Euroopan unionin jäsenmaiden ministerien muodostama neuvosto, Council of the European Union päätti 9. marraskuuta 2026 perustaa läsnäolon Ukrainaan osana EU:n sotilaallista avustusoperaatiota (EUMAM Ukraine). Kyseessä kerrotaan olevan ensisijaisesti koordinaatio- ja neuvonantotehtävä, jonka tavoitteena on tiivistää yhteistyötä suoraan Ukrainan sotilasviranomaisten ja asevoimien kanssa. Ilmoitus tehtiin samana päivänä kun Euroopan unionille kerrottiin, ettei EU:n odoteta osallistuvan Abu Dhabissa parhaillaan meneillään oleviin neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.
EU-neuvosto jatkoi EUMAM Ukraine -operaation toimikautta kahdella vuodella 15. marraskuuta 2028 saakka. Päätös pohjautuu Ukraina-operaation ”äskettäiseen strategiseen arviointiin”. Kahden vuoden jatkokaudelle myönnettiin lähes 300 miljoonan euron budjetti Euroopan unionin perustaman rauhanrahaston kautta.
Euroopan unionin neuvosto perusti Euroopan rauhanrahaston 22. maaliskuuta 2021 korvaamaan kaksi aiempaa rahoitusmekanismia, Athena-mekanismin ja Afrikan rauhanrahaston. EU:n perussopimukset kieltävät varsinaisen EU-budjetin käytön suoriin sotilaallisiin menoihin, joten rauhanrahasto perustettiin jäsenmaiden suoraan rahoittamaksi EU-budjetin ulkopuoliseksi rahastoksi, ja näin säännöt voidaan kiertää.
Euroopan unionin virallisen linjan mukaan nimi heijastaa unionin turvallisuuspoliittista näkemystä, jonka mukaan rauhan ja vakauden ylläpitäminen edellyttää kykyä ehkäistä konflikteja sekä kykyä auttaa kumppanimaita puolustautumaan ulkoista hyökkäystä vastaan.
Ukrainaan perustettava koordinaatioyksikön on määrä varmistaa suora ja tehokas yhteistyö Ukrainan asevoimien (UAF) sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n antama koulutus vastaa suoraan Ukrainan asevoimien muuttuviin tarpeisiin ja hyödyntää rintamalta saatuja oppeja.
Operaatio jatkaa tiivistä yhteistyötä muiden tukijamaiden, kuten Yhdysvaltojen, Britannian, Kanadan ja Norjan kanssa. Lisäksi se tekee yhteistyötä NATOn Ukrainan turvallisuusavun ja koulutuksen johtoportaan (NSATU) sekä niin kutsutun halukkaiden koalition kanssa.
Halukkaiden koalitio on yhteenliittymä, joka valmistelee Ukrainalle turvatakuita ja mahdollisen tulitauon jälkeistä monikansallista vakautusjoukkoa. Koalitio perustettiin maaliskuussa 2025 Britannian ja Ranskan aloitteesta, ja sen ensimmäiset yhteiset sotaharjoitukset alkoivat Puolassa pari päivää sitten, 9. marraskuuta 2026.
Koalitiota johtavat Britannia, Ranska ja Saksa, ja siihen osallistuu noin 35 maata, mukaan lukien Suomi, Puola, Ruotsi, Kanada, Japani ja Turkki.
Koalitio perusti tammikuussa 2026 sotilaallisen osaston Multinational Force-Ukraine, jonka esikunta sijaitsee Pariisissa. Noin 26 maata on sitoutunut osallistumaan joukkoon maa-, meri- tai ilmavoimilla.
Joukkojen on tarkoitus siirtyä Ukrainan maaperälle vasta kattavan tulitauon tai rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Niiden tehtävänä ei ole osallistua taisteluihin etulinjassa, vaan valvoa ilmatilaa, raivata miinoja, huoltaa kalustoa ja kouluttaa Ukrainan asevoimia kaukana rintamalinjoista.
Euroopan unionin neuvosto päätti 9. marraskuuta 2026, että EU:n sotilaallinen avustusoperaatio EUMAM Ukraine toimii jatkossa tiiviissä yhteistyössä halukkaiden koalition sekä NATOn NSATU-johtoportaan kanssa.
