Puolan Tribunaali-kriisi jatkuu. Hallitus jakaantumassa?

 

Puolan presidentti Karol Nawrocki kutsui lokakuun lopulla  parlamenttipuolueiden edustajia neuvotteluihin ratkaistakseen maan perustuslakituomioistuinta, Tribunaalia,  koskevan syvän poliittisen ja institutionaalisen kriisin. Hän ilmoitti uudesta kutsusta marraskuun puolivälissä.

Pari päivää myöhemmin pro-EU -pääministeri Donald Tusk kieltäytyi keskustelemasta.

Pääministeri Tuskin pääpuolue Kansalaiskoalitio (KO) sekä hallituskumppani Vasemmisto (Lewica) ovat kieltäytyneet osallistumasta presidentin kutsumiin neuvotteluihin ja syyttävät presidenttiä sekä oppositiopuolue Laki ja oikeutta (PiS) oikeusvaltioperiaatteen ja tuomioistuimen toiminnan sabotoimisesta.

Sen sijaan hallituskoalitioon kuuluvat Puolan kansanpuolue (PSL) ja Puola 2050 ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua keskusteluihin yhdessä oppositiopuolueiden kanssa.

Jotkut mediat ovat tulkinneet osan hallituspuolueista osoittaman halukkuuden keskustella opposition kanssa ongelmatilanteesta merkiksi hallituksen jakautumisesta kahteen osaan.

Tusk toimii Brysselin selkänojan turvin. Euroopan komissio on asettunut kiistassa avoimesti hallituksen puolelle ja kehottanut presidentti Karol Nawrockia hyväksymään parlamentin valitsemat tuomarit. Lisäksi sekä Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat jo aiemmin linjanneet, ettei vanha perustuslakituomioistuin täyttänyt EU:n mielestä riippumattoman tuomioistuimen kriteerejä.

Taustaa lyhyesti

Lokakuun lopussa 2026 hallituksen ja parlamentin nimittämä uusi tuomari Anna Korwin-Piotrowska, joka ei ole lain vaatimalla tavalla vannonut valaa presidentin edessä, ilmoitti pidättävänsä virasta perustuslakituomioistuimen presidentin Bogdan Święczkowskin ja varapresidentin Bartłomiej Sochańskin kuukaudeksi ja otti tuomioistuimen johtoonsa. Tuskin hallitus lähetti mellakkapoliisit vahtimaan Tribunaalin rakennusta ja esti päätuomareita pääsemästä työpaikalleen.

Päätuomarit siirtyivät jatkamaan työtään toisessa toimistossa.

Pro-EU -hallituksen mukaan hallitus ei toimi laittomasti, vaan panee täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitovia päätöksiä, joiden mukaan vanha tuomioistuin ei ollut laillinen tuomioistuin.

Kuka määrää -kiista

Puolan perustuslain 8 artiklan mukaan perustuslaki on Puolan tasavallan ylin laki, mikä luo jännitteen kansallisen perustuslain ja EU:n välille. EU haluaa EU-lain ohittavan kansalliset lait. Lisäksi EU haluaa Puolan luopuvan  zlotysta ja ottavan käyttöön euron, jolloin Puola paitsi luovuttaa osan kultavarannostaan taloudellisissa vaikeuksissa kieriskelevän EU:n haltuun, Puola joutuu luovuttamaan myös oman raha- ja talouspoliittisen valtansa EU:lle.

Kun Laki ja oikeus -puolue oli hallitusvallassa, komissio jäädytti kymmeniä miljardeja euroja Puolan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) sekä koheesiorahastojen varoja. Lisäksi komissio vähensi suoraan Puolan EU-tuista miljoonan euron päiväkohtaisia sakkoja, jotka EU-tuomioistuin oli määrännyt tuomioistuinjärjestelmän uudistuksista.

Donald Tuskin hallituksen astuttua valtaan rahahanat aukaistiin. Komissio on jatkanut maksueriä. Syyskuun loppuun 2026 mennessä Puola oli saanut jo 77 prosenttia sille varatusta 54,7 miljardin euron elpymisrahoituksesta.

