Puolan presidentti Karol Nawrocki käytti veto-oikeuttaan 13. marraskuuta 2026 jo toisen kerran lakiesitykseen, jolla oli tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin digipalvelusäädös Digital Services Act (DSA). Ensimmäisen kerran hän kaatoi vastaavan lakipaketin tammikuussa 2026.
Digipalvelusäädös DSA on suoraan sovellettava EU-asetus, joka velvoittaa suuret verkkoalustat kuten X:n, Metan, TikTokin ja Googlen poistamaan laitonta sisältöä ja hallitsemaan ”järjestelmäriskejä”, kuten disinformaatiota ja vaalivaikuttamista.
Tammikuun 2026 veton jälkeen globalisti-pääministeri Donald Tuskin hallitus jakoi DSA-lainsäädännön kahteen osaan. Syyskuussa Nawrocki allekirjoitti ensimmäisen osan, joka nimesi sähköisen viestinnän viraston (UKE) johtajan kansalliseksi koordinaattoriksi.
Kahdeksi jaetun lakipaketin toinen osa, jonka Nawrocki kaatoi 13. marraskuuta 2026, olisi antanut hallintoviranomaisille valtuudet määrätä verkkosisältöjä ja jopa kokonaisia verkkosivustoja estettäviksi ilman etukäteistä tuomioistuimen päätöstä. Sensuroitavasta sisällöstä olisi siis tehty hallinnollisia päätöksiä.
Nawrocki vertaa viranomaisten oikeutta päättää sallitusta puheesta George Orwellin 1984-romaanin Totuusministeriöön. ”Asetus sisältää keinoja, jotka ovat suhteettomia verrattuna arvoihin, joita niiden on määrä suojella. […] EU-säädökset tarjoavat jo nykyisellään viranomaisille työkaluja, joilla taklata tietynlaista laitonta verkkosisältöä” kuten vihapuhetta.
”[DSA:ssa ehdotettu] sääntely uhkaa sananvapautta ja on eräänlaista ennaltaehkäisevää sensuuria.”
Nawrocki totesi, että rikollisen sisällön määrittely kuuluu riippumattomille tuomareille eikä hallituksen alaisille virkamiehille, ja syytti Tuskin hallitusta ”emotionaalisesta kiristyksestä” lastensuojelulla verraten DSA:ta kommunismin ajan sensuuriin.
Donald Tuskin hallitus sekä EU-komissio tarjoavat verkkoturvallisuuden ja lastensuojelun näkökulmaa perusteluina DSA:lle. TVP World kertoo pääministeri Tuskin kutsuneen Nawrockin vetoa ”häpeälliseksi”. Valtion lastensuojelukomissio varoitti sen viivästyttävän keinoja poistaa laitonta materiaalia, huijauksia ja lasten hyväksikäyttöä verkosta.
”Niiden joukossa, jotka nyt ovat tyytyväisiä presidentin käytettyä veto-oikeuttaan, on vihaajia, Venäjän trollifarmeja, pedofiileja, äärinilihilistejä ja lobbaajia. Tämän vedon uhrit ovat puolalaisia lapsia vanhempineen sekä kaikkien kansalaisten turvallisuus,” Tusk kärjisti X-tilillään.
Wirtualna Polska sanoo Puolan olevan nyt ainoa EU-maa ilman täysiä DSA-valtuuksia, ja että EU-komission jo toukokuussa 2025 nostama kanne EU-tuomioistuimessa uhkaa tuoda Puolalle päivittäisiä uhkasakkoja.
Presidentti Nawrockin ja oppositiossa olevan Laki ja Oikeus-puolueen (PiS) mukaan Tuskin pro-EU -hallitus yrittää luoda virkamieskoneiston, jolla voidaan vaientaa poliittista oppositiota ja kriittistä mediaa ”vihapuheen” ja ”disinformaation” torjunnan varjolla. He korostavat myös, että EU käyttää DSA-sääntelyä ylikansallisena vallankäytön välineenä kansallisen lainsäädännön yli.
”Valtion tulisi taata vapaus, ei säädellä sitä, ” Nawrocki perusteli.
