EU ja muut eurooppalaiset toimijat on rajattu pois varsinaisesta neuvottelupöydästä Abu Dhabissa käytävissä Ukraina-rauhanneuvotteluissa, jotka ovat pysyneet kolmikantaisina Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välillä. Euroopan edustajat ovat kuitenkin paikan päällä Abu Dhabissa ja pitävät erillisiä koordinointitapaamisia Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa, uutisoivat The Latin Times ja Sweden Herald.
Ukraine National News (UNN) raportoi EU:n lähettäneen paikalle delegaation johdossaan pääkomissaari Ursula von der Leyenin kabinettia johtava Björn Seibert ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan kabinetin ulkopoliittinen pääneuvonantaja Anna-Maria Boura. UNN kertoo edelleen, että EU-delegaation ohella Abu Dhabiin matkustaa myös Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian turvallisuusneuvoston edustajia vahvistaen, että eurooppalaisia ei ole kutsuttu neuvottelupöytään.
European Pravda lisää tiedon NATOn pääsihteeri Mark Rutten henkilöstöpäällikön Geoffrey van Leeuwenin mukana olosta. Hän on kokenut alankomaalainen diplomaatti, joka toimi ennen NATO-tehtäväänsä muun muassa Alankomaiden pääministerinä olleen Rutten ulkopoliittisena neuvonantajana sekä kauppaministerinä.
Ukrainaa edustavat kolmikantaneuvotteluissa Rustem Umierov, ulkomaantiedustelupalvelun johtaja; Kyrylo Budanov, presidentin kanslian päällikkö; Serhii Kyslytsia, presidentin kanslian ensimmäinen varapäällikkö; Vadym Skibitskyi, Ukrainan sotilastiedustelun varajohtaja; ja Davyd Arakhamiia, Kansan palvelija -parlamenttiryhmän johtaja.
European Pravda toimii ”riippumattomana” kansalaisjärjestönä (NGO), jonka budjetista noin 80–85 % katetaan suoraan länsimaisilla apurahoilla ja avustuksilla. Lehden virallisia ja pitkäaikaisia rahoittajia ovat European Endowment for Democracy (EED), Euroopan unioni, amerikkalainen National Endowment for Democracy (NED), NATO:n julkisuusdiplomatian osasto (PDD), Euroopan neuvosto, International Renaissance Foundation joka on osa Soros-verkostoa sekä Tšekin ulkoministeriö.
European Pravdan mukaan Ukrainan lähestystö ei odota läpimurtoa neuvotteluissa, mutta toivoo edistystä neuvottelujen toisella kierroksella.
Ennen kolmikantaneuvottelujen alkua tiistaina Yhdysvallat, Ukraina, EU, NATO sekä neljä Euroopan maata julkaisivat Eurooppa-neuvoston verkkosivuilla tiedotteen, jossa korostettiin Ukrainan suvereniteetin kunnioittamista ja uskottavia turvatakuita — Ukrainalle, ei Venäjälle.
Yhdysvaltoja edustavat neuvotteluissa erityislähettiläs Steve Witkoff ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner.
Venäjän valtuuskuntaa johtaa presidentti Vladimir Putinin avustaja, entinen ulkoministeri Vladimir Medinski. Muut neuvottelijat ovat diplomaatti, Putinin pitkäaikainen ulkopoliittinen neuvonantaja ja presidentin avustaja Juri Ušakov, amiraali ja Venäjän asevoimien yleisesikunnan tiedustelupäähallinnon (GRU) johtaja Igor Kostjukov, Venäjän varaulkoministeri Mihail Galuzin ja Venäjän toinen varaulkoministeri Sergei Rjabkov.
Uutiskuva- ja mediatietojen mukaan neuvottelupöydässä Venäjän puolella istuu lisäksi Venäjän asevoimien yleisesikunnan edustaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Zorin. Euromaidan Press ja Euronews arvioivat kokoonpanon olevan huomattavasti aiempia valtuuskuntia raskaampi, sillä se yhdistää suoran sotilastiedustelun sekä Kremlin ylimmän ulkopoliittisen ja asevalvonnallisen johdon.