Komission toiminta näyttäytyy monille kaksoisstandardeina. Komission katsotaan käyttävän rahojen jäädyttämistä poliittisena aseena konservatiivisia hallituksia vastaan, mutta katsovan läpi sormien, kun Brysselille myötämielinen Tuskin hallitus käyttää kyseenalaisia keinoja kuten oikeusistuimessa tehtyä vallankaappausta valtansa keskittämiseen.

(Sivuhuomautus: Ukrainalaismedia RBC Ukraine kertoo EU:n peruneen Orbánin Unkarin kanssa sovitun lainapaketin Orbánin estettyä Ukrainalle suunnitellun lainapaketin.)

Monien valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden mukaan Puolan perustuslaki on yksiselitteisesti ylin oikeuslähde maassa. Oikeuslaitoksen järjestäminen on kansallinen asia. Tämän näkemyksen mukaan EU:lla on vain se toimivalta, jonka jäsenmaat ovat sille perussopimuksissa luovuttaneet.

Puolan vanha perustuslakituomioistuin linjasi vuonna 2021 (päätös K 3/21), että tietyt EU-sopimusten artiklat ovat Puolan perustuslain vastaisia siltä osin kuin EU-tuomioistuimet puuttuvat Puolan oikeuslaitoksen rakenteeseen ja tuomareiden nimittämiseen.

Tästä näkökulmasta Euroopan komissio ylittää toimivaltansa asettuessaan poliittisesti Donald Tuskin hallituksen puolelle. Kriitikot katsovat, että Bryssel käyttää oikeusvaltioperiaatetta — ja EU-varoilla hallintaa — poliittisena vipuvartena edistääkseen itselleen mieluisan hallituksen tavoitteita kansallisen perustuslain kustannuksella.

Euroopan komission, Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ja Tuskin hallituksen argumenteissa EU:n toiminta perustuu periaatteelle, jonka mukaan EU-oikeus on ensisijaista suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön niillä aloilla, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan. Jos jäsenmaan perustuslakituomioistuin voisi kumota EU-tuomioistuimen päätöksiä, koko unionin yhteinen oikeusjärjestys ja sisämarkkinat hajoaisivat.

Hallituksen ja EU:n oikeusoppineet vetoavat siihen, että vaikka Puolan perustuslain 8 artikla julistaa perustuslain ylimmäksi laiksi, saman perustuslain 9 ja 91 artiklat sitovat Puolan noudattamaan ratifioituja kansainvälisiä sopimuksia ja asettavat ne tavallisten lakien yläpuolelle. Liittyessään EU:hun Puola sitoutui näihin sääntöihin.

”EU:n suorittama perustuslakituomioistuimen haltuunotto käytti väkivaltaa luodakseen sen, mikä on todellisuudessa laiton oikeusvaltio. Sensuurilaki vaientaa riippumattomat äänet, jotka arvostelevat hallitusta ja Euroopan unionia, antaen etusijan epädemokraattisille, keskitetyille, kansainvälisille byrokraattisille instituutioille. Puola ja Eurooppa tulevat maksamaan siitä kalliisti,” kirjoittaa mielipiteenään Lucja Swiatkowski Cannon, washingtonilaisen World Politics -instituutin tutkimusprofessori The Hill -mediassa.

Kriisi jatkuu yhä ratkaisemattomana, sillä myös Puolan Korkein oikeus on sekaantunut kiistaan kumoamalla Tuskin hallituksen kaappaaman perustuslakituomioistuimen johdon tekemät viraltapidätykset. Tuskin hallitus puolestaan ei tunnusta Korkeimman oikeuden päätöstä.

Puolan keskuspankki ilmoitti jäädyttävänsä perustuslakituomioistuimen pankkitilit, koska on epäselvää, kenellä on laillinen oikeus edustaa perustuslakituomioistuinta ja käyttää sen varoja.

Puolan seuraavat parlamenttivaalit järjestetään syksyllä 2027, viimeistään 11. marraskuuta 2027, ellei maahan julisteta ennenaikaisia vaaleja.

Siihen asti tilanne saattaa jatkua ratkaisemattomana sillä vaikka Donald Tuskin hallituksella on enemmistö parlamentin alahuoneessa Sejmissa, Puolan perustuslaki antaa presidentille ja oppositiolle useita tehokkaita keinoja jarruttaa tai estää hallituksen politiikkaa.