Puolassa meneillään olevan sisäpoliittisen valtataistelun — konservatiivinen presidentti vs. EU-myönteinen hallitus — lisäksi tapaus heijastaa laajempaa transatlanttista ja eurooppalaista kiistaa: Yhdysvaltain nykyinen hallinto ja teknologiajätit ovat arvostelleet EU:n DSA-asetusta kovin sanoin nimenomaan sananvapautta rajoittavaksi sensuurikoneistoksi. Nawrockin veto tekee Puolasta näkyvimmän EU-maan, joka jarruttaa Brysselin digisääntelyn toimeenpanoa.
Yhdysvaltain kanta on ymmärrettävä. EU-komissio voi määrätä suurille verkkoalustoille sakkoja, jotka ovat enintään 6 prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta, jos alusta ei noudata moderoimis- tai läpinäkyvyysvelvoitteitaan.
Asetuksen kiistellyin mekanismi on kansallisten viranomaisten nimeämien yhteisöjen eli ”luotettavien ilmoittajien” asema: verkkoalustojen on käsiteltävä luotettujen ilmoittajien tekemät ilmoitukset laittomasta sisällöstä viivyttelemättä ja etusijalla. Arvostelijat korostavat tämän luovan käytännössä ulkoistetun sensuurikoneiston, koska alustat poistavat sisältöjä varmuuden vuoksi välttääkseen EU:n jättisakot.
Eri osapuolten kantoja voi tarkastella vertaamalla Suomen tilanteeseen.
Suomessa digitaalisten palvelujen koordinaattorina toimii Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Traficom on myöntänyt Suomessa luotetun ilmoittajan aseman Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:lle (TTVK), joka hoitaa tekijänoikeusrikkomuksia; Pelastakaa lapset ry:lle, joka hoitaa alaikäisten suojelua sekä Somis Enterprises Oy:lle, jonka vastuulla on laiton puhe, verkkokiusaaminen, huijaukset ja alaikäisten suojelu.
Näistä sekä Pelastakaa lapset ry:llä että Somis Enterprises Oy:llä on selkeä kaksoisrooli.
Pelastakaa lapset ry toimii yhtäältä yleishyödyllisenä lastenoikeusjärjestönä ja asiantuntijana — ja nyt myös DSA:n luotettuna ilmoittajana — mutta toisaalta se on yksi Suomen suurimmista yksityisistä sijaishuollon, perhehoidon ja lastensuojelulaitosten palveluntuottajista, joka myy palveluitaan hyvinvointialueille miljoonilla euroilla.
Pelastakaa Lapset ry:n vuosiraportin 2025 mukaan yhdistyksen kaikkien tuottojen yhteismäärä oli 65,7 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut 65,6 miljoonaa euroa. Liikevaihdon ulkopuolinen osuus koostuu julkisista avustuksista, joiden osuus on 46 % kokonaistuotoista, suurimpana rahoittajana EU, sekä mm. STEA ja ulkoministeriö, ja varainhankinnasta (26 %, eli 17,1 miljoonaa euroa lahjoituksina).
Yleishyödyllisenä yhteisönä yhdistys ei maksa tuloveroa lahjoituksista, jäsenmaksuista, julkisista avustuksista eikä sijoitusten tuotoista kuten osingoista ja koroista. Myydyistä palveluista sen sijaan maksetaan yhteisövero 20%, jos maksetaan.
On ilmeinen rakenteellinen eturistiriita, kun sama toimija sekä tuottaa viranomaisille ”asiantuntija-arvioita” perheiden tilanteista että hyötyy taloudellisesti siitä, kun lapsia ohjataan sijaishuollon ja ostopalvelujen piiriin.
Suomen Asiakastiedon ja Finderin mukaan Somis Enterprises Oy on vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen osakeyhtiö, jonka toimiala on lakipalvelut. Sen liikevaihto oli noin 733 000 euroa vuonna 2025, ja se työllistää vajaat kymmenen henkilöä. Aputoiminimensä Someturvan kautta se myy Someturva-palvelua kunnille ja kouluille, joissa oppilaat, vanhemmat ja opettajat voivat ilmoittaa verkossa kohtaamastaan kiusaamisesta, häirinnästä tai huijauksista. Yhtiön juristit ja sosiaalipsykologit arvioivat ilmoitukset ja välittävät luotetun ilmoittajan asemassa poistopyynnöt suoraan alustoille — kuten TikTokille, Instagramille tai Snapchatille — laajalla ”laiton puhe, verkkokiusaaminen, alaikäisten suojelu, huijaukset” -mandaatilla.
