Tutkimuksissa verkkokiusaamiseen ja trollaamiseen on yhdistetty muun muassa vähäisempää empatiaa, impulsiivisuutta ja niin sanottuja pimeitä persoonallisuuspiirteitä. Kuvituskuva.
Kuva: cottonbro studio / Pexels
Tuore laaja tutkimuskooste osoittaa, että verkossa muita tarkoituksellisesti vahingoittavilla ihmisillä korostuvat tietyt persoonallisuuspiirteet. Yhteyksiä havaittiin muun muassa impulsiivisuuteen, vähäisempään sovinnollisuuteen sekä narsistisiin, psykopaattisiin, machiavellistisiin ja sadistisiin piirteisiin.
Toukokuussa 2026 tiedelehti Aggression and Violent Behavior julkaisi Gettysburg Collegen tutkijan Christopher P. Barlettinmeta-analyysin, jossa tarkasteltiin persoonallisuuden yhteyttä verkossa tapahtuvaan toisten vahingoittamiseen.
Kyse ei ollut yhdestä pienestä kyselytutkimuksesta. Barlett kokosi yhteen 106 tutkimusta, joista saatiin kaikkiaan 122 vaikutusarviota. Meta-analyysin kokonaisaineisto käsitti yli 86 000 osallistujaa.
Tutkimuksessa käytetty käsite cyber-harm perpetration on tavallista verkkokiusaamista laajempi. Siihen voidaan lukea esimerkiksi verkkokiusaamista, tahallista provosointia eli trollaamista, verkkovihaa, verkkovälitteistä aggressiota ja muuta teknologian avulla tapahtuvaa tarkoituksellista vahingoittamista.
Niin sanotut pimeät persoonallisuuspiirteet korostuivat
Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa psykologian Big Five -persoonallisuuspiirteitä, impulsiivisuutta sekä niin sanottua Dark Tetrad -kokonaisuutta.
Dark Tetradiin kuuluvat narsismi, machiavellismi, psykopatia ja sadismi.
Meta-analyysissä kaikki neljä olivat merkitsevästi yhteydessä verkossa tapahtuvaan vahingoittavaan käyttäytymiseen.
Erityisen vahvasti yhteys näkyi sadismissa. Tutkimuksessa sadistiset piirteet olivat Dark Tetradin ominaisuuksista voimakkaimmin yhteydessä verkkohaittojen tekemiseen.
Arkikielessä sadismilla voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita, mutta persoonallisuuspsykologiassa niin sanotulla arkisadismilla tarkoitetaan taipumusta saada mielihyvää tai nautintoa toisen ihmisen kärsimyksestä, nöyryytyksestä tai epämukavuudesta.
Psykopatiapiirteisiin puolestaan yhdistetään tutkimuksessa esimerkiksi vähäisempää empatiaa, tunnekylmyyttä ja impulsiivisuutta. Machiavellismilla tarkoitetaan taipumusta laskelmoivaan manipulointiin ja muiden hyväksikäyttämiseen. Narsismiin kuuluu muun muassa korostunut käsitys omasta merkityksestä ja oikeutuksesta erityiskohteluun.
Tutkimuksessa puhutaan persoonallisuuspiirteistä eikä psykiatrisista diagnooseista. Korkea pistemäärä esimerkiksi psykopatiapiirteitä mittaavalla persoonallisuuskyselyllä ei tarkoita, että henkilöllä olisi diagnosoitu persoonallisuushäiriö.
Empatialla näyttää olevan merkitystä
Barlettin tutkimuksessa persoonallisuuden ja haitallisen verkkokäyttäytymisen yhteyttä näyttivät osaltaan välittävän empatia sekä aggressioon liittyvät tekijät.
Tutkimuksen johtopäätöksissä nostetaan esiin myös moraalinen irrottautuminen.
Sillä tarkoitetaan psykologista mekanismia, jonka avulla ihminen voi oikeuttaa itselleen normaalisti vääränä pitämänsä toiminnan.
Verkkokiusaamisessa tällainen ajattelutapa voi näkyä esimerkiksi siten, että loukkaamista vähätellään ”vain vitsiksi”, vastuu vieritetään uhrille tai ajatellaan tämän ansainneen kohtelunsa.
Jo aiemmissa tutkimuksissa empatian ja moraalisen irrottautumisen välillä on havaittu yhteyksiä verkkokiusaamistilanteissa.
Sovinnollisuus ja tunnollisuus toimivat vastakkaiseen suuntaan
Tulokset eivät koskeneet pelkästään niin sanottuja pimeitä persoonallisuuspiirteitä. Myös ihmisen tavallisemmissa persoonallisuusominaisuuksissa näkyi eroja.
