Kiinassa julkaistu laaja tutkimus paljasti merkittävän eron lasten rokotusten jälkeen ilmoitettujen haittatapahtumien määrissä. Lähes 240 000 rokoteannoksen aineistoon perustuva tutkimus herättää kysymyksiä eri yhdistelmärokotteiden haittavaikutuksista. Samankaltaisia rokotteita käytetään myös Suomessa.
Kansainvälisessä Human Vaccines & Immunotherapeutics -tiedelehdessä 3. marraskuuta 2026 julkaistu tutkimus tarkasteli lasten rokotusten jälkeisiä haittatapahtumia Kiinan Hangzhoussa.
Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 239 480 rokoteannoksen turvallisuusseurantatietoja vuosilta 2024–2025.
Tutkimuksen taustalla oli Kiinan vuonna 2025 toteuttama rokotusohjelman muutos, jossa kuusivuotiaille lapsille alettiin antaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä suojaavaa DTaP-yhdistelmärokotetta.
Aiemmin samanikäisille oli annettu DT-rokotetta, joka suojasi kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta mutta ei hinkuyskältä.
Haittailmoitusten määrä yli nelinkertaistui
Tutkijat havaitsivat merkittävän eron rokotteiden jälkeen ilmoitettujen haittatapahtumien määrissä. DTaP-yhdistelmärokote: 833,58 haittailmoitusta 100 000 annosta kohden. Aiempi DT-rokote: 181,49 haittailmoitusta 100 000 annosta kohden.
DTaP-rokotteen jälkeen haittatapahtumia ilmoitettiin siten noin 4,6 kertaa enemmän kuin aiemman DT-rokotteen jälkeen. Ero oli siis tilastollisesti merkitsevä.
Haittatapahtumat olivat kuitenkin pääosin lieviä. Tavallisimpia olivat kuume sekä pistoskohdan punoitus, turvotus ja kovettuminen. Tutkimuksessa ei raportoitu vakavia rokotuksen jälkeisiä haittatapahtumia.
Samankaltaisia rokotteita käytetään Suomessa
Kiinassa tutkitulla DTaP-rokotteella on yhtäläisyyksiä Suomessa käytettävien lasten yhdistelmärokotteiden kanssa.
Suomessa nelivuotiaille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti DTaP-IPV-nelosrokote, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta.
Kiinassa tutkittu DTaP-rokote suojaa kolmelta ensin mainitulta taudilta, mutta ei sisällä poliorokotetta.
Suomessa käytettävän nelosrokotteen ja kiinalaisen rokotteen vaikuttavat aineet ja koostumukset eivät välttämättä ole täysin samanlaisia.
Näin ollen Kiinan tutkimuksessa havaittua haittailmoitusten eroa ei voida suoraan soveltaa Suomessa käytettävään rokotteeseen.
