Ukrainalle on osoitettu yli 573 miljardin euron arvosta kansainvälisiä tukisitoumuksia sen jälkeen, kun Venäjän ja Ukrainan välinen sota laajeni täysimittaiseksi vuonna 2022. Summasta noin 311 miljardia euroa on sotilaallista tukea. Samaan aikaan Ukrainassa on tutkittu lukuisia korruptioepäilyjä, joista osa liittyy puolustushankintoihin ja avustusvaroihin.
Saksalaisen Kiel Institute for the World Economy -tutkimuslaitoksen ylläpitämän Ukraine Support Tracker -tietokannan mukaan Ukrainalle osoitetut kansainväliset tukisitoumukset olivat elokuun 2026 loppuun mennessä yhteensä noin 573,3 miljardia euroa.
Tietokanta seuraa valtioiden ja EU:n toimielinten Ukrainalle antamaa sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista tukea. Sen tarkastelujakso alkaa tammikuun lopusta 2022, eli hieman ennen kuin Venäjän ja Ukrainan välinen sota eskaloitui täysimittaiseksi 24. helmikuuta 2022.
Tukisitoumukset jakautuvat seuraavasti: sotilaallinen tuki: 311,4 miljardia euroa, taloudellinen tuki: 226,9 miljardia euroa ja humanitaarinen tuki: 35,0 miljardia euroa
Sotilaallisen tuen osuus on noin 54 prosenttia kaikista kirjatuista tukisitoumuksista.
Summat sisältävät sekä jo toimitettua apua että tuleville vuosille tehtyjä sitoumuksia. Sotilaallisen materiaalin arvo perustuu osittain arvioituihin markkinahintoihin, eikä kaikkia lukuja voida pitää suoraan Ukrainalle maksettuina rahasummina.
EU toimielimet ja Yhdysvallat suurimmat tukijat
EU:n toimielinten kautta Ukrainalle on osoitettu noin 190,4 miljardin euron tukisitoumukset. Tästä noin 60,1 miljardia euroa on kirjattu sotilaalliseksi tueksi.
Yhdysvaltojen kokonaissitoumukset ovat noin 119 miljardia euroa, josta sotilaallisen tuen osuus on 65,6 miljardia euroa.
Euroopan valtioista Saksa, Britannia, Norja, Alankomaat ja Ruotsi ovat osoittaneet huomattavia tukisummia.
Suomen omat tukisitoumukset 4,37 miljardia euroa – EU:n kautta rahoitettu tuki lisäksi
Suomen Ukrainalle osoittamien tukisitoumusten kokonaisarvo on noin 4,37 miljardia euroa.
Tästä sotilaallisen tuen osuus on noin 3,52 miljardia euroa eli noin 81 prosenttia Suomen kokonaissitoumuksista.
Suomen sotilaallinen apu on sisältänyt muun muassa puolustusmateriaalia. Osa puolustusavun sisällöstä on jätetty julkistamatta turvallisuussyistä.
Kiel-instituutin aineiston mukaan Suomen sotilaalliset tukisitoumukset ovat suuremmat kuin esimerkiksi Italian, Australian tai Tšekin vastaavat summat.
Suomen 4,37 miljardin euron tukisitoumukset eivät kuitenkaan kuvaa Suomen koko osallistumista Ukrainan tukemiseen. Suomi osallistuu myös Euroopan unionin yhteisen Ukraina-tuen rahoittamiseen EU:n jäsenmaana. EU:n toimielinten kautta Ukrainalle on osoitettu noin 190,4 miljardin euron tukisitoumukset, jotka on tilastoitu erikseen jäsenvaltioiden omista sitoumuksista.
Suomen laskennallinen osuus EU:n yhteisistä tukisitoumuksista on suuntaa-antavasti noin 3,2 miljardia euroa, jos osuudeksi oletetaan 1,7 prosenttia. Tällä laskutavalla Suomen suorat ja EU:n kautta rahoitettavat tukisitoumukset olisivat yhteensä noin 7,6 miljardia euroa.
Kyseessä on laskennallinen arvio, ei Suomen valtionkassasta Ukrainaan maksettu summa. EU:n tukijärjestelyihin sisältyy myös lainoja, eikä niiden koko nimellisarvoa voida pitää jäsenvaltioiden lopullisena kustannuksena.
Myös yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet Ukrainaa
Valtioiden lisäksi Ukrainalle on annettu huomattavia summia yksityisten säätiöiden kautta.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuonna 2026 julkaisema selvitys kertoo, että yhdysvaltalainen Howard G. Buffett Foundation oli vuosina 2022–2023 ylivoimaisesti suurin Ukrainaa tukenut yksityinen hyväntekeväisyyssäätiö.
