Tekoäly ei ole esihenkilöille enää pelkkä tekninen työväline, vaan siitä voi muodostua myös ajattelu- ja keskustelukumppani. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että tekoäly voi helpottaa johtamistyötä, mutta samalla lisätä kuormitusta ja vaikeuttaa päätöksentekoa.
Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteisessä TEIJO-tutkimushankkeessa selvitettiin tekoälyn käyttöä esihenkilöiden ja johtajien työssä. Tutkimusaineisto koostui 41 haastattelusta viidessä organisaatiossa sekä työpajoista ja havainnoivista haastatteluista.
Tutkimuksen mukaan esihenkilöt voivat alkaa suhtautua tekoälyyn lähes kuin ihmiseen. Tekoälylle saatetaan puhua henkilökohtaisesti, ja sen kanssa voidaan kokea muodostuvan jopa työkaverin kaltainen suhde.
”Esihenkilöt voivat personoida tekoälyä ja liittää siihen inhimillisiä piirteitä”, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marja Känsälä.
Tekoäly voi myös lisätä työkuormaa
Tutkimuksen mukaan tekoäly voi auttaa käsittelemään suuria tietomääriä, selkeyttämään viestintää ja vapauttamaan aikaa työntekijöiden kohtaamiseen.
Hyödyt eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tekoälyn tuottamat virheet, vinoumat ja vanhentuneet tiedot voivat lisätä tarkistamisen tarvetta. Myös liian laaja tietomäärä voi vaikeuttaa päätöksentekoa.
”Tekoälyn hyödyntäminen voi kuitenkin myös tehdä aivotyöstä kuormittavampaa”, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski varoittaa.
Tutkijat korostavat, ettei tekoälyn käyttö saa korvata esihenkilön omaa harkintaa tai vastuuta työntekijöitä koskevissa päätöksissä.
Tutkijat julkaisivat oppaan tekoälyn käyttöön
Tutkimushankkeen yhteydessä julkaistiin maksuton Tekoäly esihenkilötyössä -opas, joka neuvoo esihenkilöitä hyödyntämään tekoälyä vastuullisesti. Oppaassa käsitellään muun muassa generatiivista, ennakoivaa ja agenttista tekoälyä.
Tutkijoiden mukaan keskeistä on tunnistaa, missä tehtävissä tekoälystä on todellista hyötyä ja milloin tarvitaan ihmisen omaa harkintaa.
