Suomi ja Venäjä kohtasivat jääkiekon MM-välierässä Helsingissä 19.5.2012. Kuva: Alexey Chernyadyev / Wikimedia Commons
Venäjän paluu jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin on saanut suomalaispoliitikot voimakkaaseen vastareaktioon. Erityisesti kokoomuksen riveistä on kuultu jyrkkiä kannanottoja. Yksi kansanedustaja vaatii jo uutta lakia, pääministerin erityisavustaja Suomen vetäytymistä MM-kisoista ja muut puoluevaikuttajat Venäjän osallistumisen estämistä.
Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS ratkaisi perjantaina 30. lokakuuta Venäjän jääkiekkoliiton valituksen maan sulkemisesta kansainvälisten kilpailujen ulkopuolelle. Päätöksen seurauksena Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF on mahdollistettava Venäjän paluu vuoden 2027 maailmanmestaruuskilpailuihin.
CAS katsoi, ettei IIHF ollut esittänyt riittävästi näyttöä siitä, että Venäjän osallistumisen estäminen olisi välttämätöntä turvallisuussyistä.
IIHF ilmoitti olevansa pettynyt ratkaisuun, mutta sitoutui noudattamaan sitä.
Suomessa päätös on synnyttänyt poikkeuksellisen voimakkaita poliittisia reaktioita.
Kokoomuksen Jäntti vaatii Suomeen uutta lakia
Kokoomuksen kansanedustaja Aleksi Jäntti haluaa Suomeen lain, joka kieltäisi suomalaisia maajoukkueita pelaamasta Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan. Asiasta kertoi Iltalehti.
Jäntin esitys muistuttaa Latvian lainsäädäntöä, jossa maan maajoukkueita kielletään kohtaamasta Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueita kansainvälisissä kilpailuissa.
Latvia ei kuitenkaan suunnittele automaattista vetäytymistä kokonaisista MM-turnauksista.
Jäntin vaatimus merkitsisi toteutuessaan sitä, ettei kysymys Venäjän kohtaamisesta jäisi Suomessa enää pelkästään urheilijoiden tai lajiliittojen harkinnan varaan.
Pääministeri Orpon erityisavustaja vaatii Leijonia pois MM-kisoista
Kokoomuksen riveistä on noussut myös huomattavasti pidemmälle menevä vaatimus.
Pääministeri Petteri Orpon erityisavustaja ja Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula vaatii, ettei Suomi osallistu MM-kisoihin, mikäli Venäjä on mukana.
”On täysin selvää, että jos raukkamaista hyökkäyssotaa käyvä Venäjä osallistuu jääkiekon MM-kisoihin, Suomen ei samoihin kisoihin pidä osallistua”, Pajula kirjoitti X:ssä.
Pajulan vaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Leijonat luopuisi osallistumisoikeudestaan kansainvälisen urheilutuomioistuimen ratkaisun vuoksi.
Wallinheimo: Venäjällä ei ole asiaa MM-kisoihin
Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen jääkiekkomaalivahti Sinuhe Wallinheimojulkaisi perjantaina oman jyrkän kannanottonsa.
Wallinheimon mukaan Venäjän sulkemista kansainvälisestä jääkiekosta ei tule purkaa niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu.
”Venäjä ei voi samaan aikaan pommittaa Ukrainaa ja marssia kansainvälisiin arvokisoihin kuin mitään ei olisi tapahtunut”, Wallinheimo totesi.
Hän katsoo Venäjän käyttävän urheilua suurvaltapolitiikan ja propagandan välineenä ja vaatii kansainvälistä urheiluyhteisöä estämään maan paluun.
Vikman ja Limnell tuomitsivat päätöksen
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman arvosteli CAS:n ratkaisua X:ssä.
Vikmanin mukaan Venäjän hyökkäyssodan tuomitseminen on ristiriidassa sen kanssa, että maa samalla hyväksyttäisiin takaisin kansainväliseen urheiluun.
Hän nosti esiin myös mahdollisuuden, että juuri Ukraina menettäisi MM-kisapaikkansa Venäjän paluun seurauksena.
Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell puolestaan ehti tuomita päätöksen pian sen julkistamisen jälkeen.
”Tämä on moraalinen häpeä. Päätös avata ovet Venäjälle osoittaa järkyttävää arvostelukyvyn puutetta”, Limnell kirjoitti X:ssä.
Limnell kyseenalaisti kansainvälisten urheilupäättäjien arvostelukyvyn ja katsoi, ettei ratkaisua tule hyväksyä.
Posi TVuutisoi Limnellin reaktiosta jo perjantaina.
Myös Kokoomusnuoret liittyi vastarintaan
Kokoomusnuoret julkaisi perjantaina erillisen kannanoton, jossa se vaati IIHF:ää käyttämään kaikki mahdolliset keinot Venäjän osallistumisen estämiseksi.
Järjestön varapuheenjohtaja Martti Paldanius perusteli vaatimusta Venäjän toiminnalla Ukrainassa.
Paldaniuksen mukaan Venäjän sulkeminen kilpailuista on seuraus maan toiminnasta eikä urheilun politisoimista.
Myös liittohallituksen jäsen Max Keto arvosteli ratkaisua ja katsoi Venäjän palauttamisen olevan vastuutonta.
