Neuvostoliiton romahtaessa Ukraina jäi hyvään taloudelliseen asemaan. Ukrainan itsenäistyessä vuonna 1991 sille jäi vahva teollinen ja maataloudellinen perintö. Venäjä otti vastatakseen kaikista Neuvostoliiton veloista, joten irtautuville maille ei jäänyt edes velkataakkaa. Ukrainassa oli noin 52 miljoonaa asukasta, korkea koulutustaso ja vahva tieteellinen osaamispohja.
Ukrainan odotettiin kasvavan nopeasti yhdeksi Euroopan johtavista talouksista. Mutta sen sijaan seurasi talousromahdus ja yleinen ryöstöretki.
Neuvostoliiton aikaisen suunnitelmatalouden ja kauppasuhteiden katkeaminen romutti tuotannon. Vuonna 1993 Ukrainan inflaatio oli yli 10 000 %, mikä pyyhki pois kansalaisten säästöt. Hyperinflaatio kesti vuodesta 1992 vuoteen 1994.
Ukrainan talous supistui 1990-luvun aikana yli 50%, bruttokansantuote puolittui. Maan strateginen varallisuus so. valtio-omisteiset terästehtaat, energiasektori ja kaivokset päätyivät pienen, poliittisesti kytkeytyneen ryhmän eli oligarkkien käsiin.
Donbassin alueella — jossa nyt soditaan — ja Dnipron varrella sijaitsi Neuvostoliiton kehittynein metalli-, konepaja- ja hiilikaivosteollisuus. Maa valmisti kaikkea teräksestä avaruusraketteihin ja lentokoneisiin — kuten maailman suurin rahtikone Antonov An-225.
Ukrainan raskas teollisuus oli rakennettu Neuvostoliiton halvan energian varaan. Ukrainan itsenäistymisen jälkeen Ukraina joutui maksamaan markkinahintoja, vaikka saikin alennuksia Venäjältä.
Fuck The EU
Donbassin alue on sama alue, johon Länsi-Ukraina hyökkäsi vuoden 2014 länsiorkestroidun Maidanin ja vallansiirron jälkeen. Yhdysvaltain silloinen Euroopan-asioiden apulaisulkoministeri Victoria Nuland ja Ukrainan-suurlähettiläs Geoffrey Pyatt keskustelivat vuodetussa puhelussa Ukrainan oppositiopoliitikkojen soveltuvuudesta hallitukseen. Kyseinen puhelu julkaistiin YouTubessa helmikuun alussa 2014, noin kaksi viikkoa ennen Maidanin värivallankumouksen huipentumista ja presidentti Viktor Janukovytšin pakoa maasta.
Venäjän hallinto ja sotaa edeltäneet Janukovytšin tukijat käyttivät puhelua todisteena siitä, että Yhdysvallat johti Maidanin tapahtumia kulissien takana, jakoi ministerinsalkkuja ja masinoi vallankaappauksen Ukrainassa.
Yhdysvaltain mukaan kyseessä oli normaali diplomaattinen tilannearvio ja strategian suunnittelu. Diplomaatit pyrkivät aktiivisesti löytämään poliittisen ulospääsyn Ukrainassa kärjistyneestä ja väkivaltaiseksi muuttuneesta kriisistä analysoimalla paikallisten poliitikkojen rooleja.
Ukraina nyt
Ukrainan sotatila on kestänyt nyt 12 vuotta. Maastamuuttoliike alkoi vuoden 1994 talousromahduksen aikana. Väkiluku on sotapakolaisuuden ja sodan uhrien vuoksi pudonnut lisää. Ukrainan omien laskelmien mukaan maan hallitsemilla alueilla asui vuoden 2026 alussa enää noin 28 miljoonaa ihmistä. Hallituksen väestöarvioista puuttuvat kokonaan Venäjän hallussa oleville alueille jääneet siviilit.
Worldometer ja YK arvioivat Ukrainan kokonaisväestöksi (mukaan lukien nimelliset rekisterit ja korjatut mallinnukset) noin 39–40 miljoonaa vuoden 2026 puolivälissä. Kyseessä on kuitenkin arvio, ei tieto.
Ukrainan sosiaalipoliittinen ministeri Denys Uluytin totesi toukokuussa 2026 Ukrainan kontrollissa olevilla alueilla asuvan enää noin noin 22-25 miljoonaa ihmistä. Tästä määrästä noin 10,5 miljoonaa on eläkeläisiä.
Virallisesti työskenteleviä ja veroja maksavia ukrainalaisia on jäljellä enää noin 9 miljoonaa.
Huoltosuhde on siten sellainen, että yksi työssäkäyvä ukrainalainen kantaa selässään yli yhtä avuntarvitsijaa. Eläkeläiset ja sosiaalitukien varassa elävät muodostavat nyt väestön ehdottoman enemmistön. Eläkkeiden reaaliarvo ja ostovoima ovat erittäin heikot korkean sota-ajan inflaation vuoksi. Ukrainan eläkerahaston (PFU) tilastojen mukaan noin joka neljäs eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen vain noin 3 500 hryvnialla kuukaudessa. Tämä tarkoittaa suunnilleen 112 hryvniaa (n. 2,50 euroa) päivässä, mikä riittää hädin tuskin ruokaan ja lääkkeisiin normaali- saati sitten sotataloudessa.
