Suomeen päätyneet droonit ovat aiheuttaneet rauhan ajan vakavimpiin kuuluvan ulkopoliittisen ja sotilaallisen skandaalin, mikä uhkaa laukaista eskalaation Baltian maissa ja Suomessa.
Ilmatilan loukkaus on kansainvälisen oikeuden rikkomus
Suomeen pudonneiden sotadroonien edelleen tutkitaan rikkoneen Suomen ilmatilan koskemattomuutta. Luvaton ilmatilan loukkaus on yleensä kansainvälisen oikeuden rikkomus, vaikka se ei olisi tahallinen. Viranomaisten ilmatilan loukkaamisen tutkinta on nyt kestänyt viikkoja – edelleen ilman loppulausumaa ilman päätöstä tai ilmoitusta ilmatilan rikkomisesta.
Suomen presidentti Alexander Stubb on julkisuudessa korostanut Ukrainan oikeutta puolustautua ja poliittisella julkisella lausumalla Stubb ja Valtonen ovat hyväksyneet Ukrainan sotatoimien jatkuvan. Ulkoministeri Elina Valtonen painottaa Ukrainan kansainvälisen oikeuden mukaista itsepuolustusoikeutta. Ja kuitenkin sotadroonien päätyminen Suomeen ja ilmatilan loukkaus on kansainvälisen oikeuden rikkomus, vaikka ne olisivatkin tahattomia kohteestaan harhautuneita.
Luvaton ilmatilan loukkaus on kansainvälisen oikeuden mukaan aina lähtökohtaisesti valtion suvereniteetin rikkomus. Tätä periaatetta puoltaa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja. KRP tutkii asiaa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena ja Rajavartiolaitos epäiltynä alueloukkauksena.
Droonien salliminen vaarantaa suomalaisia ja siten virkarikostutkinnan aihe
Suomen perustuslaki velvoittaa, että Suomen presidentti toimii lain mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhdessä valtioneuvoston kanssa sekä turvaa kansalaisten turvallisuuden. Jos presidentti hyväksyy toisen valtion sotilaallista toimintaa, josta on jo aiheutunut konkreettista vaaraa Suomeen (hallitsemattomasti putoavia räjähdedrooneja), ilman yhteistä laillista päätöksentekoa ja riittäviä turvatoimia, hyväksyminen voisi olla lainvastaista. Tällöin kyseessä voisi olla rikosvastuu virkavelvollisuuden rikkomisena tai muuna virkarikoksena rikoslain mukaan, jos päätöksentekijä on tiennyt riskit ja silti sallinut ilmatoiminnan jatkumisen, joka vaarantaa suomalaisia. Virkarikosepäily vaatisi tapauskohtaisen oikeudellisen arvioinnin.
Drooneja ei pudotettu merellä, kansalaisvaroituksia ei tehty
Merivoimilla olisi ollut valmius pudottaa yksi drooni Suomenlahdella mereen, mutta Ilmavoimat ei antanut lupaa toimia- kriteerit eivät täyttyneet. Näin ollen räjähdedrooni päästi valvotusti Suomen ilmatilaan. Droonia ei myöskään ole kerrottu ohjaillun Suomen toimesta, vaan ne ovat pudonneet hallitsemattomasti polttoaineen loputtua. Yksi drooni putosi hevostilan viereen. Mitään varoitusta ei kansalaisille annettu, poliisi sai tiedon droonista vasta kun se oli maassa.
Viranomaiset ovat tehostaneet droonivalvontaa. Drooniuhkan jatkuessa merivoimat on esittänyt, että meri olisi turvallisin torjuntapaikka oheisvahinkojen välttämiseksi. Droonisaasteen uppoamisesta Itämereen ja ympäristönsuojelusta ei ole mainittu. Ukrainan on kerrottu laukaisseen maalis-huhtikuussa yli 2500 droonia, joista moni on uponnut mereen.
Rajavartiolaitos on ilmoittanut maaliskuussa tilanneensa droonitorjuntajärjestelmän, joten sellaista ei vielä käytössä ole. Valtioon kertonut kansalaisille tarkoitetun droonihälytyssovelluksen kehittämisen kestävän kaksi vuotta.
[Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen]
MAINOS:
Osta Posikaupasta
Droonit pienempiä ja lyhemmällä kantomatkalla- eivät Ukrainasta lähetettyjä
Aluksi Suomeen pudonneet sotadroonit tunnistettiin hävittäjälennon havainnoilla ukrainalaisiksi AN-196, 6 metrin siipivälin sotadrooneiksi. Ensihavainto osoittautui virheelliseksi ja keskusrikospoliisi korjasi tiedon viikkoja myöhemmin 13.4., että kyseessä olikin kaksimetrisiä lyhyen 200 kilometrin kantaman drooneja. KRP ylikomissario Risto Lohi: ”Kaikki neljä löydettyä droonia ovat eri mallia kuin julkisuudessa mainittu AN-196. Ne ovat merkittävästi pienempiä.” Kyseessä olisi mahdollisesti Chaika/Lokki-tyyppinen drooni.
Drooniasiantuntija Mikko Hyppönen kertoi, että osa drooneista oli kyhätty teipillä ja muoviputkilla, joissa oli pari kiloa räjähdettä. Hyppönen on mediassa kommentoinut drooneja ja sitä, että yksinkertaisiakin laitteita voidaan rakentaa improvisoidusti. Eli kaikki sotilaalliset droonit eivät ole kehittyneitä tai pitkän kantaman järjestelmiä.
