Suomessa kirjattiin viime vuonna 1 941 epäiltyä viharikosta koskevaa rikosilmoitusta. Suurin osa liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan, mutta myös uskonnollisiin ryhmiin, seksuaalivähemmistöihin ja vammaisiin kohdistui satoja rikosepäilyjä. Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti paljastaa, keihin rikosepäilyt kohdistuivat ja miten tilanne on muuttunut.
Poliisiammattikorkeakoulun torstaina 5. marraskuuta julkaisema Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2025 -raportti tarjoaa laajan katsauksen Suomessa viime vuonna kirjattuihin viharikosepäilyihin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkija Jenita Raudan laatiman raportin mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2025 yhteensä 1 941 epäiltyä viharikosta koskevaa rikosilmoitusta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ilmoituksiin sisältyi kaikkiaan 2 492 epäiltyä päärikosta, joiden määrä kasvoi 11 prosenttia.
Viharikoksella tarkoitetaan tässä selvityksessä rikosta, jonka taustalla epäillään olevan ennakkoluuloja tai vihamielisyyttä esimerkiksi kohteen etnistä alkuperää, kansallisuutta, uskontoa, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista tai vammaisuutta kohtaan.
Lähes seitsemän kymmenestä liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan
Raportin mukaan epäiltyjen viharikosten yleisin motiivi oli kohteen etninen tai kansallinen tausta.
Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien rikosilmoitusten määrä kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.
Raportin mukaan yleisin tapahtumatilanne oli sellainen, jossa valtaväestöön kuuluvan epäiltiin kohdistaneen rasistista käyttäytymistä johonkin vähemmistöryhmään.
Tällaisia tapauksia oli 945 eli 71 prosenttia etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista.
Toisaalta 185 rikosilmoituksessa eli 14 prosentissa tapauksista epäilty rasistinen teko kohdistui yhdestä vähemmistöryhmästä toiseen. Näiden tapausten määrä kasvoi 32 prosenttia edellisvuodesta.
Tapauksia, joissa epäilty rasistinen teko kohdistui vähemmistöryhmästä valtaväestöön, oli 13 eli noin prosentti.
Näiden maiden kansalaisiin kohdistui eniten rikosepäilyjä
Raportissa eritellään etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien epäiltyjen päärikosten asianomistajien kansalaisuudet.
Yleisin asianomistajien kansalaisuus oli Suomen kansalaisuus, joka esiintyi 1 074 tapauksessa eli 64 prosentissa niistä päärikoksista, joiden asianomistajan kansalaisuus oli tilastoitu.
Luvut eivät tarkoita, että esimerkiksi kaikki Suomen kansalaisiin kohdistuneet tapaukset olisivat kohdistuneet etnisiin suomalaisiin. Suomen kansalaisuus ei kerro henkilön etnistä taustaa.
Raportissa myös huomautetaan, ettei rikosilmoituksissa eritellä etnisyyttä muuten kuin kansalaisuuden ja syntymämaan perusteella.
Syyrialaisiin, irakilaisiin ja somalialaisiin kohdistui suhteellisesti eniten rikosepäilyjä
Pelkkien rikosmäärien vertailu ei kerro, kuinka yleisesti eri kansalaisuusryhmät joutuvat epäiltyjen viharikosten kohteiksi.
Kun epäillyt päärikokset suhteutetaan Suomessa asuvien kyseisen maan kansalaisten määrään, tilanne näyttää erilaiselta.
Syyrialaiset olivat tässä vertailussa korkeimmalla, vaikka heidän kansalaisuuteensa liittyviä epäiltyjä päärikoksia kirjattiin lukumääräisesti vähemmän kuin esimerkiksi virolaisiin tai ukrainalaisiin liittyviä tapauksia.
Iranin kansalaisiin kohdistuneiden epäiltyjen päärikosten määrä nousi raportin kansalaisuustaulukon mukaan 20 tapaukseen. Muutos edellisvuoteen oli huomattava, mutta tapausten pieni lukumäärä on syytä huomioida prosenttimuutoksia tulkittaessa.
Romaneihin kohdistui 97 viharikosepäilyä koskevaa ilmoitusta
Raportissa tarkastellaan erikseen myös Suomen romaneihin kohdistuneita viharikosepäilyjä. Vuonna 2025 romaneihin kohdistuneita etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä rikosilmoituksia oli 97, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Näihin sisältyi 128 epäiltyä päärikosta.