Ukrainan oma valtionbudjetti ja eläkerahasto eivät kykene kattamaan näitä kuluja. Eläkkeiden ja sosiaalitukien maksaminen on täysin riippuvaista länsimaiden antamasta suorasta taloudellisesta budjettituesta.
Syntyvyys on romahtanut naisten paettua ulkomaille sekä siksi, että nuoret miehet kuolevat NATOn proxy-sodassa Venäjän vastaisella rintamalla.
Vuonna 1990 Ukrainassa syntyi 657 200 lasta. Hedelmällisyysluku oli noin 1,85–1,90. Luku oli jo tuolloin laskussa ja alitti väestön uusiutumisrajan (2,1 lasta per nainen), mutta oli yhä eurooppalaista keskitasoa. Vuosina 2025-2026 Ukrainassa syntyy enää vain noin 176 100 lasta vuodessa. Ukrainan hedelmällisyysluku on romahtanut arviolta 0,95–1,00 lapseen naista kohden. Tämä on maailman alhaisimpia lukemia.
Syntyvyys on pudonnut yli 70 prosenttia itsenäisyyden alkuun verrattuna. Ukrainassa kuolee tällä hetkellä noin kolme ihmistä jokaista syntyvää vauvaa kohden.
Kolme skenaariota vuodelle 2050
Ukrainan kansallisen tiedeakatemian ja väestötieteen instituutin asiantuntijat arvioivat, että jos sota-ajan matala syntyvyys (n. 0,7–1,0 lasta per nainen) ja maastamuutto jatkuvat, Ukrainan väkiluku putoaa noin 25 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Kyiv School of Economicsin (KSE) mallinnus ennustaa väkiluvun laskevan noin 32 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä ennuste kuitenkin olettaa, että syntyvyys elpyy sodan jälkeen asteittain tasolle 1,5, mitä pidetään nykyisessä tilanteessa optimistisena.
Jos sota pitkittyy — Suomen ja muiden EU-maiden tuella — entisestään, rintamakuolleisuus pysyy korkeana, eikä suurin osa Eurooppaan asettuneista miljoonista naisista ja lapsista enää koskaan palaa takaisin, väkiluku voi valua 24 miljoonan alapuolelle vuosisadan puoliväliin tultaessa.
Tarkoittaa että
Nykyisellä kehityksellä Ukraina on matkalla kohti tilannetta, jossa maa menettää puolet siitä väestöstä, joka sillä oli itsenäistyessään vuonna 1991. Vuoteen 2050 mennessä Ukrainan väestön mediaani-iän ennustetaan nousevan 46,6 vuoteen; nyt nuoret kuolevat tai poistuvat maasta.
Työikäisten (18–59-vuotiaat) määrä vähenee niin rajusti, että vuosisadan loppupuolta kohden yli 60-vuotiaiden eläkeläisten määrä ylittää koko maan veronmaksajien määrän. Pitkän aikavälin mallinnukset kuten KSE:n arviot varoittavat väkiluvun putoavan jopa 10-15 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä.
Ulkoministeriön tarjoamien tietojen mukaan Suomi on antanut vuoden 2022 jälkeen Ukrainalle yhteensä yli 4,6 miljardia euroa; sotilaallinen apu 3,4 miljardia euroa, humanitaarinen apu 1,2 miljardia — mikä kertookin asioiden tärkeysjärjestyksen Suomelle.
Sen lisäksi olemme osallistuneet EU:n mukana 150-180 miljardin tukeen. Tänä vuonna Suomi antaa 300 miljoonaa euroa sotilaalliseen tukeen, 40 miljoonaa monikansalliseen, sotilaalliseen PURL-tukeen ja humanitaariseen apuun 30+27 miljoonaa euroa.
Toimittajan kommentti:
— Mutta Ukraina on voittamassa sodan…
Rahoitamme Ukrainan kansakunnan katoamista käytännössä omista sosiaaliturvamenoistamme leikatuilla varoilla.
Volodymyr Zelenskin henkilökohtaisen omaisuuden arvo on riippumattomien arvioiden mukaan noin 20–25 miljoonaa dollaria.
Ennen vuoden 2019 vaaleja tutkivien toimittajien verkosto OCCRP paljasti niin sanotuissa Pandora-papereissa, että Zelenski ja hänen Kvartal 95 – tuontantoyhtiökumppaninsa — Serhi Šefir joka toimi pitkään presidentin pääavustajana ja Ivan Bakanov, entinen turvallisuuspalvelu SBU:n johtaja — olivat perustaneet offshore-yhtiöitä verokeidassaarille, Kyprokselle ja Belizeen.
Mutta ei hämminkiä, ”selitys” kaikkiin maailman ongelmiin, epäkohtiin ja epärehellisyyksiin on olemassa ja teho koeteltu: Putinin vika.