Latin Times kertoo Venäjän kieltäytyneen päästämästä EU:n tai Euroopan maiden edustajia samaan pöytään kanssaan; jo etukäteen oli kerrottu, että EU:ta ei kaivata tässä vaiheessa keskusteluja. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov korosti, että neuvottelut käydään tiukasti kolmikantaisina Ukrainan, Venäjän ja välittäjänä toimivan Yhdysvaltojen kesken.
Aiheeseen liittyy:
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kutsui nykyistä sivuhuonejärjestelyä välivaiheeksi ja vaati, että seuraavalla neuvottelukierroksella Euroopan on oltava täysivaltaisesti mukana pöydässä. Asiasta uutisoivat Politicon ohella muun muassa Le Monde ja European Pravda.
Neuvottelut Ukrainan sodan lopettamiseksi alkoivat tiistaina 10. marraskuuta 2026 ja jatkuvat tänään keskiviikkona 11. marraskuuta.
Toimittajan kommentti:
Abu Dhabissa neuvotellaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista. Toistaiseksi ilman Euroopan unionia.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti jo maanantaina 9. marraskuuta, päivää ennen kokouksen alkua, että Abu Dhabin keskustelut käydään tiukasti kolmikantaisina Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä. Peskov totesi etukäteen, ettei Euroopalle ole varattu paikkaa neuvottelupöydässä, ja viittasi siihen, että Yhdysvallat ja Ukraina pitävät eurooppalaisiin yhteyttä omien erillisten viestintäkanaviensa kautta.
Vaikka tiedossa oli, ettei ovi varsinaiseen neuvotteluhuoneeseen aukea, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti samana maanantaina EU:n lähettävän korkean tason valtuuskunnan Abu Dhabin paikalle kumppaneiden rinnalle. Nimeämätön EU-diplomaattilähde kertoi uutistoimistoille ja Politicolle jo ennen neuvottelujen alkua, että eurooppalaiset jäävät varsinaisen neuvotteluhuoneen ulkopuolelle.
EU-maat eivät myöskään päässeet keskenään sopuun siitä, kuka unionia edustaisi, vaikka paikka pöydässä olisi auennut. Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski kritisoivat etukäteen sitä, että suuret Euroopan maat so. Ranska, Saksa ja Britannia pyrkivät edustamaan Eurooppaa muiden ohi.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ”ulkoministeri” Kaja ”Venäjän kanssa ei puhuta” Kallas uskoo unionilla olevan suoraa vipuvartta neuvotteluihin, koska mahdollinen rauhansopimus edellyttäisi EU:n asettamien talouspakotteiden purkamista sekä unionin rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen. Kallaksen ja Euroopan komission mukaan sopimuksia, jotka koskevat EU:n toimivaltaan kuuluvia pakotteita tai turvallisuusjärjestelyjä, ei voida panna täytäntöön ilman EU:n hyväksyntää.
Kallas uskoo Donald Trumpin yrittävän hajottaa EU:n yhtenäisyyttä.
EU-komissio ja useat eurooppalaiset diplomaatit uskovat, että Venäjän talous kärsii merkittävästi pakotteista ja jäädytetyistä varoista, minkä vuoksi Moskova ”varmasti pyrkii saamaan pakotehelpotuksia neuvottelujen edetessä.” Näin on pakko uskoa, koska muuten uskoisi, että omilla toimilla ei ole ollut eikä tule olemaan tavoiteltua vaikutusta.
Tammi–lokakuussa 2026 Venäjän budjettialijäämä oli 5,23 biljoonaa ruplaa eli noin 56,4 miljardia euroa, noin 2,3 % BKT:sta. Koko vuoden alijäämäksi arvioidaan 2,8–3,2 % BKT:sta.
EU-maiden keskimääräisen julkisen talouden alijäämän arvioidaan nousevan noin 3,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2026. EU:n 3,5 prosentin alijäämä tarkoittaa satoja miljardeja euroja — EU-maiden yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä vastaa vuositasolla noin 674 miljardia euroa — kun taas Venäjän noin 2,3–3 prosentin alijäämä on kymmeniä miljardeja euroja
Sekä Venäjän että EU:n vientitase on ylijäämäinen; Venäjä tuo vähemmän kuin vie. EU-jäsenvaltioiden kansalliset budjetit ovat keskimäärin alijäämäisiä muun muassa puolustusmenojen kasvun, korkomenojen ja hitaan talouskasvun takia, alue ei ole tasapainossa.