Eli: yksityinen, voittoa tavoitteleva lakipalveluyritys käyttää julkiseen valtaan rinnastettavaa etuoikeutta määritellä, mikä puhe verkossa on laitonta tai haitallista – ilman tuomioistuimen etukäteisharkintaa.
Ne hoitavat siten tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää julkisen vallan käyttämiseen kuuluvaa virkavastuuta — mutta ilman virkavastuuta, ja hyötyen taloudellisesti.
Vaikka kukaan ei tekisi mitään väärää, asetelma itsessään synnyttää monitasoisia oikeusturvaan, moraaliin, etiikkaan ja eturistiriitoihin liittyviä ongelmia.
— Ja kilpailuvääristymän. Yleishyödyllisiksi luokitellut suuret yhdistykset ja säätiöt keräävät verovapaita lahjoituksia ja saavat julkisia avustuksia rakentaakseen brändiään ja asiantuntija-asemaansa, mutta toimivat samaan aikaan kymmenien miljoonien eurojen liikevaihdolla samoilla sote- ja lastensuojelumarkkinoilla kuin tavalliset veroa maksavat yritykset.
EU:n digipalvelusäädös DSA velvoittaa luotetut ilmoittajat julkaisemaan raportin toiminnastaan vähintään kerran vuodessa. Traficomin ohjeistuksen mukaan raportissa on eriteltävä ilmoitusten määrä palveluntarjoajittain, väitetyn laittoman sisällön tyyppi, alustojen tekemät toimet sekä selvitys ilmoittajan riippumattomuudesta.
Kansalaisen ja sananvapauden näkökulmasta aukkoja on.
Vaadituissa raporteissa ei ole sisällöllistä läpinäkyvyyttä. Raporteissa ilmoitetaan vain ylätason tilastomääriä — esimerkiksi kuinka monta ilmoitusta tehtiin TikTokille tai Metalle kategoriassa ”laiton puhe” tai ”alaikäisten suojelu”. Ulkopuolinen ei näe, mitkä yksittäiset julkaisut poistettiin tai millä juridisella perusteella niitä pidettiin laittomina.
Seuraamuksia tulee vain suurista virheistä. Traficom voi peruuttaa luotetun ilmoittajan aseman vain, jos toimija tekee ”merkittävän määrän epätäsmällisiä, virheellisiä tai riittämättömästi perusteltuja ilmoituksia”. Yksittäiset ylilyönnit tai tulkinnanvaraiset poistopyynnöt eivät johda sanktioihin, eikä kiistanalaisen sisällön julkaisijalla ole tehokasta keinoa haastaa luotetun ilmoittajan tekemää luokitusta etukäteen.
Kansalaiset, sananvapaus ja mielipiteen muodostamisen vapaus on sokeutettu.
Puolan sisäpoliittinen tilanne on kärjistynyt, kuten PosiTV on raportoinut artikkeleissa Puola: Vallankaappaus johti ”kahden paavin” kriisiin sekä Puolan sisäinen taistelu jatkuu — kahteen osaan jakautunut oikeusjärjestelmä.
Nawrocki presidenttinä ja Tusk pääministerinä eivät tunnusta toistensa nimittämiä perustuslakituomioistuimen tuomareita; seurauksena Puolan ulko- ja EU-politiikka vetää kahteen täysin vastakkaiseen suuntaan.
Brysselin valtavirtaa edustava Tusk ajaa tiiviimpää EU-integraatiota, yhteistä puolustusrahoitusta ja DSA-sääntelyä. Nawrocki rakentaa Keski- ja Itä-Euroopan kansallismielistä vastavoimaa. Marraskuun alussa 2026 Visegrád-ryhmän (V4) huippukokouksessa Slovakiassa Nawrocki vaati TVP Worldin mukaan, ettei Keski-Eurooppa saa olla pelkkä Brysselin päätösten vastaanottaja, ja kritisoi EU:n sääntelyä yritysten ja kotitalouksien kurittamisesta.
