Puolan lakiesityksen taustalla on osittain EU-direktiivi, mutta sen laajat kansalliset jäädytysvaltuudet ovat Puolan omaa lisäsääntelyä. Tavoitteena on panna kansallisesti täytäntöön EU-direktiivi 2024/1226. Direktiivi yhtenäistää EU-pakotteiden rikkomisesta määrättäviä rikosoikeudellisia rangaistuksia jäsenmaissa.
Lakiesityksen mukaan voimaan tullessaan laki luo kansallisen pakoteluettelon. Sisäministeri voi lisätä listalle henkilöitä tai yrityksiä ja määrätä heidän omaisuutensa jäädytettäväksi välittömästi ilman tuomioistuimen määräystä. Jäädytys koskee pankkitilien ja perinteisen omaisuuden lisäksi nimenomaisesti myös kryptovaluuttoja. Pankkien ja keskitettyjen kryptopörssien on estettävä listattujen asiakkaiden pääsy varoihinsa.
Lain voimaan tultua ministeriön päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, mutta valituksen tekeminen ei automaattisesti keskeytä varojen jäädytystä. Lakiesitys onkin herättänyt Puolassa voimakasta arvostelua ja huolta kansalaisten oikeusturvasta sekä epämääräisistä, kulloiseenkin tarkoitukseen sopivan tulkintamahdollisuuden tarjoavista määritelmistä.
Parlamentin alahuoneen hyväksynnän jälkeen esitys on siirtynyt Puolan parlamentin ylähuoneen eli senaatin käsiteltäväksi. Jotta laki astuu voimaan, se vaatii vielä presidentti Nawrockin allekirjoituksen. Presidentti on aiemmin vuoden 2026 aikana käyttänyt veto-oikeuttaan hallituksen muihin kryptomarkkinoita koskeviin lakiesityksiin.
Suomessa on parhaillaan eduskunnassa loppusuoralla hallituksen esitys HE 137/2026 vp, jolla pannaan täytäntöön EU:n varojen takaisinperintä- ja menetetyksi tuomitsemisdirektiivi (2024/1260). Esitys tuo Suomeen uuden selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen sekä nopeutetut jäädyttämistoimet, mutta se poikkeaa Puolan mallista siinä, että päätösvalta pysyy esitutkintaviranomaisilla ja tuomioistuimilla yksittäisen ministerin sijaan.
Lakivaliokunta antoi esityksestä mietintönsä (LaVM 21/2026 vp) 4. marraskuuta 2026 ja esitys on edennyt täysistuntokäsittelyyn. Perustuslakivaliokunta arvioi esitystä omaisuudensuojan ja syyttömyysolettaman kannalta lausunnossaan (PeVL 64/2026 vp), ja katsoi, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. EU-direktiivin määräajan mukaisesti lain on tarkoitus tulla pääosin voimaan 23. marraskuuta 2026.
Suomessa on vuodesta 2013 ollut voimassa laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi. Sen nojalla Keskusrikospoliisi (KRP) voi tehdä hallinnollisen päätöksen varojen jäädyttämisestä ilman etukäteistä tuomioistuimen lupaa. Päätös koskee vain YK:n tai EU:n terrorismilistattuja tahoja sekä rikoslain mukaisista terrorismirikoksista epäiltyjä tai tuomittuja.
Lisäksi Suomessa tuli vuoden 2026 alussa voimaan EU:n DAC8-direktiiviin perustuva lakimuutos, joka velvoittaa kryptopalveluntarjoajat raportoimaan asiakkaiden tapahtumat Verohallinnolle. Viranomaiset kuten poliisi, Tulli ja Verohallinto voivat tehdä suoria kyselyjä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, mutta tämä koskee tiedonsaantia, ei tilien jäädyttämistä.