Pienempien droonien lentokantama on vain joitakin satoja kilometrejä, mikä sulkee pois mahdollisuuden, että ne olisi lähetetty Ukrainasta. Ukraina lähettää drooneja itä- ja pohjoisosista (Harkova, Sumy, Tšernihiv), mistä matkaa Suomeen ja Kouvolaan kertyisi reitistä riippuen 1 100–1 650 kilometriä.
Teknisten tietojen ja lyhyen lentokantaman perusteella droonit olisi voitu lähettää Baltian maista, Virosta, Suomesta tai Itämereltä –jostakin Nato maiden alueelta. Valtionjohto ei ole asiasta lausunut eikä kommentoinut julkisesti. Toisaalta liian tarkkojen tietojen antaminen ulos sekin voi eskaloida tilannetta.
Suomesta tullut epäselvissä olosuhteissa Ukrainan sodan aktiivinen osapuoli
Nyt tiedossa olevien faktojen perusteella näyttää siltä, että Suomesta on voinut tulla Ukrainan sodan aktiivinen osapuoli Suomen johdon toiminnan kautta ja mahdollisen virkarikoksenkin seurauksena. Epäily kohdistuu maan johtoon, joka on ilmeisesti antanut Suomen ilmatilan tai maa-alueita ulkomaisen tahon sotilaallisen toiminnan käyttöön.
Suomen presidentti ei yksin päätä sotilaallisesta toiminnasta Suomen alueella ja tulee toimia yhdessä valtioneuvoston ja viranomaisjärjestelmän kanssa. Mikäli oikeudellista päätöstä Ukrainan sotatoimiin Suomen alueelta tai ilmatilan kautta ei ole tehty yhdessä eduskunnan kanssa, ja ilmenisi että droonit laukaistaisiin esimerkiksi Suomesta, kyseessä olisi virkarikos.
Tietojen perusteella on varmaa, että droonit eivät ole lähteneet Ukrainasta. Puolustusvoimat, presidentti eikä valiokunnat eivät ole suostuneet kommentoimaan asiaa mitenkään. Presidentti ja puolustusvoimat eivät ole vastanneet toistuvasti PositTV:n esittämiin kysymyksiin siitä, onko annettu lupa ja kenen toimesta, sotilaalliselle toiminnalle Suomen ilmatilassa tai maa-alueilla.
Kysymykseen droonien lähtöpaikasta ei ole annettu vastausta. Positv on toistuvasta esittänyt kysymykset presidentin kansliaan ja maanjohdolle. Mikäli lupaa ei olisi annettu, viranomaiset todennäköisesti vastaisivat kysymyksiin selkeästi ja nopeasti. Kyseessä on äärimmäisen vakava asia, joka voi laukaista sodan Suomeen Venäjän taholta.
Kolmannen valtion asema konfliktissa ei määräydy kuitenkaan yksittäisten tapahtumien perusteella, vaan kokonaisarvion kautta. Venäjän kokonaisarvio kuitenkin asiassa on kova.
Venäjän retoriikka koventunut
Venäjän turvallisuusneuvoston Sergei Shoigu on antanut ”lopullisen” varoituksen Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle, että jos Ukrainan drooneja kulkee niiden alueen tai ilmatilan kautta Venäjälle, sitä voidaan pitää vihamielisenä tekona.
YK peruskirjan artikla 51 mukaan Venäjällä on oikeus kohdistaa sotilaallisia toimia maata vastaan, joka osallistuu sotilaalliseen toimintaan tai hyökkää sitä vastaan. Tilanne on siis poikkeuksellisen vakava Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta.
Tilanne vaatii vahvoja ulkopoliittisia toimia, droonien lähtöpaikan selvitystä ja diplomatiaa Venäjän suhteen, eskalaation estämiseksi. Sellaisia ei tiedettävästi ole tehty.
Suuri media kielsi toimittajaansa kirjoittamasta asiasta
Positv:hen otti huhtikuussa yhteyttä kokenut toimittaja, joka työskentelee yhdessä Suomen suurimmista medioista. Hänen mukaansa häntä oli kielletty tekemästä arvioivaa artikkelia droonien lähtöpaikasta. Tämä viittaa siihen, että suuret mediat
kauttaaltaan Suomessa vaikenevat asiasta, tai heitä on kielletty uutisoimasta aiheesta. Yksikään suomessa toimivista isoista medioista ei ole arvioinut droonien lähtöpaikkoja tai lentoreittejä. Kyseessä on erittäin tulenarka tilanne, mikäli Suomesta tullut epäselvissä olosuhteissa sodan osapuoli. Ja silti isot mediat vaikenevat asiasta.
Oikeuskansleri valvoo valtion johdon toimien laillisuutta
Suomessa maan johdon mahdollisia virkarikoksia tutkivat oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että viranomaiset olisivat aloittaneet tutkintaa asiassa. Yksittäinen Suomen kansalainenkin voi tehdä kantelun Oikeuskanslerille myös Suomen presidentin toiminnasta. Oikeuskansleri voi tutkia asian ja arvioida, onko menettely ollut lain mukaista. Oikeuskansleri valvoo, että valtion johto toimii lain mukaan, myös presidentti. Jos oikeuskansleri havaitsee lainvastaisuuden, hän voi ottaa asian tutkittavaksi, antaa huomautuksia tai kannanottoja ja saattaa asian eduskunnan tietoon.
Positv jatkaa tilanteen selvittämistä ja uutisointia.
(Artikkelikuva on AI)
Posi tv:n uutislähetyksessä käsiteltii aihetta laajasti
MAINOS:
Osta Posikaupasta