Tähän saakka EUMAM Ukraine on kouluttanut yli 100 000 ukrainalaista sotilasta yksinomaan EU-jäsenmaiden maaperällä. Päätös merkitsee operaation ensimmäistä varsinaista tunnustettua ja virallista läsnäoloa Ukrainan sisällä. Länsimaat — Yhdysvallat, Britannia, Kanada ja Puola — aloittivat Ukrainan joukkojen kouluttamisen jo vuonna 2015. Tuolloin koulutus järjestettiin Ukrainan sisällä, yleensä Javorivin harjoitusalueella. Koulutus kohdistui vakinaisen armeijan ja kansalliskaartin yksiköihin. Yhdysvaltain kongressi kielsi tuen ja koulutuksen antamisen natsipataljoona Azoville sen äärioikeistolaisen taustan ja symboliikan vuoksi. Länsimaat rajoittivat näkyvää yhteistyötä Azovin kanssa vuonna 2015, ja kielto purettiin vasta kesäkuussa 2024. Azov-pataljoona liitettiin Ukrainan kansalliskaartiin marraskuussa 2014.
Ukrainalaisten sotilaiden laajamittainen kouluttaminen Puolan maaperällä käynnistyi syksyllä 2022. Puolasta on tullut yksi keskeisimmistä EU:n sotilaallisen avustusoperaation (EUMAM Ukraine) koulutuskeskuksista. Maassa on koulutettu kymmeniä tuhansia ukrainalaisia sotilaita muun muassa asutuskeskustaisteluun, taistelupelastamiseen ja kaluston huoltoon. Nykyinen 12. erikoisjoukkojen prikaati Azov on osa Ukrainan kansalliskaartia. Se noudattaa koulutuksessaan NATO-standardeja ja kuuluu nykyisin normaalin sotilasavun piiriin.
Venäjän ulkoministeriö ja valtiollinen media ovat kritisoineet päätöstä ja väittäneet länsimaiden sotilashenkilöstön lähettämisen eskaloivan konfliktia. EU:n mukaan läsnäolo keskittyy nimenomaan koulutuksen koordinointiin ja Ukrainan puolustuskyvyn tukemiseen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi laajemmin EU:n sotilaallista läsnäoloa Ukrainassa lehdistötilaisuudessaan Moskovassa 10. marraskuuta 2026. Lavrov ja Venäjän ulkoministeriö kytkevät EUMAM-päätöksen osaksi EU:n pyrkimystä lähettää länsimaisia joukkoja ja sotilasneuvonantajia Ukrainan maaperälle.
Lavrovin mukaan Euroopan johtajat vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa Ukrainaan — ei siis sodan lopettamista — vain avatakseen tien länsimaiselle sotilaalliselle läsnäololle; Euroopan suunnitelmana on lähettää niin sanottuja ”vakautusjoukkoja” Ukrainan hallitsemille alueille heti tulitauon synnyttyä.
Lavrov tulkitsee EU:n toimien tähtäävän konfliktin jäädyttämiseen nykyisille rintamalinjoille. Hänen mukaansa unioni pyrkii näin ”ostamaan aikaa”, jotta Ukrainan asevoimat ehtisivät toipua taistelutappioista ja täydentää sotilaallista suorituskykyään länsimaiden tuella. Lavrov painotti Moskovan kieltäytyvän tällaisista järjestelyistä ja vaati konfliktin ”juurisyiden” ratkaisemista väliaikaisten taukojen sijaan.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova puolestaan toisti 11. marraskuuta 2026 Venäjän kannan, jonka mukaan kaikenlainen ulkomaisten sotilasosastojen sijoittaminen Ukrainaan on täysin mahdotonta hyväksyä ja muodostaa suoran turvallisuusuhan Venäjälle.
UkraNews yksinkertaisti viestin muotoon ”Venäjä ei aio suostua tulitaukoon.”
Venäjän hallinto on toistuvasti linjannut, että kaikki Ukrainan maaperälle lähetettävät ulkomaiset sotilaat tai sotilasneuvonantajat katsotaan Venäjän asevoimien laillisiksi sotilaskohteiksi.
EUMAM-ilmoituksen ajoitus antaa aiheen miettiä, pyrkivätkö Ukrainan sodan lopettamiseksi käytävien neuvottelujen ulkopuolelle jätetyn Euroopan maat osoittamaan harjoituksilla ja halukkaiden koalition toiminnalla sotilaallista uskottavuutta ja varmistamaan paikkansa rauhanneuvotteluissa.
