Kuvakaappaus: HS.fi Kuvat: Poliisi
Muokkaus: Posi TV
Helsingin Sanomat julkaisi 17. marraskuuta laajan artikkelin Lauttasaaren pyöräliikkeen tuhopoltosta ja sijoitti sen ”Venäjän uhka” -aihemerkinnän alle. Lehti rinnastaa tapauksen muualla Euroopassa tehtyihin Venäjään yhdistettyihin sabotaasi-iskuihin, vaikka Suomen viranomaiset eivät ole vahvistaneet Venäjän osallisuutta Lauttasaaren tapahtumiin.
Suomen suurimpiin sanomalehtiin kuuluva ja mediakartelliin lukeutuva Helsingin Sanomat otsikoi artikkelinsaPyöräkauppa paloi Lauttasaaressa – jäljet johtavat ulkomaille.
Maaliskuussa tapahtuneen tuhopolton toteutti kaksi teinipoikaa, jotka saivat ohjeita ulkomailta Telegram-viestipalvelun kautta. Poliisitutkinnassa on selvinnyt, että kyseessä oli tilaustyö, mutta teon lopullista tilaajaa tai motiivia ei ole saatu selville.
HS nostaa tapauksen rinnalle Virossa tapahtuneen droonitehtaaseen kohdistuneen tuhopolton yrityksen, jonka taustalla Viron turvallisuusviranomaiset katsovat olleen Venäjän sotilastiedustelu GRU.
Poliisin tutkinnassa ei ole tullut esiin näyttöä siitä, että Lauttasaaren tuhopoltolla olisi yhteyttä Venäjän valtiolliseen toimintaan.
HS myöntää, ettei Venäjä-yhteyttä ole vahvistettu
Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan suoraan, ettei Suomessa ole suojelupoliisin mukaan vahvistettu Venäjän sabotaasitoimintaa.
Lehti toteaa myös, ettei poliisi ole onnistunut selvittämään, kuka Lauttasaaren tuhopolton tilasi tai miksi teko tehtiin.
Venäjä-epäilyä perustellaan ennen kaikkea tuhopolton toteutustavalla ja pyöräliikkeen yhteyksillä Ukrainaa avustavaan Your Finnish Friends -järjestöön.
Pyöräliikkeen omistaja Jami Huuska on auttanut Ukrainaa, ja järjestö oli rekisteröity samaan osoitteeseen hänen yrityksensä kanssa.
HS:n haastattelema järjestön perustajajäsen Kasper Kannosto puolestaan pitää Venäjän osallisuutta selvänä. Kyseessä on kuitenkin hänen oma arvionsa, ei viranomaisten vahvistama tutkintatulos.
Tuhopolton järjestelyissä mukana vakavista rikoksista epäiltyjä
HS:n artikkeli sisältää myös yksityiskohtaisia tietoja tuhopolton järjestelyistä. Kaksi alaikäistä poikaa sytytti pyöräliikkeen palamaan ulkomailta saamiensa ohjeiden perusteella. Heitä ohjailtiin muun muassa Telegram-viesteillä.
Yksi teon järjestäjistä, irakilainen Ahmad Saleh, tuomittiin kuudeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen törkeästä tuhotyöstä.
HS:n mukaan kaksi muuta järjestelyihin yhdistettyä henkilöä ovat olleet epäiltyinä tai tuomittuina myös muista vakavista rikoksista.
Toisen epäillään olleen keskeisessä asemassa Lauttasaaressa harjoitetussa huumekaupassa. Kolmas puolestaan on aiemmin tuomittu henkirikoksesta, ja häntä on epäilty myös toisesta tilaustuhopolttotapauksesta.
Nämä tiedot osoittavat, että tuhopolton järjestelyihin liittyi henkilöitä, joilla oli yhteyksiä vakavaan rikollisuuteen. Ne eivät kuitenkaan yksin selvitä teon tilaajaa tai motiivia.
Aihemerkintä ohjaa lukijan tulkintaa
Helsingin Sanomien tapa sijoittaa selvittämättömän motiivin omaava rikostapaus ”Venäjän uhka” -aihemerkinnän alle herättää kysymyksiä journalistisesta kehystämisestä.
Artikkelissa esitellään todellisia Venäjään yhdistettyjä sabotaasitapauksia Virosta ja Britanniasta. Näiden rinnalle asetetaan Lauttasaaren tuhopoltto, jonka mahdollisesta Venäjä-yhteydestä ei kuitenkaan ole julkisesti vahvistettua näyttöä.
Samalla on huomattava, että HS tuo epävarmuuden esiin tekstissään eikä suoraan väitä Venäjän osallisuutta todistetuksi.
Helsingin Sanomien ratkaisu sijoittaa tuhopoltto ”Venäjän uhka” -aihemerkinnän alle on siitä huolimatta kyseenalainen, sillä poliisin tutkinnassa ei ole tullut esiin näyttöä siitä, että rikoksella olisi yhteyttä Venäjän valtiolliseen toimintaan.