Laukaan ympäristövalvonta on päättänyt, ettei Henri Kytömaan tilalla voida jatkaa nautakarjan pitoa. Tilallinen kertoo omistavansa noin 150 kyyttöä ja aikoo valittaa päätöksestä. Kytömaa kiistää osan viranomaisen tulkinnoista ja arvostelee myös tarkastuksia, joita on hänen mukaansa tehty hänen poissa ollessaan. Viranomainen ei suostu kommentoimaan tapausta tässä vaiheessa.
Laukaalaisen Henri Kytömaan vuosia jatkunut kiista eläinsuojeluviranomaisten kanssa on johtanut poikkeuksellisen järeään ratkaisuun.
Posi TV:n haltuunsa saaman eläinsuojeluviranomaisen päätöksen mukaan nautakarjan pito Kytömaan tilalla ja asianosaisten toimesta lopetetaan eläinten hyvinvointilain 98 §:n nojalla.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kytömaa kasvattaa itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Hän kertoo karjansa käsittävän noin 150 eläintä. Heinäkuussa tehdyssä viranomaistarkastuksessa nautarekisterissä oli asiakirjojen mukaan 116 nautaeläintä.
Kytömaa kertoo olleensa alkuperäisrodun säilytys- ja jalostustyössä mukana jo yli kymmenen vuoden ajan.
”Olen näitä yli kymmenen vuotta kasvattanut ja säilyttänyt tätä rotua ja jalostanut pois sukusiitosta ja tehnyt tätä geenipankin säilytystyötä”, Kytömaa sanoo.
Hänen mukaansa päätös merkitsee käytännössä vuosien työn päättymistä nykyisellä tilalla.
”Kyllähän tämä harmittaa, että menee nyt sitten elämäntyötä”, Kytömaa harmittelee.
Eläimet myytävä, luovutettava tai teuraaksi – viimeisenä vaihtoehtona lopetus
Päätös ei tarkoita, että kaikki eläimet olisi määrätty välittömästi lopetettaviksi.
Kytömaalle annetaan mahdollisuus myydä eläimet, luovuttaa niitä muualle, toimittaa eläimiä teuraaksi sekä vasikoita välitykseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Jos hän ei itse toteuta päätöstä määräajassa, viranomainen voi asiakirjan mukaan ryhtyä eläinten myymiseen, luovuttamiseen, teuraaksi toimittamiseen tai lopettamiseen. Eläimet, jotka eivät sovellu elintarvikkeeksi tai välitykseen, voidaan lopettaa ja hävittää omistajan kustannuksella.
Kytömaa kuvaa tilannetta suoraviivaisesti.
”Se antaa sitten tietyn ajan myydä. Se on ihan sama se hintakin, niitä ei kiinnosta, saanko mä niistä hyvää hintaa. Jos se ei onnistu, niin ne ammutaan”, hän kuvailee.
Kytömaa aikoo valittaa päätöksestä.
Viranomaisen mukaan ongelmat ovat jatkuneet vuosia
Päätöksen taustalla on muun muassa eläinten karkailu, mutta se ei suinkaan ainut perustelu.
Laukaan ympäristövalvonnan asiakirjoista ilmenee, että tilalle on tehty useita eläinsuojelutarkastuksia vuosina 2020–2026.
Viranomainen kertoo havainneensa eri tarkastuksilla puutteita muun muassa eläinten karkailun estämisessä, ruokinnassa, makuualueissa, puhtaudessa, lantahuollossa sekä joidenkin eläinten kunnossa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Asiakirjoissa todetaan myös, että useilla uusintatarkastuksilla aiemmin annettuja määräyksiä oli noudatettu. Viranomaisen kokonaisarvio on kuitenkin se, että ongelmat ovat olleet toistuvia eikä eläinten hyvinvoinnissa ole saavutettu riittävää pysyvää parannusta.
