Uusi laki määrittelisi poikkeusoloiksi muun muassa pandemian. Lisäksi esityksessä pidetään voimassa jo vuonna 2008 kirjattu tulkinta, jonka mukaan biologisin keinoin toteutettu hyökkäys rinnastetaan aseelliseen hyökkäykseen.
Esitys uudeksi valmiuslaiksi (HE 294/2026 vp) annettiin eduskunnalle torstaina 5.11.2026. Samana päivänä hallitus antoi esitykset, jotka sallisivat sotilastiedustelun (HE 301/2026 vp) ja suojelupoliisin (HE 298/2026 vp) tiedustelumenetelmät kodeissa. Selittämättömän omaisuuden menettämistä koskeva laki (HE 137/2026 vp) eteni eduskunnassa seuraavana päivänä.
Uusi valmiuslaki korvaisi nykyisen vuodelta 2011 olevan.
Oikeusministeri Leena Meren (ps.) mukaan kyse on ”merkittävästä lainsäädäntöhankkeesta yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden kannalta”.
Ministeriön mukaan esityksessä on otettu huomioon kokemukset nykyisen valmiuslain soveltamisesta koronapandemian aikana.
Laki tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Pandemia ja biologinen hyökkäys poikkeusoloina
Laki määrittelee poikkeusolot.
Poikkeusoloiksi luetaan edelleen ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti”.
Perustelujen mukaan pandemia voi tarkoittaa myös maailmanlaajuisesti levinnyttä tautia, joka ei ole vielä tullut Suomeen.
Esityksessä toistetaan nykyisen valmiuslain esitöiden (HE 3/2008) linjaus, jonka mukaan aseelliseen rinnastettava hyökkäys voi olla esimerkiksi ”biologisin keinoin toteutettu hyökkäys”.
Sama tapahtuma voidaan siis luokitella joko terveyskriisiksi tai hyökkäykseksi, luokittelu ratkaisee, mitkä toimivaltuudet ovat käytettävissä.
Esitys perustelee uudistusta laajalla uhkakuvalla. Esityksessä kirjoitetaan: ”planetaariseen kolmoiskriisiin” eli ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen turvallisuusvaikutuksiin, tekoälyyn liittyviin turvallisuusuhkiin ja väärinkäyttömahdollisuuksiin sekä Suomeen kohdistuvaan hybridivaikuttamiseen.
Esityksen mukaan Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on ”vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen”. Arvio on peräisin kansallisesta riskiarviosta vuodelta 2023.
Eduskunta ei päätä poikkeusoloista
Poikkeusolojen vallitsemisesta päättäisi valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.
Esityksessä todetaan suoraan, että eduskunnalla ”ei ole välitöntä vaikutusmahdollisuutta poikkeusolojen toteamiseen”. Eduskunta pääsee vaikuttamaan vasta, kun valtioneuvosto antaa asetuksen toimivaltuuksien käyttöönotosta.
Esityksessä viitataan Sitran vuonna 2021 julkaisemaan Matti Mörttisen muistioon.
Mörttisen mukaan valmiuslain ”yllättävän riidaton käyttöönotto” keväällä 2020 madalsi merkittävästi lain uuden soveltamisen kynnystä.
Muistio ehdotti harkittavaksi, että valmiuslain käyttöönotto ainakin siviilikriiseissä vaatisi eduskunnan määräenemmistön.
Hallitus ei esitä tätä. Esityksen mukaan päätökset tehdään eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä, ja ”muunlainen ratkaisu edellyttäisi perustuslain muuttamista”. Eduskunta voisi jatkossa kumota soveltamisasetuksen myös osittain.
Pankkitilit ja maksut
Esityksen rahoitusmarkkinoita koskeviin toimivaltuuksiin kuuluu muun muassa mahdollisuus asettaa ”maksujen ja varojen noston rajoituksia” (112 §).
Nykyiseen lakiin verrattuna toimivaltuutta laajennettaisiin kattamaan yleisemmin maksujen ja varojen nostot. Lisäksi esitys sallisi muun muassa varojen vastaanoton, luotonannon ja sijoitustoiminnan rajoittamisen (109 §), rahoitusvälineitä ja kryptovaroja koskevan toiminnan rajoittamisen (111 §) sekä poikkeamisen henki- ja vahinkovakuutussopimusten ehdoista (117 §).
Niin sanottua ad hoc -poikkeusololainsäädäntöä eli kesken kriisin säädettäviä lakeja käsitellään esityksessä laajasti.
Esitys toteaa, että koronaepidemian aikana ad hoc lainsäädäntöön ”jouduttiin turvautumaan”.
Kolme lakia, yksi kriisi
Koronapandemian vastatoimia ei Suomessa tiedettävästi toteutettu sotilasoperaationa. Injektiot saivat EU:ssa ehdollisen myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta, ja EU-komissio hankki ne ennakko-ostosopimuksilla, joiden sisältö on julkaistu vain erittäin pieneltä osin.
Yhdysvalloissa puolustusministeriö oli kuitenkin mukana injektioiden hankinnassa Operation Warp Speed -ohjelmassa.
Tutkija Sasha Latypova on todistanut Alankomaissa Leeuwardenissa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, että valmisteet hankittiin puolustusministeriön kautta sotilaallisina vastatoimina. Tuomioistuin ei ole todistukseen kantaa.
