Ukrainan yli 110 miljoonan euron korruptiovyyhdin tutkinta valmistui – uusia miljoonaskandaaleja paljastuu Suomen jatkaessa miljarditukea

Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto NABU ja korruptionvastainen erityissyyttäjänvirasto SAPO ilmoittivat 4. marraskuuta saaneensa päätökseen laajan Operaatio Midas -korruptiotutkinnan, joka kohdistuu valtion energiayhtiö Energoatomin ympärille rakentuneeseen epäiltyyn rikollisjärjestöön.

Tutkinnan mukaan järjestön jäsenet keräsivät järjestelmällisesti laittomia maksuja Energoatomin sopimuskumppaneilta sekä energiaministeriön alaisilta yrityksiltä. Epäiltyjen lahjusten suuruus oli 10–15 prosenttia sopimusten arvosta.

Vuosina 2020–2025 järjestön rahanpesutoimintaan kulkeutui energiasektorilta käteisenä yli 111 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sekä 12 miljoonaa euroa.

Rahavirtojen yhteenlaskettu arvo ylittää siten 110,9 miljoonaa euroa.

Tutkijoiden mukaan varojen alkuperää pyrittiin peittämään muun muassa kryptovaluuttojen, arvopapereiden ja ulkomaisen sijoitusrahaston avulla. Viranomaiset ovat pyrkineet takavarikoimaan rikollisjärjestön omaisuutta Ukrainassa ja ulkomailla. NABU:n mukaan järjestölle kulkeutui varoja myös muista lähteistä kuin energiasektorilta. Lisäksi tutkinnasta on erotettu uusia rikosasioita, joiden selvittäminen jatkuu.

Korruptioskandaali ulottuu presidentin lähipiiriin

Operaatio Midas nousi julkisuuteen marraskuussa 2025, jolloin NABU ilmoitti paljastaneensa korkean tason rikollisjärjestön Ukrainan energiasektorilla. Tutkinnassa epäiltyjen joukkoon on sittemmin lisätty muun muassa Ukrainan entinen energiaministeri ja entinen varapääministeri. Tapaukseen on yhdistetty myös Ukrainan johtajan Volodymyr Zelenskyin pitkäaikainen liikekumppani Timur Mindich.

Posi TV uutisoi joulukuussa 2025 Mindichin poistumisesta Israeliin sekä tapauksen aiheuttamasta poliittisesta kriisistä.Skandaalin seurauksena Ukrainan oikeusministeri Herman Haluštšenko ja energiaministeri Svitlana Hryntšuk joutuivat jättämään tehtävänsä.

Zelenskyin omaa mahdollista tietämystä järjestelystä on käsitelty julkisessa keskustelussa, mutta NABU:n uusimmassa tiedotteessa ei esitetä häneen kohdistuvaa rikosepäilyä.

Korruptioepäilyt eivät rajoitu alkuunkaan yhteen skandaaliin

Midas-operaatio on vain yksi useista Ukrainassa tutkituista korkean tason korruptiotapauksista. NABU:n 10. elokuuta julkaiseman katsauksen mukaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla käynnistettiin 360 uutta korruptiotutkintaa.

Saman ajanjakson aikana 107 henkilölle annettiin rikosepäilyä koskeva virallinen ilmoitus. Lisäksi 55 langettavaa tuomiota, jotka koskivat yhteensä 76 henkilöä, tuli lainvoimaisiksi.

Tutkintojen kohteina on ollut muun muassa puolustushankintoja, energia-alan valtionyhtiöitä, oikeuslaitoksen edustajia ja korkeita valtion virkamiehiä.

Viime kuukausina on julkistettu useita merkittäviä tapauksia.

Droonihankinnoissa lähes viiden miljoonan euron epäillyt vahingot

Lokakuun 20. päivänä NABU ja SAPO ilmoittivat saaneensa päätökseen Ukrainan puolustusvoimille tehtyihin droonihankintoihin liittyneen esitutkinnan. Viranomaisten mukaan valtiolle aiheutui epäillystä korruptiojärjestelystä 254 miljoonan hryvnian eli noin 5,0 miljoonan euron vahingot.

Tutkinnan mukaan vuonna 2023 tehtyjä droonihankintoja toteutettiin hinnoilla, jotka ylittivät markkinahinnat jopa 60–90 prosentilla. Hankinnoissa käytettiin tutkijoiden mukaan toisiinsa kytkeytyneitä yrityksiä, ja tarjouskilpailujen voittajat oli valittu ennalta.