Heinäkuun 14. päivänä 2026 tehdyllä tarkastuksella viranomainen kirjasi muun muassa yhden laihan lehmän, yksin karsinassa olleen sonnin sekä joidenkin sonnien pienen koon suhteessa ikään. Lisäksi tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota makuualueisiin ja lantaan.
”En ollut silloin edes paikalla” – tilallinen arvostelee yllätyskäyntejä
Kytömaan mukaan viranomaisen havainnot eivät aina kerro koko tilannetta.
Hän arvostelee erityisesti sitä, että osa tarkastuksista on hänen mukaansa tehty yllätyskäynteinä tilanteissa, joissa hän itse ei ole ollut paikalla eikä ole näin pystynyt heti selittämään yksittäisten eläinten tilannetta.
”Kun ne tekee yllätysvisiittejä, mä en ollut silloin edes paikalla. Se todella ärsyttää sitten, kun ei voi antaa selvitystä edes niille”, Kytömaa sanoo.
Hän katsoo, että tarkastajat ovat joissakin tapauksissa tehneet johtopäätöksiä näkemänsä perusteella tietämättä, miksi eläin on ollut juuri kyseisessä tilanteessa.
Yksi esimerkki on tarkastuksessa havaittu laiha lehmä.
Kytömaan mukaan kyseessä oli sairas eläin, joka oli nimenomaan tämän vuoksi otettu erilleen muusta karjasta hoitoa varten.
”Siellä oli yksi laiha eläin, joka oli siis sairas eläin. Se otettiin sisälle”, hän kertoo.
Eläin päätettiin hänen mukaansa myöhemmin lopettaa.
”Päädyttiin kuitenkin siihen, että tätä ei enää kannata hoitaa, vaan se lopetetaan”, Kytömaa tarkentaa.
Yksin ollut sonni oli Kytömaan mukaan siirtymässä toiseen ryhmään
Toinen viranomaisen huomio koski sonnia, jota pidettiin yksin karsinassa.
Viranomaisen mukaan naudan yksin pitäminen ilman mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa oli puute.
Kytömaa antaa tilanteelle kuitenkin toisen selityksen.
”Se sonni oli siirtymässä sonnien karsinaan. Se sonni oli otettu erilleen isosta karjasta, ettei se aiheuta insestiä”, Kytömaa kertoo.
Hänen mukaansa eläin oli vain väliaikaisesti omassa karsinassaan ennen siirtämistä muiden sonnien joukkoon.
”Se oli niinku siirtymävaiheessa sinne sonnien karsinaan. Me ei olla tahallaan sitä kiusattu, että pidetään sitä erillään siellä omassa karsinassa”, hän avaa tilannetta.
Kytömaan mukaan tällaiset tilanteet olisi ollut mahdollista selittää tarkastajille heti, jos hän olisi ollut tarkastuksen aikana paikalla.
Kiistaa myös eläinten pään koosta – ”Se on rodulle tyypillistä”
Kytömaa kiistää myös osan eläinten kokoa ja rakennetta koskevista tulkinnoista.
Hänen mukaansa viranomainen on pitänyt joidenkin nuorten sonnien suurta päätä suhteessa muuhun kehoon merkkinä siitä, että eläimet olisivat liian pienikokoisia tai niiden kasvu olisi kärsinyt.
Kytömaa sanoo tämän olevan kyytöille tyypillinen ominaisuus.
”Se on tälle rodulle ihan tyypillistä varsinkin teini-ikäisellä sonnilla, että pää saattaa ruveta kasvamaan ensin ennen kuin se ruumis. Sitten kun se sonni on täysikasvuinen, niin se tasaantuu.”
Hän kertoo toimittaneensa aiemmin eläinsuojeluviranomaiselle myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantasen lausunnon itäsuomenkarjan ominaispiirteistä.
Karkailuja on ollut – Kytömaa: ei onnettomuuksia tai vahinkoja
Kytömaa ei kiistä sitä, että eläimiä on karannut.