Tilanne jakaa EU:ta myös suhteessa Yhdysvaltoihin. Donald Trumpin hallinto on asettunut avoimesti tukemaan Nawrockia ja hänen veto-oikeutensa käyttöä EU:n digisääntelyä vastaan, mikä heikentää EU-komission neuvotteluasemaa Washingtonin suuntaan.
Puolan oikeisto-opposition johtaja Jarosław Kaczyński on väläyttänyt marraskuussa 2026 EU:n perustavanlaatuista uudistamista tai jopa eroamisen harkitsemista, jos Bryssel jatkaa vallan keskittämistä. EU:n kannalta tilanne on hankala: EU-komissio on nostanut kanteita ja uhkaa Puolaa sakoilla, mutta samaan aikaan Puola on unionin itärajan tärkein sotilaallinen puskuri, jota Bryssel ei voi ajaa täysin nurkkaan ilman, että koko unionin puolustus- ja talouspäätöksenteko halvaantuu entisestään.
Puolan, Unkarin, Slovakian ja Tšekin muodostama Visegrád-ryhmä oli pitkään jokseenkin halvaantunut sisäisten erimielisyyksien vuoksi, mutta syksyllä 2026 yhteistyö on aktivoitunut uudelleen – osin muuttuneiden hallitusten ja johtajien myötä.
Ryhmä piti 35-vuotisjuhlahuippukokouksensa Slovakian Trenčínissä 4.–5. marraskuuta 2026. Paikalla olivat Puolan presidentti Karol Nawrocki, Slovakian presidentti Peter Pellegrini, Tšekin presidentti Petr Pavel, Unkarin presidentti András Baka sekä ensimmäistä kertaa myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Ryhmän sisällä on yhä eroja — esimerkiksi Tšekin presidentti Pavel ja Puolan pääministeri Tusk ovat EU- ja NATO-myönteisempiä kuin Slovakian pääministeri Robert Fico, Unkarin Péter Magyar tai Puolan presidentti Nawrocki — mutta neljä maata löytää yhteisen sävelen yhä useammin Brysseliä vastaan.
V4-maat vastustavat yhdessä EU:n tiukkaa ilmasto- ja vihreän siirtymän sääntelyä sekä raskasta byrokratiaa, koska ne heikentävät Keski-Euroopan teollisuuden ja maatalouden kilpailukykyä. Kaikki neljä maata vastustavat myös EU-komission pakollisia turvapaikanhakijoiden jakomekanismeja vaatien tiukempaa rajavalvontaa sekä päätösvallan pitämistä kansallisissa parlamenteissa.
Syksyn 2026 neuvotteluissa EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä V4-maat ovat vastustaneet EU-komission pyrkimyksiä sitoa koheesio- ja maataloustukia poliittisiin ehtoihin tai lisätä EU:n yhteisvelkaa.
Pääkomissaari von der Leyenin osallistuminen Trenčínin huippukokoukseen nyt marraskuussa kertoo siitä, ettei Bryssel voi enää sivuuttaa Keski-Eurooppaa pelkällä sanelupolitiikalla. Ilman V4-maiden ja erityisesti ilman Puolan suostumusta EU ei saa vietyä läpi sen enempää uutta budjettia kuin puolustusratkaisujakaan.
Saksan epäsuosittu liittokansleri Friedrich ”BlackRock” Merz yrittää kytkeä EU-budjettia NATO-maiden ja Venäjän väliseen sotaan Ukrainassa. Ukrainan sota tuo Saksan muutoin horjakalle taloudelle — jo seitsemän vuotta vuorotellen stagnaatiossa tai taantumassa — aseteollisuuden avulla tuloja.
EU:n digipalvelusäädös DSA ja lastensuojelulainsäädäntö — esimerkiksi CSAM-asetus eli ns. ”Chat Control” -hanke — kytkeytyy suoraan informaatioympäristön hallintaan, turvallisuuspolitiikkaan ja EU:n ulkoiseen imagoon.
EU-instituutioiden virallisessa strategiassa informaatiotila ja puolustuspolitiikka on yhdistetty suoraan toisiinsa muun muassa ”Euroopan demokratiakilpi-” eli European Democracy Shield -hankkeessa sekä komission turvallisuusstrategioissa.