Valtion viljayhtiöltä epäillään viedyn yli 15 miljoonan euron viljaerä

Lokakuun 29. päivänä NABU puolestaan ilmoitti toisen merkittävän esitutkinnan valmistumisesta. Tapauksessa epäillään Ukrainan valtion viljayhtiöltä viedyn lähes 106 000 tonnia viljaa, jonka arvoksi viranomaiset ilmoittavat 776 miljoonaa hryvniaa eli noin 15,1 miljoonaa euroa.

Tutkinnan mukaan yhtiön johto oli vuonna 2021 järjestänyt maissitoimituksia ulkomaiselle ostajalle siten, että ostaja sai haltuunsa viljan ilman sopimuksen mukaista maksua. Rahojen alkuperää epäillään myöhemmin peitellyn yritysten ja pankkitilien välisillä siirroilla.

Tapauksessa on viisi epäiltyä.

Energiayhtiöltä epäillään kavalletun yli kolme miljoonaa euroa

Kesäkuussa NABU kertoi paljastaneensa erillisen Energoatomiin liittyvän korruptiojärjestelyn. Tashlykin pumppuvoimalaitoksen rakennushankkeessa hankitun automaatiojärjestelmän hintaa oli tutkijoiden mukaan korotettu keinotekoisesti lähes 170 miljoonalla hryvnialla eli noin 3,3 miljoonalla eurolla. Laitteiston hankinnassa käytettiin epäiltyjen hallinnassa ollutta ulkomaista yritystä.

Tapauksen tutkinta jatkuu.

Presidentinkanslian entinen varajohtaja epäiltynä

NABU:n puolivuotisraportin mukaan Ukrainan presidentinkanslian entistä varajohtajaa epäillään yli 141 miljoonan hryvnian eli noin 2,8 miljoonan euron väärinkäytöksistä.

Tapaus liittyy uusiutuvan energian tuotannosta maksettuihin valtion tukiin.

Tutkijoiden mukaan valtion varoja oli ohjautunut sähköntuotannosta, jota ei tosiasiassa toimitettu Ukrainan sähköverkkoon.

Turvallisuusviranomaisia epäillään rikollisjärjestön suojelemisesta

Marraskuun 4. päivänä NABU julkisti myös uuden Operaatio Carthage -tutkinnan. Tutkinnassa epäillään muun muassa turvallisuuspalvelun, poliisin ja syyttäjälaitoksen korkeita virkamiehiä rikollisjärjestön suojelemisesta lahjuksia vastaan.

Viranomaisten mukaan järjestö harjoitti petollisia puhelinkeskuksia ja muuta laitonta liiketoimintaa. Epäiltyyn toimintaan liittyi myös huumausainekauppaa, väärennöksiä ja väkivaltarikoksia. Järjestöön on yhdistetty vähintään 12 henkilöä.

Tapaukset osoittavat, ettei Ukrainan korruptioepäilyjen mittakaavaa voida kuvata pelkästään Midas-operaation yli 110 miljoonan euron rahavirroilla.

Eri tutkintojen rahasummat eivät kuitenkaan ole suoraan yhteenlaskettavissa, koska ne kuvaavat erilaisia epäiltyjä väärinkäytöksiä, vahinkoja ja rahansiirtoja.

Suomi on sitoutunut Ukrainan miljardiluokan tukemiseen

Korruptiotutkintojen uudet tiedot nostavat jälleen esiin kysymyksen Ukrainalle annettavan kansainvälisen rahoituksen valvonnasta.

Posi TV kertoi 1. marraskuuta julkaistussa artikkelissaan Ukrainan kansainvälisten tukisitoumusten määrää. Saksalaisen Kiel Institute for the World Economy -tutkimuslaitoksen Ukraine Support Tracker -aineistoon perustuvan koosteen mukaan Ukrainalle oli elokuun 2026 loppuun mennessä osoitettu noin 573,3 miljardin euron tukisitoumukset. Tästä noin 311,4 miljardia euroa oli sotilaallista tukea.

Suomen omien tukisitoumusten arvoksi aineistossa ilmoitettiin noin 4,37 miljardia euroa, joista sotilaallisen tuen osuus oli noin 3,52 miljardia euroa.

Suomen ulkoministeriön laajemman laskelman mukaan Suomi on vuoden 2022 jälkeen osoittanut Ukrainan tukemiseen yli 4,8 miljardia euroa.