Hänen mukaansa juuri nuorkarja aiheuttaa eniten ongelmia, vaikka tarhoissa on käytetty verkkoaitoja ja sähköä.
”Aitaus, niin nehän tutkii sitä ihan jatkuvasti, nuo eläimet, ja etsii heikkoja kohtia siitä. Se on ihan jatkuvaa”
Kytömaan mukaan ongelma painottuu sulan maan aikaan.
”Karkailu loppuu heti kun lumet tulee maahan. Sitten keväällä, kun alkaa taas vihreä kasvaa ylös, niin karkailu alkaa”, Kytömaa kertoo.
Hän sanoo kuitenkin, ettei karkailuista ole hänen tietojensa mukaan aiheutunut liikenneonnettomuuksia tai muuta varsinaista vahinkoa.
Kytömaa kertoo, että naapurustosta on soitettu vuosien aikana poliisille ja tehty eläinsuojeluilmoituksia toistuvasti.
”Naapuri on kyllä soittanut poliisille varmaan 30 kertaa siitä, kun lehmiä on karannut… Ne ei välttämättä tarvitse olla edes pihassa, riittää että on pellolla siinä pihan vieressä.
”Henkilökohtainen ajojahti”
Kytömaa kokee vuosia jatkuneen valvonnan menneen huomattavasti tavanomaista valvontaa pidemmälle.
Hän kuvaa Posi TV:lle tilaan kohdistunutta toimintaa henkilökohtaiseksi ajojahdiksi ja yhdistää osan ilmoituksista paikallisiin ristiriitoihin.
Posi TV kysyi Laukaan ympäristövalvonnalta, miksi nautojen pidon lopettaminen katsottiin välttämättömäksi sen sijaan, että asiassa olisi käytetty uusia määräyksiä tai muita lievempiä toimenpiteitä.
Samalla ympäristövalvonnalta kysyttiin, miten se vastaa Kytömaan väitteeseen henkilökohtaisesta ajojahdista ja millä perusteella tarkastusten määrä ja toistuvuus ovat määräytyneet.
Laukaan ympäristövalvonta ei kommentoinut kysymyksiä.
”Valitettavasti emme voi vastata esittämiisi kysymyksiin tai kommentoida tapausta tässä vaiheessa”, määräaikainen ympäristöpäällikkö Niina Virtanen vastasi Posi TV:lle.
Kyse ei ole tavallisesta tuotantokarjasta
Tapauksen merkitystä lisää se, että kyseessä on suomalainen alkuperäisrotu.
Itäsuomenkarja eli kyyttö oli aikanaan vaarassa hävitä kokonaan. Suomessa kriittisesti uhanalaisten alkuperäisrotujen järjestelmällinen säilytystyö alkoi vuonna 1984.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kansallisessa eläingeenivaraohjelmassa alkuperäisrotujen monimuotoisuutta ylläpidetään sekä elävien säilytyskarjojen avulla että pakastamalla geneettistä materiaalia.
Kytömaa kertoo osan karjastaan kuuluvan alkuperäisrotujen geenipankki- ja säilytystoimintaan.
”Ollaan oltu aktiivisesti siinä mukana jo hyvin kymmenen, viidentoista vuotta ja noudatetaan niitä kaikkia ehtoja. Ollaan ihan merkittävän kokoinen geenipankkikarja.”
Hän kyseenalaistaa sen, miten rodun elävää populaatiota voidaan säilyttää, jos suuret yksityiset karjat katoavat.
”Mietin vaan, että millä tavalla näitä sitten aiotaan säilyttää, jos kerran nämä tilat tapetaan, mitkä niitä säilyttää”, Kytömaa ihmettelee.
Kytömaan seuraava askel on valittaa viranomaispäätöksestä. Samalla hänen on ratkaistava, mitä tapahtuu tilan suurelle kyyttökarjalle, jos päätös jää voimaan.
