Posi TV:n toimitusjohtaja Ilkka Tiainen ja OTK Annu Palmu ovat lähettäneet juristikansanedustajille ja oikeuskanslerille julkisen kysymyksen hallituksen esityksestä, jonka mukaan omaisuus voidaan tuomita valtiolle ilman lainvoimaista tuomiota rikoksesta.
Kysymys koskee hallituksen esitystä HE 137/2026. Sen mukaan omaisuus voidaan tuomita menetetyksi ilman lainvoimaista tuomiota rikoksesta, jos esitutkinta on aloitettu tietystä rikoksesta ja omaisuus on ”varsin todennäköisesti” peräisin rikollisesta toiminnasta.
Yksittäistä rikosta ei tarvitse näyttää toteen.
Lakivaliokunnan mukaan kynnys tarkoittaa yli 50 prosentin todennäköisyyttä.
Kysymyksen allekirjoittajat haastavat 16 kansanedustajaa kertomaan, miten syyttömyysolettama ja perustuslain omaisuuden suoja toteutuvat.
He kysyvät myös, miksi Suomi menee EU-direktiivin vähimmäistasoa pidemmälle ja miten kansanedustajat aikovat äänestää. Oikeuskanslerilta he kysyvät, tuleeko tämän puuttua lain vahvistamiseen.
Esityksen mukaan poliisi aloittaa tutkinnan, syyttäjä vaatii omaisuutta menetetyksi ja käräjäoikeuden tuomari ratkaisee asian.
Perustuslakivaliokunta edellytti soveltamiskynnyksen korottamista, ja lakivaliokunta tarkensi esitystä. Valiokunnan mukaan menettämisen kohteena on toiminta, joka voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä.
Posi Tv julkaisee kaikki saamansa vastaukset sellaisinaan ja kertoo, ketkä eivät vastanneet.
Hallituksen esitys on pöydällä eduskunnan täysistunnossa 6.11.2026 klo 16:00 alkaen.
toimittaja
Ilkka Tiainen
Lähetetty kysymys kokonaisuudessaan
Julkinen kysymys juristikansanedustajille ja oikeuskanslerille: missä on Suomen kansalaisen syyttömyysolettama?
Arvoisa oikeuskansleri ja kansanedustaja,
Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys HE 137/2026. Sen mukaan omaisuus voidaan tuomita valtiolle, vaikka ketään ei ole lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoksesta eikä yhtäkään yksittäistä rikosta ole näytetty toteen. Lakivaliokunnan mukaan näyttökynnys on yli 50 prosentin todennäköisyys. Omaisuus voidaan menettää, vaikka syyte hylättäisiin.
Hallituksen esityksen mukaan menettelyn aiheeksi riittää ”pelkkä epäily tietystä vakavasta rikoksesta”.
Prosessi alkaa sillä, että poliisi aloittaa tutkinnan. Siinä arvioidaan myös ihmisen taloutta ja liiketoimintaa, elämäntapaa ja yhteydenpitoa epäiltyihin.
Esitys toteaa, että seuraamus ”ei jo todetusti ole rangaistus vaan turvaamistoimi”.
Lakivaliokunta tarkensi esitystä, mutta näyttökynnys ja menettelyn lähtökohta säilyivät.
Juristina ja toimittajana kysymme teiltä:
- Katsomme, että omistusoikeuden siirtäminen valtiolle ilman lainvoimaista tuomiota rikoksesta vaarantaa Suomen kansalaisen perustuslaillisen omaisuuden suojan. Miten perustelette tämän ratkaisun perustuslain 15 §:n kannalta?
- Miten syyttömyysolettama toteutuu, kun omaisuus viedään lopullisesti ilman lainvoimaista tuomiota rikoksesta? Riittääkö oikeusvaltiossa se, että konfiskaatiota ei kutsuta rangaistukseksi?
- Jo nykyinen laki turvaa valtion intressin: tilit voidaan jäädyttää ja muu omaisuus asettaa hukkaamiskieltoon, kunnes asiassa on annettu lainvoimainen tuomio. Miksi tämä ei enää riitä?
- Onko yli 50 prosentin todennäköisyys riittävä peruste viedä ihmisen tai yrityksen omaisuus, ja miten poliisin esitutkinnassa kerätty aineisto voi riittää tällaiseen seuraamukseen? Mihin enää tarvitaan rikostuomiota? Eikö syylliseksi epäillyn puolustuksella ole enää mitään merkitystä?
- Lakiesitys nojaa liian voimakkaasti yksittäisen poliisin, syyttäjän ja käräjäoikeuden tuomarin harkintaan. Riittääkö prosessin käynnistäjäksi poliisikoulutuksen saanut henkilö, jolla ei välttämättä ole minkäänlaista yrityselämän osaamista? Poliisiammattikorkeakoulun mukaan avoimien talousrikosjuttujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa 4 450 juttuun, tutkinta kestää keskimäärin lähes 16 kuukautta ja henkilöstö toivoo lisää koulutusta. Miten tällä tutkintakapasiteetilla voidaan turvata luotettava arvio ihmisen tai yrityksen omaisuuden alkuperästä? Miten ajattelette, että tämän tiedon pohjalta syyttäjä ja käräjätuomari voivat tehdä luotettavan päätöksen asiassa?
- Miten sanamuodot ”varsin todennäköisesti”, joka lakivaliokunnan mukaan tarkoittaa vain yli 50 prosentin todennäköisyyttä, ja ”muiden seikkojen ohella” turvaavat kansalaisen oikeusturvan? Miten omaisuus voidaan ottaa pois ilman näyttöä yksittäisestä rikoksesta? Mitä tämä yli 50 prosentin arvio tarkoittaa käytännössä? Ihmeteltävää on, miten käräjätuomarin edellytetään ilman tällaista näyttöä tekevän näin vakavan päätöksen ja arvioivan aidosti, onko omaisuus yli 50 prosentin todennäköisyydellä peräisin rikollisesta toiminnasta.
- Hallituksen esityksen mukaan muutokset ovat ”omiaan vahvistamaan myös luottamusta oikeusvaltiota ja viranomaistoimintaa kohtaan”. Samassa esityksessä todetaan, että näyttökynnyksen alentaminen ”kasvattaa riskiä siitä, että menetetyksi tuomitaan myös muuta kuin luonteeltaan rikollisesta toiminnasta peräisin olevaa omaisuutta”. Tunnistatteko riskin virkavirheistä ja mielivaltaisesta toiminnasta, joka voi ajaa yrittäjiä ja kansalaisia konkurssiin?
- EU-direktiivi koskee rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, ja rikollisjärjestön puitteissa toteutettua toimintaa. Miksi Suomi menee direktiivin vähimmäistasoa pidemmälle, ulottaa menettelyn myös lievempiin, laissa erikseen lueteltuihin rikoksiin ja jättää rikollisjärjestöä koskevan rajauksen pois?
- Miten oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneina kansanedustajina aiotte äänestää, kun katsomme, että kyseessä on Suomen kansalaisille perustuslain mukaan kuuluvan omaisuuden suojan hävittäminen?
Oikeuskanslerille
Katsotteko, että teidän tulee puuttua tämän lain vahvistamiseen?
Pyydämme pikaista vastausta. Julkaisemme kaikki saamamme vastaukset sellaisinaan ja kerromme, ketkä eivät vastanneet.
Ilkka Tiainen
Oikeustieteen ylioppilas, toimittaja, toimitusjohtaja Posi TV
Annu Palmu
OTK
Lue myös:
Hallituksen esitys: Rikosta ei tarvitse näyttää, omaisuus lähtee silti