Puolan perustuslain 122 artiklan mukaan presidentti voi käyttää veto-oikeuttaan mihin tahansa parlamentin hyväksymään lakiin. Veto-oikeuden kumoaminen vaatii parlamentissa kolmen viidesosan (60 %) määräenemmistön (276 ääntä 460:stä). Donald Tuskin hallituskoalitiolla ei ole näin suurta enemmistöä, joten Nawrocki pystyy yksin kaatamaan kaikki hallituksen uudet oikeuslaitos-, media- ja budjettiuudistukset.

Ennen minkään lain allekirjoittamista presidentti voi myös halutessaan lähettää sen ennakkotarkastukseen perustuslakituomioistuimeen. Koska presidentti ja oppositio tunnustavat vain vanhan, Bogdan Święczkowskin johtaman tuomioistuimen kokoonpanon, he voivat tätä kautta julistaa hallituksen hankkeet perustuslain vastaisiksi.

Presidentti voi myös kieltäytyä vannottamasta virkavalaa uusilta tuomareilta tai allekirjoittamasta suurlähettiläiden, kenraalien ja muiden korkeiden virkamiesten nimityksiä. Tämä halvaannuttaa hallituksen henkilöstöpolitiikan.

Jos parlamentti ei saa aikaan budjettia määräajassa ja hyväksyttyä, presidentti voi hajottaa hallituksen.

Lisäksi oppositiolla on edelleen vahva jalansija muissa keskeisissä instituutioissa. Tämä asetelma tarkoittaa, että niin kauan kuin presidentti Nawrocki ja Tuskin hallitus eivät suostu kompromissiin, Puola pysyy institutionaalisessa pattitilanteessa aina seuraaviin parlamenttivaaleihin asti.

 

Aiheeseen liittyy:

Puola: Vallankaappaus johti ”kahden paavin” kriisiin

Puolan sisäinen taistelu jatkuu — kahteen osaan jakautunut oikeusjärjestelmä

Puolan alahuone Sejm hyväksyi sisäministerille valtuudet jäädyttää pankkitilejä

Puolan presidentti tyrmäsi jo toisen kerran EU:n digipalvelusäädöksen. Vaikutukset ulottuvat Puolan ulkopuolelle

 

Artikkelikuva via Flickr: Tatrzański Park Narodowy, Puola

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Näkökulma: Vihdoin Suomi uhmaa EU:ta

Suomea on usein kehuttu EU:n mallioppilaaksi, varsinkin kartellimedian artikkeleissa. Mallioppilas Suomi on saanut kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat. Suomalaisissa tuomioistuimissa on myös nähty, kuinka EU-oikeutta sovelletaan silloin, kun se sopii tuomioon, ja jätetään viemättä EU-tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun se ei sovi. Paras esimerkki on WinCapita. Vantaan käräjäoikeus nojasi tuomiossaan EU:n sähkökauppadirektiiviin. […]

Näkökulma 18 min sitten

Jari Halonen: ”Keskusta varastettiin Suomen omistajien etupuolueeksi”

Taiteilija Jari Halonen esittää Posi TV:n Ilkka Tiaisen haastattelussa kovia väitteitä keskustapuolueen taustalla vaikuttaneista taloudellisista eturyhmistä. Halosen mukaan Jari Sarasvuolla ja Perheyritysten liitolla on ollut merkittävä rooli Matti Vanhasen ja Juha Sipilän poliittisilla urilla. Halosen mukaan keskustapuolue alkoi jo vuosikymmeniä sitten etääntyä perinteisestä maaseudun etujen puolustamisesta ja muuttua suurten omistajien etuja ajavaksi puolueeksi. ”Todellisuudessa keskusta […]

Haastattelut 6 t sitten

Presidentin kansainvälistymispalkinto Bovaer-kohussa ryvettyneelle Valiolle

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt vuoden 2026 kansainvälistymispalkinnon muun muassa Valiolle, joka joutui aiemmin tänä vuonna keskeyttämään kiistellyn Bovaer-rehulisäaineen käyttökokeilun. Palkitsemisessa painotetaan kansainvälisen menestyksen lisäksi vastuullisuutta, vaikka Bovaerin turvallisuuteen liittyvä eurooppalainen arviointi on edelleen kesken. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on palkinnut Valion vuoden kasvuyrityksenä. Asiasta kertoi Business Finland keskiviikkona 18. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa. Valion […]

Kotimaa 7 t sitten