihin, konsulttipalkkioihin ja holding-yhtiöihin toimien tehokkaana välineenä julkisten varojen kierrättämisessä takaisin samoille suurpankeille, yhtiöille ja edunsaajaryhmille.

Sodista on tullut globaalien investointisyklien osatekijöitä.

Johdannaiskupla ja järjestelmäriski

Muuan näkökulma NATO-pankkiin nousee johdannaisista.

Uusimmat pankkivalvontaraportit vahvistavat, että johdannaisten nimellisarvot (notional amounts) ovat nousseet aivan uusiin ulottuvuuksiin. Yhdysvaltain pankkivalvontaviraston OCC:n mukaan pelkästään Yhdysvaltain vakuutettujen liikepankkien johdannaispositioiden arvo on paisunut lähes 300 biljoonaan dollariin. Euroopassa suurimpien pankkien johdannaisaltistukset hyppäsivät pelkästään vuoden 2026 alkupuoliskolla yli 11 prosenttia saavuttaen korkeimman tasonsa viiteen vuoteen.

Finanssijärjestelmä on siis huomattavasti enemmän vivutettu ja keskinäisriippuvainen kuin ennen vuoden 2008 romahdusta.

 

 

Jos tech- ja tekoälysektoritoiveet pettävät tai jos Iranin kaltaiset geopoliittiset kriisit laukaisevat ketjureaktion, tämä satojen biljoonien dollarien johdannaiskorttitalo uhkaa kaatua.

Tosiasiassa NATO-pankki on itse johdannaispaketoija mutta myös  johdannainen. Se tuottaa poliitikoille esiteltäväksi kelpaavaa nimellistä BKT-kasvua, mutta ei mitään konkreettista reaalitalouteen. NATO-pankki ottaa valtioiden sitoumuksia ja veronmaksajien tulevaisuuden verotuloja vakuudeksi (tasepääoma), luo sen päälle uutta velkaa markkinoilta ja jakaa sen eteenpäin aseteollisuudelle sekä startup-puodeille kuten NATOn pääomaverkosto- tekoälykiihdytin DIANAn kautta seulotuille yhtiöille.

Lumekasvu

Jos valtio valmistuttaa miljoonan euron ohjuksen, joka räjäytetään atomeiksi taivaan tuuliin, se kasvattaa paperilla BKT:ta, mutta se ei luo yhteiskuntaan kokonaisuudessaan uutta varallisuutta, infrastruktuuria tai ostovoimaa.

Rahan jakautuminen tasaisesti yhteiskuntaan sekä rahan kiertonopeus ovat tekijöitä, jotka pyörittävät talouden rattaita.

Rahapesula?

On hyvät mahdollisuudet sille että NATO-pankista — joka on tarkoituksella rakennettu parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle; mikään viranomainen ei voi tarkastaa sen tilejä eikä poliisi tutkia — tulee rahanpesupankki. NATO-pankin luottokumppanit, rikoksenuusija-pankit voivat aivan hyvin ohjata huumekartelli- ja veronkiertäjäasiakkaidensa rahaa NATO-pankkiin. Siellä se puhdistuu lainoina aseteollisuudelle, ja aseteollisuuden tuotteille kartelleilla on aina käyttöä.

Kokonaisuutena tämä järjestelmä on rakenne, joka turvallisuuspelottelulla imee julkista velkarahaa sisäänsä pitäen yllä illuusiota kasvusta — mutta tuottamatta aitoa hyötyä reaalitalouteen — ja siirtäen laajemman johdannaiskuplan puhkeamista hieman kauemmaksi. Kuluttaja maksaa tämänkin kierroksen inflaation ja korkeamman verotuksen muodossa.

Ukraina taas… ”apu” ja lainat Ukrainalle kiertävät DSRB:n ja muiden mekanismien kautta suoraan länsimaisen aseteollisuuden  ja tech-jättien tileille. Ukraina jää raunioiksi ja velkakierteeseen, jolla maa sidotaan vuosikymmeniksi lännen alaisuuteen. Kuten Kreikalle tehtiin ”Kreikan avun” kautta — kun ”Kreikkaa auttamalla” pelastettiin ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja.

Voi siis sanoa, että järjestelmä on nimensä mukaisesti resilienssipankki – mutta se ei rakenna yhteiskunnan resilienssiä, vaan finanssieliitin ja aseteollisuuden resilienssiä tulevaa romahdusta vastaan.

Poliitikoille tämä malli on täydellinen, koska heidän aikajänteensä ulottuu vain seuraaviin vaaleihin asti. Paperilla talous näyttää kasvavan, työllisyysluvut asetehtailla nousevat, ja NATOn 5 % bruttokansantuotteesta -tavoitteet saavutetaan taseiden ulkopuolisen kikkailun ansiosta ilman, että virallinen valtionvelka räjähtää heti käsiin. Lumekasvu rahoitetaan silti velalla ja velkavivulla, joten järjestelmän perusta haurastuu entisestään. Todellinen systeeminen riski kasvaa.

Kun järjestelmäkriisi puhkeaa, poliitikoilla ja keskuspankkiireilla on jo valmiina syylliset: ”villiintynyt tekoäly”, ”Iranin/Venäjän/Kiinan/jonkun kyberisku” tai ”globaali sotatila”.

”Ratkaisuna” tarjotaan todennäköisesti digitaalista identiteettiä (digiID), ohjelmoitavaa, valvottavaa keskuspankkirahaa (CBDC) ja  globaalisti ohjailtua säännöstelytaloutta.

 

Aiheeseen liittyy:

Sota tulee tupaan — militarisoituva EU. Hyvä vai huono asia?

Ukrainan asehankinnat ja kansainvälinen varjotalous: Verovarat, välikädet ja pankkijärjestelmän tahallinen sokeus

Rautaa rajalla, rahat rajan yli — jälleen yksi rahanpesu- ja salakuljetusverkosto paljastettu

Neljä Ukrainan ulkoministeriön virkamiestä pidätetty avustusrahojen varastamisesta

Villiä Viitta ja tikari -toimintaa Wienissä ukrainalais-oligarkkien lymypaikassa

aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}