Aiheellinen kysymys on silti: mitä tapahtuu seuraavassa pandemiassa, jos vastatoimet kehystetään puolustukseksi?
Valmiuslaki tunnistaa edelleen biologisen hyökkäyksen aseelliseen rinnastettavaksi. Tiedustelulait sallisivat tiedustelun kotona ilman rikosepäilyä, jos toiminta uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta.
Tiedustelun kohteisiin kuuluu myös ulkovaltion vaikuttaminen, jota puolustusministeri Antti Häkkänen kutsuu ”laaja-alaiseksi vaikuttamiseksi”.
Jos viranomaisten kriisilinjan arvostelu määritellään osaksi tällaista vaikuttamista, arvostelijan koti voi tulla tiedustelun piiriin salassa ja uhka-arvion perusteella.
Mikään edellä mainituista yksittäisistä laeista ei tee tätä yksin. Todellinen riski tasavaltaiselle syntyy, kun väljät uhkamääritelmät, salainen tiedustelu ja poikkeusolojen toimivaltuudet ovat käytössä samanaikaisesti.
Toimittajan kommentti: Uhkakuva kasvaa, eduskunnan rooli ei
Valmiuslakiesitys perustelee poikkeusolojen toimivaltuuksia uhkakuvalla, joka kattaa lähes kaiken: ilmastonmuutoksen, luontokadon, saastumisen, tekoälyn, hybridivaikuttamisen ja pandemiat. Mitä laajempi ja tai tulkinnanvaraisempi uhkakuvaus, sitä helpompi on perustella poikkeusolot.
Esityksen mukaan Suomen turvallisuustilanne on ”vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen”.
Suomi liittyi Natoon keväällä 2023, ja Yhdysvaltojen kanssa solmittu puolustusyhteistyösopimus DCA tuli voimaan vuonna 2024. Molempia perusteltiin turvallisuuden parantamisella. Kun kerta hallitus nyt toistaa, että tilanne on vakavin vuosikymmeniin, on kysyttävä, mitä ratkaisut ovat tuoneet ja mitä tasavaltalaiselta seuraavaksi pyydetään/ vaaditaan/ edellytetään?
Hybridivaikuttamisen kasvua perustellaan esityksessä yleisellä tasolla, viittaamalla selontekoon ja itärajan tilanteeseen. Esitys ei kerro, millaista vaikuttamista on havaittu ja kuinka paljon.
Kun uhka on määritelty väljästi ja näyttö esitetään yleisin sanoin, tasavaltalaisen on vaikea arvioida, ovatko poikkeukselliset toimivaltuudet oikeassa suhteessa uhkaan.
Lakikieli on yhtä väljää. Esityksessä toistuvat käsitteet kuten hybridivaikuttaminen ja ad hoc -lainsäädäntö. Kun lait kirjoitetaan yhä enemmän vierasperäisin ja tulkinnanvaraisin käsittein, tulkintavalta siirtyy sille, joka sanat määrittelee.
Kun vielä tiedetään, että tuomari ratkaisee asian viranomaisen arvion perusteella, sekametelisoppa on valmis.
Edellinen väitetty pandemia ei ollut pandemia edes STM:n oman luokituksen mukaan. Kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) muutosten myötä WHO voi nyt julistaa pandemiahätätilan, ja valmiuslakiesityksen mukaan pandemia voi olla poikkeusolo jo ennen kuin väitetty tauti on edes tullut Suomeen. Puhumattakaan siitä minkälaisella testillä tauti Suomessa todennettaisiin.
Tärkein kysymys on eduskunnan asema ja äänestämisen merkityksettömyyden kasvaminen.
Valtioneuvosto ja presidentti toteavat poikkeusolot, eikä eduskunta voi suoraan vaikuttaa siihen. Sitran muistio varoitti jo vuonna 2021, että valmiuslain riidaton käyttöönotto keväällä 2020 madalsi kynnystä käyttää sitä uudelleen. Muistio ehdotti siviilikriiseihin määräenemmistön vaatimusta. Orpon hallitus ei sitä ehdota, vaan päätökset tehdään edelleen yksinkertaisella enemmistöllä.
Samalla uusi laki sallisi rajoittaa varojen nostoja pankkitileiltä, ja tiedustelu voisi ulottua koteihin ilman rikosepäilyä.
Kun nämä toimivaltuudet ovat käytettävissä samassa kriisissä, eduskunnan (demokratian) pitäisi olla vahvimmillaan eikä heikoimmillaan. Tai sitten voisimme yhdessä sopia, että kriisitilanteessa suomalaisilla ei ole kansanedustajia, eikä edes kumileimasimia vaan marionetteja ehkä taas maskit päässä.
Tärkeää on muistaa, että Oxfamin mukaan rikkain prosentti keräsi lähes kaksi kolmasosaa kaikesta vuoden 2020 jälkeen syntyneestä uudesta varallisuudesta. Koronakriisi oli siis ennen kaikkea valtava varallisuudensiirto. Siksi kaikkea ja erityisesti poikkeusolojen lainsäädäntöä on peilattava tähän tosiasiaan.
toimittaja
Ilkka Tiainen
Lue myös:
Nyt hallitus haluaa sotilastiedustelun kuuntelulaitteet koteihin – ilman rikosepäilyä
Hallituksen esitys: Rikosta ei tarvitse näyttää, omaisuus lähtee silti