Kuten ylempänä kerrottiin, DSA velvoittaa suuret verkkoalustat torjumaan ”järjestelmäriskejä”, joihin luetaan kansanterveyden ja alaikäisten suojelun lisäksi kansalaiskeskusteluun, vaaliprosesseihin ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat.
Nyt, kun EU siirtyy puolustusteollisuuden ylösajoon ja sitoutuu pitkäaikaiseen tukeen kriisialueille, yleisen mielipiteen vakaus ja puolustustahdon ylläpitäminen nähdään Brysselissä osana kokonaisturvallisuutta.
Nawrockin kaltaiset kriitikot korostavat että laajoja valvonta- ja estovaltuuksia on poliittisesti helpoin perustella lasten suojelulla, koska kukaan ei halua näyttää vastustavan lasten turvallisuutta.
Mutta kun tekninen ja juridinen mekanismi so. sisältöjen suodatus, luotetut ilmoittajat ja sivustojen esto-oikeudet on kerran luotu, sen soveltamisalaa on helppo laajentaa ”disinformaation”, ”vihapuheen” tai ”ulkomaisen informaatiovaikuttamisen” torjuntaan, jolloin äkkiä päädytään Nawrockin viittaamaan kommunismin ajan ennakkosensuuriin.
Eurooppalaisten oma ääni on enimmäkseen sodanvastainen kun taas jäsenmaiden hallitusten enemmistö ja komissio kannattavat Ukrainan sodan rahoittamisen jatkamista omien väestöjensä kustannuksella.
Tällöin DSA:n ja ”disinformaation torjunnan” suurin vaikutus ei ole suorissa poistoissa, vaan siinä, että kriittiset mielipiteet EU:n puolustus-, energia- tai talouspolitiikasta luokitellaan ”vieraan vallan propagandaksi” tai ”algoritmisesti haitalliseksi sisällöksi”. Tällöin luotetut ilmoittajat ja alustat rajoittavat kriittisten mielipiteiden näkyvyyttä (shadow banning / de-amplification), jolloin tyytymättömyys ei näy sen enempää muille eurooppalaisille kuin ulkomaailmallekaan.
Sillä suurvaltapolitiikassa — suhteessa Venäjään, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja ns. globaaliin etelään — EU-komissio pyrkii esiintymään yhtenäisenä geopoliittisena toimijana, jolla on kansalaisten tuki takanaan.
Jos sosiaalisessa mediassa nousee laajasti esiin eurooppalaisten tyytymättömyys taloustilanteeseen, korkeaan inflaatioon tai sodan pitkittymiseen (kuten Bulgarian ja Irlannin mielenosoituksissa), se heikentää EU:n neuvotteluasemaa ja uskottavuutta ulkovaltojen silmissä.
Komission ja jäsenmaiden hallitusten mukaan Eurooppa on ulkoisen hybridi- ja informaatiovaikuttamisen kohteena, jossa ulkomaiset toimijat hyödyntävät algoritmeja ja valetilejä lietsomaan epäluottamusta ja murentamaan tukea Euroopan puolustukselle. Se on komissiolle ja hallituksille mieluisampi tulkinta kuin se, että väestö on tyytymätöntä harjoitettuun politiikkaan.
Siten komissio sekä jäsenmaiden hallitukset, jotka ovat velvoitetut ”puhumaan komission kannan” tarjoavat narratiivia, jonka mukaan sääntelyn tarkoituksena on suojella sekä alaikäisiä että demokraattisia instituutioita ulkoiselta manipuloinnilta.
Toisenlaista tulokulmaa käyttäen EU rakentaa ylikansallista informaatiokontrollia, jolla suojellaan Brysselin poliittista ja taloudellista linjaa omien kansalaisten kritiikiltä. Lastensuojelu toimii moraalisena kilpenä, jonka takana luodaan työkalut poliittisen opposition ja sodanvastaisuuden hiljentämiseksi.
EU ja muut eurooppalaiset toimijat rajattiin pois varsinaisesta neuvottelupöydästä Abu Dhabissa käydyissä Ukraina-rauhanneuvotteluissa nyt marraskuussa.