Yleisin rikoslaji oli kunnianloukkaus, joita kirjattiin 68. Lisäksi raportoitiin muun muassa 21 pahoinpitelyrikosta, 18 syrjintärikosta ja 15 laitonta uhkausta.
LUE MYÖS: Posi TV:n toimittajan kysymys paljasti puutteen poliisin viharikosraportissa
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjä, joiden kohteena olivat romanit, oli kaksi.
Romaniväestöön kohdistuneet rikosilmoitukset muodostivat seitsemän prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä viharikosilmoituksista.
Muslimeihin kohdistuneita rikosilmoituksia eniten uskonnollisista ryhmistä
Uskontoon tai vakaumukseen liittyviä epäiltyjä viharikoksia koskevia rikosilmoituksia kirjattiin yhteensä 190, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Muslimeihin tai islaminuskoon kohdistui 90 rikosilmoitusta, mikä tarkoittaa 43 prosentin kasvua edellisvuodesta.
Näistä 70 liittyi sanallisiin loukkauksiin, uhkauksiin ja häirintään. Lisäksi kirjattiin 13 yksisuuntaista pahoinpitelyä, kolme omaisuusrikosta, kolme tappelua ja yksi syrjintätapaus.
Kristittyihin tai kristinuskoon kohdistuneita rikosilmoituksia oli 42, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Tapauksista 27 koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää, kuusi pahoinpitelyjä ja viisi omaisuusrikoksia.
Juutalaisiin tai juutalaisuuteen kohdistui puolestaan 32 rikosilmoitusta, mikä merkitsee 52 prosentin kasvua edellisvuodesta.
Näistä 28 koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää.
On huomattava, että nämä luvut koskevat kaikkia uskontoon tai vakaumukseen liittyviä viharikosilmoituksia. Niitä ei pidä sekoittaa pelkästään kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyihin.
Seksuaalivähemmistöihin kohdistui 181 rikosilmoitusta
Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä epäiltyjä viharikoksia koskevia rikosilmoituksia oli 181. Lisäksi sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyviä ilmoituksia kirjattiin 50. Näiden kahden ryhmän yhteenlaskettu määrä oli 231 rikosilmoitusta, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä tapauksista 118 koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää ja 43 yksisuuntaisia pahoinpitelyjä. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvissä tapauksissa vastaavat määrät olivat 28 ja 13.
Yhteensä näihin ryhmiin liittyviä epäiltyjä päärikoksia oli 263. Niistä 98 oli kunnianloukkauksia ja 74 pahoinpitelyrikoksia.
Vammaisiin henkilöihin kohdistuneita ilmoituksia 159
Vammaisuuteen liittyviä epäiltyjä viharikoksia koskevia rikosilmoituksia oli vuonna 2025 yhteensä 159.
Määrä väheni yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.
Ilmoituksista 108 eli 68 prosenttia liittyi sanallisiin loukkauksiin, uhkauksiin tai häirintään. Yksisuuntaisia pahoinpitelyjä koskevia ilmoituksia oli 45.
Raportin mukaan yli puolet vammaisuuteen liittyvistä epäillyistä päärikoksista oli kunnianloukkauksia.
Sukupuoleen liittyviä viharikosilmoituksia oli puolestaan 26, joista 15 koski samaa rikoskokonaisuutta, jossa epäilty tekijä oli sama mutta asianomistajat eri henkilöitä.
Tilastot eivät kerro kaikista tapahtuneista viharikoksista
Poliisiammattikorkeakoulun raportissa käsitellään poliisin tietoon tulleita rikosepäilyjä. Ne eivät vastaa kaikkia Suomessa mahdollisesti tapahtuneita viharikoksia, sillä kaikkia tekoja ei välttämättä ilmoiteta poliisille. Raportissa käsitellyt rikokset ovat epäilyjä, eikä niiden perusteella voida päätellä, kuinka moni asia on lopulta johtanut syytteeseen tai langettavaan tuomioon.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Lisäksi rikosilmoitusten ja epäiltyjen päärikosten määrät poikkeavat toisistaan. Yhdessä rikosilmoituksessa voi olla useita rikosnimikkeitä tai asianomistajia.
Raportti osoittaa kuitenkin selvästi, että viharikosepäilyt kohdistuvat Suomessa moniin eri väestöryhmiin ja että niiden määrien kehitys vaihtelee huomattavasti kohderyhmittäin.