Barlettin meta-analyysissä sovinnollisuus, tunnollisuus, neuroottisuus ja impulsiivisuus olivat merkitsevästi yhteydessä haitalliseen verkkokäyttäytymiseen.
Suunta ei kuitenkaan ollut kaikissa sama.
Jo vuonna 2024 julkaistussa 68 tutkimuksen ja 61 405 osallistujan meta-analyysissä havaittiin, että sovinnollisuus ja tunnollisuus olivat yhteydessä vähäisempään verkkokiusaamiseen.
Sen sijaan neuroottisuus sekä narsismi, machiavellismi ja psykopatia olivat yhteydessä suurempaan verkkokiusaamisen määrään.
Ekstroversion eli ulospäinsuuntautuneisuuden tai avoimuuden uusille kokemuksille ei tuossa tutkimuksessa havaittu olevan merkitsevää yhteyttä verkkokiusaamiseen.
Tulokset siis haastavat yksinkertaisen käsityksen siitä, että somekiusaaja olisi esimerkiksi vain huomiota hakeva ihminen.
Trollaamisesta vielä selvempi tulos
Jos tarkastelu rajataan varsinaiseen trollaamiseen, yhteys pimeisiin persoonallisuuspiirteisiin näyttää vielä selvemmältä.
Vuonna 2025 julkaistussa Psicothema-lehden meta-analyysissä yhdistettiin 24 tutkimusta 11 maasta. Aineisto käsitti kaikkiaan 14 044 ihmistä.
Kaikki neljä Dark Tetrad -piirrettä olivat yhteydessä suurempaan taipumukseen trollata muita verkossa.
Voimakkain yhteys havaittiin sadismissa. Sen korrelaatio trollaamisen kanssa oli 0,49. Seuraavaksi tulivat psykopatia 0,43, machiavellismi 0,31 ja narsismi 0,20.
Tutkijat määrittelivät trollaamisen verkkokäyttäytymiseksi, jonka tarkoituksena on häiritä keskustelua, provosoida muita käyttäjiä ja houkutella heitä hyödyttömiin riitoihin.
Meta-analyysin perusteella erityisesti sadismi ja psykopatiapiirteet näyttävät olevan keskeisiä, kun pyritään ymmärtämään sitä, miksi jotkut ihmiset hakeutuvat tarkoituksellisesti provosoimaan muita verkossa.
Ikä ei selittänyt ilmiötä pois
Barlettin vuoden 2026 tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, muuttuvatko yhteydet olennaisesti esimerkiksi tutkittavien iän tai kulttuuritaustan perusteella.
Ikä tai kulttuuri eivät selittäneet pois persoonallisuuden ja verkkohaittojen välistä yhteyttä.
Tutkijan mukaan tulokset viittaavat siihen, että ilmiö ei rajoitu vain esimerkiksi nuorten sosiaalisen median käyttäytymiseen.
Tutkimuksessa havaittu kokonaisyhteys persoonallisuuden ja haitallisen verkkokäyttäytymisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä myös silloin, kun perinteisen kasvokkain tapahtuvan kiusaamisen vaikutus otettiin huomioon.
Toisin sanoen verkkokiusaaminen ei tutkimuksen perusteella vaikuta olevan pelkästään tavallisen kiusaamisen siirtymistä internetiin.
Somekommentista ei voi tehdä diagnoosia
Tuloksista ei kuitenkaan seuraa, että jokainen aggressiivisesti somessa käyttäytyvä ihminen olisi narsisti, psykopaatti tai sadisti.
Meta-analyysit kertovat ryhmätason tilastollisista yhteyksistä. Ne eivät mahdollista yksittäisen ihmisen persoonallisuuden arvioimista tämän Facebook-kommenttien, X-päivitysten tai muiden somekirjoitusten perusteella.
Myöskään persoonallisuuspiirre ei yksin määrää ihmisen käyttäytymistä.
Tutkimusnäyttö antaa silti aiempaa tarkemman vastauksen kysymykseen siitä, millaiset yksilölliset ominaisuudet toistuvasti liittyvät verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja trollaamiseen.
Yhteinen nimittäjä näyttää olevan varsin johdonmukainen: vähäisempi sovinnollisuus ja empatia sekä suurempi impulsiivisuus, aggressiivisuus ja pimeiden persoonallisuuspiirteiden korostuminen lisäävät todennäköisyyttä vahingoittaa muita verkossa.
Ja silloin, kun tarkoituksena on nimenomaan provosoida muita huvin vuoksi, tutkimuksissa nousee esiin yksi piirre muita selvemmin: sadismi.
