Venäjän uhkakuvista toistuvasti varoitellut ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen on saanut palautetta puheistaan. Hänen viestintänsä herättää myös kysymyksen propagandistisesta pelottelusta. Nyt Vanhanen puolustaa näkemyksiään pitkässä X-kirjoituksessa.
Vanhanen kertoo X-julkaisussaan saaneensa viime aikoina palautetta siitä, että hän puhuu Venäjän uhasta ja turvallisuuspolitiikasta liian suoraan.
Hänen mukaansa kritiikki on saanut hänet pohtimaan, miksi uhkista puhuminen tulkitaan niin helposti pelotteluksi.
Vanhanen ei kuitenkaan aio luopua suorasta puhetavastaan.
”En näe, miten voisin tehdä työtäni vastuullisesti, jos kiertelisin ikäviä asioita tai kaunistelisin todellisuutta”, hän kirjoittaa.
Vanhanen myöntää uhkapuheiden voivan johtaa harhaan
Kirjoituksensa ehkä huomionarvoisimman toteamuksen Vanhanen esittää käsitellessään uhkakuvien mittasuhteita.
”Myös uhkien luetteleminen ilman mittasuhteita voi johtaa harhaan”, hän analysoi.
Toteamus nostaa esiin kysymyksen myös Vanhasen omasta viestinnästä. Uhkakuvien jatkuva korostaminen ilman niiden suhteuttamista todellisiin riskeihin ja todennäköisyyksiin voi olla pelkoon vetoavan, propagandistisen viestinnän keino.
Vanhanen on itse toistuvasti varoitellut Venäjän mahdollisista toimista. Hän on muun muassa vaatinut Suomen valtiojohdolta nykyistä suorempaa viestintää Venäjän muodostamista uhkista.
Suomi onkin vahvempi kuin aiemmin
Vanhanen muistuttaa kirjoituksessaan myös Suomen vahvuuksista. Hänen mukaansa Suomi on nykyisin vauraampi, vakaampi ja monessa suhteessa paremmin varautunut kuin itsenäisyytensä vaikeimpina vuosikymmeninä.
Hän toteaa lisäksi, ettei maailman muuttuminen vaarallisemmaksi automaattisesti tarkoita Suomen turvallisuuden vastaavaa heikkenemistä.
Lopuksi Vanhanen vakuuttaa olevansa Suomen tulevaisuudesta huomattavasti luottavaisempi kuin hänen puheidensa perusteella voisi kuvitella.
”Minusta suomalaiset kestävät vaikeatkin tosiasiat ja siksi ne kannattaa sanoa ääneen”, Vanhanen päättää kirjoituksensa.