Säätiön tuki oli kahden vuoden aikana yhteensä 505 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 77 prosenttia OECD:n kyseiselle ajanjaksolle kirjaamasta yksityisten säätiöiden Ukraina-rahoituksesta.
Muita merkittäviä lahjoittajia olivat alankomaalainen IKEA Foundation ja sveitsiläinen UBS Optimus Foundation.
OECD mainitsee selvityksessään merkittävinä Ukrainan tukijoina myös brittiläisen Lund Trustin sekä tanskalaisen Novo Nordisk Foundationin. Kumpikin säätiö rahoitti Ukrainaa vuosina 2022–2023 yhteensä 17 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. OECD:n vertailussa summat on ilmoitettu vuoden 2023 kiintein dollarihinnoin.
Yksityisten säätiöiden lahjoitukset ovat kohdistuneet muun muassa humanitaariseen apuun, maatalouteen, infrastruktuuriin ja jälleenrakennukseen.
Säätiöiden rahoitus ei sisälly Kiel-instituutin valtioiden tukisummaa koskevaan tietokantaan.
Ukrainan korruptiotutkinnat ovat paljastaneet huomattavia väärinkäytösepäilyjä
Ukrainalle osoitettujen kansainvälisten tukisummien rinnalla maassa on tutkittu useita laajoja korruptiotapauksia.
Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto NABU ja korruptiontorjunnan erityissyyttäjänvirasto SAPO ilmoittivat elokuussa 2026, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla aloitettiin 360 uutta korruptiotutkintaa ja annettiin epäilyilmoituksia 107 henkilölle. Samalla ajanjaksolla lainvoimaisiksi tuli 55 korruptiorikoksia koskevaa tuomiota, jotka koskivat yhteensä 76 henkilöä.
Tutkinnat ovat koskeneet muun muassa energiasektoria, puolustushankintoja, valtionyhtiöitä ja korkeita virkamiehiä.
Kesäkuussa NABU kertoi paljastaneensa valtion energiayhtiö Energoatomiin liittyvän järjestelyn, jossa voimalaitoksen laitehankinnan hintaa oli viraston mukaan keinotekoisesti korotettu lähes 170 miljoonalla hryvnialla (noin 3,3 miljoonaa euroa).
Korruptiontorjuntaviranomaiset ovat tutkineet myös asevoimien kalustohankintoihin liittyviä väärinkäytöksiä.
Posi TV on uutisoinut avustusvarojen epäillystä kavalluksesta
Posi TV kertoi heinäkuussa 2026 tapauksesta, jossa Ukrainan ulkoministeriön entiseen valtiosihteeriin ja muihin epäiltyihin kohdistui tutkinta yli 37 miljoonan hryvnian lahjoitus- ja avustusvarojen kavaltamisesta.
Tutkinnassa oli neljä epäiltyä, ja tapaus oli uutisointihetkellä esitutkinnassa.
LUE MYÖS: Neljä Ukrainan ulkoministeriön virkamiestä pidätetty avustusrahojen varastamisesta
Posi TV on käsitellyt myös Ukrainan asehankintoihin liittyviä epäiltyjä ylihinnoitteluja, kansainvälisiä välikäsiä ja rahanpesujärjestelyjä.
Nämä tapaukset osoittavat, että Ukrainan julkisten varojen käyttöön liittyy viranomaisten tutkimia väärinkäytösepäilyjä. Yksittäisistä korruptiotapauksista ei kuitenkaan voida päätellä, kuinka suuri osuus kansainvälisestä Ukraina-avusta olisi päätynyt väärinkäytöksiin.
Tukisummaa ei voida rinnastaa suoraan Ukrainaan siirrettyyn rahaan
Kiel-instituutti muistuttaa, että maiden ilmoittamat tukisummat voivat sisältää erilaisia laskentatapoja ja tulevia sitoumuksia.
Esimerkiksi lokakuussa 2026 julkaistussa selvityksessä instituutti arvioi, että Saksan hallituksen ilmoittamasta noin 100 miljardin euron kahdenvälisestä Ukraina-tuesta vain 41,7 miljardia euroa täytti instituutin varsinaisen kahdenvälisen avun määritelmän.
Saksan ilmoittamaan summaan sisältyi muun muassa ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamisesta Saksassa aiheutuneita kustannuksia sekä tulevaisuuteen kohdistuvia sitoumuksia.
Näin ollen yli 573 miljardin euron kokonaisluku kuvaa kansainvälisten tukisitoumusten mittakaavaa, ei yksinomaan Ukrainaan jo siirrettyä rahaa tai toimitettua sotamateriaalia.