Kokoomusnuoret vaatii lisäksi yhtenäisiä kansainvälisiä sääntöjä, joiden perusteella valtioita voitaisiin sulkea kilpailujen ulkopuolelle hyökkäyssotien ja vakavien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.
Vihreiden Holopainen vaatii Suomen ja muiden maiden yhteisboikottia
Kovimmat boikottivaatimukset eivät kuitenkaan rajoitu kokoomukseen.
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainenvaatii Suomea ja muita Ukrainaa tukevia maita vetäytymään MM-kisoista, mikäli Venäjän osallistumista koskevaa ratkaisua ei muuteta.
”Jos päätöstä ei saada muutettua, Suomen ja muiden Ukrainaa tukevien maiden pitää boikotoida sitä omalla osallistumisellaan”, Holopainen sanoi.
Holopainen katsoo, että Suomen pitäisi etsiä yhteistä toimintalinjaa Pohjoismaiden ja muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa.
Hänen mukaansa vastuu Venäjän osallistumisen vastustamisesta ei voi jäädä yksinomaan urheilujärjestöille.
Keskustan Riipi haluaa harkita boikottia
Myös keskustan kansanedustaja Mika Riipi arvostelee Suomen Jääkiekkoliiton linjaa.
”Urheilu ja politiikka eivät ole erillisia asioita, vaan kietoutuvat toisiinsa. Suomi ei harkitse boikottia, minusta kyllä harkinta olisi paikallaan”, Riipi kirjoitti X:ssä.
Riipin kannanotto eroaa Holopaisen ja Pajulan vaatimuksista siinä, ettei hän suoraan edellytä Suomen vetäytymistä vaan katsoo, että boikottia pitäisi vähintään harkita.
RKP:n Wickström tyrmistyi
RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström on niin ikään tuominnut Venäjän paluun kansainväliseen jääkiekkoon.
”Tämä päätös on väärä”, Wickström totesi.
Wickströmin mukaan hyökkäyssotaa käyvän valtion osallistumista kansainvälisiin urheilukilpailuihin ei pidä hyväksyä sodan jatkuessa.
Hän katsoo, ettei kansainvälisen urheiluyhteisön pitäisi palkita Venäjää kilpailuihin palaamisella.
Urheiluministeri Poutala ei vaadi boikottia
Kaikki poliitikot eivät kuitenkaan kannata Suomen vetäytymistä.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) arvostelee CAS:n ratkaisua, mutta kunnioittaa Suomen Jääkiekkoliiton päätöstä osallistua MM-kisoihin.
Poutala muistutti Ylen haastattelussa, että urheilujärjestöillä on päätöksenteossaan autonomia eikä poliitikkojen tehtävänä ole määrätä niiden osallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin.
Poutala kertoi kuitenkin itse jättävänsä väliin mahdolliset ottelut, joissa Venäjä pelaa.
Kummola ei usko boikottien tehoon
Pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja ja kokoomuspoliitikko Kalervo Kummola on puolestaan arvostellut CAS:n ratkaisua mutta vastustanut Suomen kisaboikottia.
”Minä en ole yleensä ollut boikottien kannalla. Ne eivät ole yleensä johtaneet mihinkään”, Kummola sanoi Jatkoajanhaastattelussa.
Kummola ehdottaa vaihtoehdoiksi esimerkiksi MM-turnauksen laajentamista 17 tai 18 joukkueeseen tai CAS ratkaisun voimaantulon siirtämistä myöhemmäksi.
Hän pitää erityisen ongelmallisena mahdollisuutta, että Venäjän paluu pudottaisi Ukrainan pois vuoden 2027 MM-turnauksesta.
Jääkiekkoliitto pitää kiinni osallistumisesta
Poliitikkojen vaatimuksista huolimatta Suomen Jääkiekkoliitto ei ole ilmoittanut aikovansa vetäytyä MM-kisoista.
Liiton puheenjohtaja Heikki Hietanen pitää CAS:n ratkaisua käsittämättömänä ja vastustaa Venäjän paluuta, mutta korostaa kansainvälisten urheiluelinten päätösten noudattamista.
Suomen Jääkiekkoliitto ilmoitti , ettei ketään pelaajaa tai joukkueen toimihenkilöä kuitenkaan velvoiteta osallistumaan turnaukseen, jossa Venäjä tai Valko-Venäjä on mukana.
Näin suomalaispelaajien osallistuminen jää heidän omaksi ratkaisukseen, mikäli Venäjä nähdään samoissa kilpailuissa.
Poliitikkojen vaatimukset törmäävät urheilun oikeudelliseen päätökseen
Venäjän paluu on nostanut Suomessa esiin kysymyksen siitä, kuinka pitkälle poliittisen päätöksenteon pitäisi ulottua kansainvälisessä urheilussa.
Osa poliitikoista vaatii Suomen vetäytymistä kilpailuista, osa haluaa estää yksittäiset ottelut kansallisella lainsäädännöllä ja osa puolestaan edellyttää IIHF:ltä uusia toimia Venäjän sulkemiseksi.
CAS:n päätös perustuu kuitenkin urheilun kansainvälisiin sääntöihin ja siihen, ettei IIHF: esittämiä turvallisuusperusteita pidetty riittävästi näytettyinä.