Tästä puolustusmateriaalituen arvo on noin 3,6 miljardia euroa ja muun tuen noin 1,2 miljardia euroa.

Ulkoministeriön jälkimmäinen luku sisältää noin 900 miljoonaa euroa Suomessa syntyneitä ukrainalaisten vastaanottokuluja. Kyseinen osuus ei siten tarkoita Ukrainaan siirrettyä rahaa.

Suomi osallistuu lisäksi Euroopan unionin yhteisiin Ukraina-tukijärjestelyihin.

Posi TV aiemmassa selvityksessä Suomen suorien ja laskennallisten EU:n kautta rahoitettavien tukisitoumusten yhteismääräksi arvioitiin noin 7,6 miljardia euroa. Arvio perustui oletukseen Suomen 1,7 prosentin osuudesta EU:n yhteisistä tukisitoumuksista.

Tämä ei ole Suomen valtiontalouden toteutunut meno eikä virallinen kokonaiskustannus, sillä EU:n rahoitukseen sisältyy muun muassa lainoja ja erilaisia yhteisrahoitusjärjestelyjä.

Suomessa säästetään – Ukrainan tukemiseen lisää rahaa

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on jatkanut Ukrainan sotilaallista tukemista myös vuonna 2026. Kesäkuussa puolustusministeriö ilmoitti, että Suomi osoittaa 40 miljoonaa euroa lisää Naton ja Yhdysvaltojen PURL-tukijärjestelmään. Rahoitus sisältyy hallituksen aiemmin päättämään 300 miljoonan euron lisäpanostukseen Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen vuosina 2026–2027. PURL-järjestelmän kautta rahoitetaan Yhdysvalloista hankittavaa puolustusmateriaalia, jota toimitetaan Ukrainalle.

Samaan aikaan Suomessa toteutetaan julkisen talouden sopeutustoimia, jotka vaikuttavat muun muassa hyvinvointipalvelujen rahoitukseen. Hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksen mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on noin 27,5 miljardia euroa, mikä merkitsee nimellistä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Rahoituksen laskennassa huomioidaan kuitenkin vuodesta 2027 alkaen vain 60 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta kasvusta. Tämä vähentää rahoitusta noin 61 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa palvelutarpeen kasvu huomioitaisiin täysimääräisesti.

Tilanne herättää kysymyksen siitä, millä perusteella Suomen hallitus jatkaa merkittäviä kansainvälisiä tukisitoumuksia samaan aikaan, kun kotimaisten palvelujen rahoitusta rajoitetaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Hallitus perustelee Ukrainan tukemista Suomen ja Euroopan turvallisuudella sekä Venäjän hyökkäyksen torjumisella. Hallituksen näkökulmasta Ukrainan puolustaminen on siten myös Suomen turvallisuuteen liittyvä investointi, eikä ainoastaan ulkomaille annettavaa taloudellista apua.

Silti kysymys varojen kohdentamisesta ja eri menojen painoarvosta on perusteltu julkisen talouden keskustelussa.

Kuka valvoo Suomen miljardien käyttöä?

Ukrainassa paljastuneet korruptioepäilyt nostavat esiin kysymyksen siitä, kuinka tarkasti kansainvälisten tukijoiden varoja pystytään valvomaan. Suomen tuesta suuri osa muodostuu puolustusmateriaalista, ja osa humanitaarisesta sekä kehitysyhteistyörahoituksesta kulkee kansainvälisten järjestöjen ja muiden valvottujen rahoituskanavien kautta.

Tämänhetkiset julkistetut Midas-tutkinnan tiedot eivät osoita, että Suomen Ukrainalle myöntämiä tukivaroja olisi päätynyt kyseiseen rikollisjärjestelyyn. Korruptiotutkintojen laajuuden vuoksi on kuitenkin aiheellista kysyä, kuinka kattavasti tukivarojen käyttöä seurataan ja miten mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan.

Operaatio Midas ja muut Ukrainan korruptiotutkinnat kuitenkin osoittavat, että väärinkäytösepäilyt ulottuvat korkealle maan valtionhallintoon. Tämä herättää perustellun kysymyksen: pystyykö Suomen hallitus osoittamaan, että kaikki Ukrainalle annettu suora taloudellinen tuki on päätynyt tarkoitettuihin käyttökohteisiin?

 

aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}