Senkään jälkeen EU ei ole päässyt sopuun edes yhden yhteisen, uskottavan neuvottelijan nimittämisestä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n ulkoasioiden korkea edustaja, ”ulkoministeri” Kaja ”Venäjän kanssa ei puhuta” Kallas haluavat edustaa unionia, mutta suuret jäsenmaat — erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Merz ja Italian pääministeri Giorgia Meloni — eivät halua luovuttaa tärkeitä rauhanneuvotteluja Brysselin virkakoneistolle.
Jäsenmailla ei ole yhteistä linjaa edes siitä, mitä neuvotteluissa pitäisi saavuttaa. Baltian maat, Pohjoismaat ja Kallas ajavat jyrkkää linjaa ilman myönnytyksiä, kun taas Länsi- ja Etelä-Euroopan suuret maat sekä Visegrád-maat Slovakia ja Unkari painottavat realistista kompromissia ja taloudellisten vahinkojen rajaamista.
Yhdysvaltain Trumpin hallinto ja Venäjä taas eivät käytännössä neuvottele EU-komission kanssa, koska Brysselillä ei ole omaa armeijaa, ydinaseita eikä suoraa päätösvaltaa jäsenmaiden puolustusbudjeteista. Molemmat suurvallat keskustelevat mieluummin suoraan Pariisin, Berliinin, Lontoon tai Rooman kanssa – jos keskustelevat Euroopan kanssa lainkaan.
Espanjan tai Portugalin turvallisuushuolet kohdistuvat Pohjois-Afrikkaan ja Atlantille, ne ovat täysin erilaiset kuin Puolan tai Suomen Venäjä-huoli tai Kreikan huolet Turkin ja Välimeren alueiden suhteen. Yhteistä ulkopolitiikkaa on mahdoton rakentaa, kun maiden taloudelliset, poliittiset ja eksistentiaaliset intressit ja historialliset kokemukset osoittavat eri ilmansuuntiin.
Koska EU-komissio ei joudu äänestäjien eteen vaaleissa eikä vastaa kansallisesta puolustuksesta, jäsenmaat eivät suostu antamaan sille todellista valtaa silloin, kun kyse on sodasta ja rauhasta.
Niinpä DSA:n tuoma ”kommunismin ajan kaltainen ennakkosensuuri” on tarpeen komissiolle, jotta todellinen tilanne ja perustellut mielipiteet pystytään pitämään pimennossa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella.
EU-komissio on asettunut tukemaan Tuskin hallintoa, kun taas Yhdysvaltain hallinto, mm. Puolan-suurlähettiläs Tom Rose ja varapresidentti JD Vance, on tukenut avoimesti presidentti Nawrockia ja kiitellyt tämän DSA-vetoa sananvapauden puolustamisena.
Nawrocki ei luota siihen, että Tuskin hallinnon alaiset virkamiehet käyttäisivät DSA:n mukaisia verkkosivustojen estovaltuuksia puolueettomasti, kun Puolan oma ylin tuomioistuinjärjestelmä on nyt kahtiajakautunut.
Kaiken kuvatun seurauksena Puolassa vallitsee täydellinen institutionaalinen pattitilanne, jossa EU-myönteinen pääministeri Donald Tusk hallitsee Sejm-parlamenttia, ja presidentti Nawrocki pystyy kaatamaan hallituksen lakiesitykset veto-oikeudellaan. Hallituksella ei ole parlamentissa kolmen viidesosan enemmistöä, jolla presidentin veto voitaisiin kumota.
Eräs näkökulma on, että järjestelmät ohjautuvat luonnostaan hallinnoimaan kriisejä loputtomasti sen sijaan, että ne poistaisivat niiden juurisyyt, koska ratkaistu ongelma on yhtä kuin tarpeeton instituutio (NATO, EU, hallitukset jne).
On hyvä tiedostaa jatkuvasti, että jokainen osapuoli painottaa omassa viestinnässään niitä tosiasioita ja vuosilukuja, jotka tukevat sen omaa strategista etua ja oikeuttavat sen tekemät päätökset omalle yleisölleen. Se ei silti ole Koko totuus.
aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kk