Lähteitä: BOFIT, New Eurasian Strategies Centre, Interfax, Venäjän keskuspankki, Eurostat, NewsEuropa, komissio, Ukrinform.
Henkilökohtaisesti oletan Venäjän jo ”alaskirjanneen tappionsa”, ja mukauttaneen taloutensa EU-pakotteisiin. En usko Venäjän laskevan pakotteiden purkamisen varaan nykyisen EU-johdon aikana, vaan priorisoivan sotilaalliset tavoitteensa ja suhteet Yhdysvaltoihin. Oletukseni perustuu siihen, että Venäjä on näyttäytynyt Putinin aikana politiikassaan pääosin käytännöllisenä, rationaalisena ja ennustettavana, kun tarkastelun lähtökohtana on Venäjän vakaus ja etu.
Politicon ja Euromaidan Pressin analyyseissa on tuotu esiin, että jättämällä EU:n neuvotteluhuoneen ulkopuolelle Moskova pyrkii syventämään Euroopan sisäisiä jakolinjoja ja osoittamaan, ettei EU:lla ole itsenäistä geopoliittista valtaa. Varmaankin, mutta kuten mainittu, EU-maat eivät päässeet keskenään sopuun edes siitä, kuka laitetaan kutsumattomana vieraana edustamaan EU:ta Abu Dhabiin.
Neuvottelujen todellinen painopiste on Washingtonin ja Moskovan välillä.
Ukrainan läsnäoloa neuvotteluissa voi tarkastella useammasta näkökulmasta. Yksi näkökulma on, että Ukraina on neuvotteluissa alisteisessa asemassa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisessä valtapoliittisessa väännössä. Tällöin Kiovan läsnäolo on välttämätöntä ennen kaikkea siksi, että mahdolliselle sopimukselle saadaan Ukrainan valtion muodollinen hyväksyntä ja allekirjoitus, jotta se olisi kansainvälisesti sitova.
Toista näkökulmaa edustaa Venäjän johto, joka on toistuvasti kyseenalaistanut Zelenskin hallinnon legitimiteetin vedoten siihen, että Zelenskin varsinainen viisivuotiskausi päättyi toukokuussa 2024 eikä maassa ole järjestetty uusia presidentinvaaleja. Venäjän virallisen retoriikan mukaan tämä tekee sopimusten allekirjoittamisesta oikeudellisesti ongelmallista, vaikka Venäjän valtuuskunta neuvotteleekin Zelenskin nimittämän delegaation kanssa Abu Dhabissa.
Kolmannesta näkökulmasta Ukraina ei ole pelkkä sivustakatsoja. EU, Zelenski sekä Yhdysvaltain hallinnon sotahaukat painottavat, että Ukrainan asevoimat ja yhteiskunta määrittelevät sen, mihin ehtoihin maa voi suostua. Volodymyr Zelenski ja Ukrainan neuvotteludelegaatio ovat toistuvasti sanoneet, ettei Ukraina hyväksy alueellisia tai suvereniteettiin liittyviä myönnytyksiä ilman uskottavia turvatakuita, vaikka Yhdysvallat ja Venäjä pääsisivät keskenään yhteisymmärrykseen. On siis jo hyväksytty se, että Venäjän hallussa olevat alueet jäävät Venäjän haltuun?
Yhdysvaltain hallinnon edustajat, esimerkiksi ulkoministeri Marco Rubio, ovat julkisesti kiistäneet tekevänsä sopimuksia Ukrainan tai Euroopan pään yli ja korostaneet, että kyseessä on aito kolmikantainen prosessi.
Muitakin näkökulmia toki on.
Artikkelikuvassa Yhdysvaltain neuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner. Kuva Kremlin.ru (CC BY 4.0) via Srpske Novine.
