Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa viharikosraportissa kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä kasvoi 140 prosenttia. Raportti ei kuitenkaan kerro kattavasti, mihin etnisiin, kansallisiin tai uskonnollisiin ryhmiin epäillyt teot kohdistuivat. Posi TV:n toimittajan kysymys sai raportin laatijan pohtimaan tilastoinnin tarkentamista ensi vuonna.
Poliisiammattikorkeakoulu esitteli torstaina 5. marraskuuta vuoden 2025 viharikollisuutta käsittelevän raporttinsa. Julkaisutilaisuudessa Posi TV:n toimittaja nosti esiin puutteen kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen tilastoinnissa.
Raportin mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2025 yhteensä 101 kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyä, mikä tarkoittaa 140 prosentin kasvua edellisvuodesta.
Näistä 42 liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan ja 53 uskontoon tai vakaumukseen. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä tapauksia oli viisi ja sukupuoleen liittyviä yksi.
Vaikka raportissa eritellään rikosepäilyjen vihamotiiveja, tarkat kohderyhmät jäävät suurelta osin avoimiksi.
Tutkija myönsi tiedon puuttuvan raportista
Posi TV:n toimittaja kysyi julkaisutilaisuudessa, onko tilastoitu, mihin etnisiin tai kansallisiin ryhmiin kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyt tarkalleen ottaen kohdistuivat.
Raportin laatija, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta, piti kysymystä tärkeänä ja vahvisti, että tarkempi tilastointi olisi mahdollista.
”Hyvä kysymys. Se olisi tilastoitavissa. Ja itse asiassa tämä on aivan loistava, loistava pointti. En ole nostanut sitä raporttiin”, Rauta vastasi.
Rauta kertoi, ettei hän pystynyt julkaisutilaisuudessa antamaan kysyttyä erittelyä.
”En myöskään pysty täältä istumalta sanomaan sitä”, hän totesi.
Tutkija ilmoitti kirjaavansa ehdotuksen muistiin seuraavaa vuosiraporttia varten.
Rauta nosti vastauksessaan esiin myös uskontoon tai vakaumukseen liittyvien kiihottamisepäilyjen määrän kasvun. Hänen mukaansa tarkempaa ryhmäkohtaista erittelyä olisi mahdollista harkita molemmissa luokissa.
Hän mainitsi kansallisuuden ja syntymämaan tietoina, joita voitaisiin hyödyntää tulevassa tarkastelussa.
Kiihottamisepäilyjen määrä kasvoi voimakkaasti
Raportin mukaan etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjä oli vuonna 2025 yhteensä 42. Edellisenä vuonna niitä oli 22, joten kasvua kertyi 91 prosenttia.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien kiihottamisepäilyjen määrä puolestaan nousi 12 tapauksesta 53 tapaukseen, mikä merkitsee 342 prosentin kasvua.
Raportissa eritellään esimerkiksi kaksi romaneihin kohdistunutta kiihottamisepäilyä. Sen sijaan kattavaa jaottelua eri kansallisiin tai uskonnollisiin ryhmiin ei esitetä.
Raportti sisältää erikseen tietoja eri kansalaisuuksiin kohdistuneista epäillyistä viharikoksista yleisesti. Näistä ei kuitenkaan voida päätellä, kuinka moni tapaus koski nimenomaan kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Esimerkiksi Venäjän kansalaisiin kohdistui vuonna 2025 yhteensä 44 etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvää epäiltyä päärikosta. Raportista ei selviä, sisältyikö niihin kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjä.
Tarkempi tilastointi voisi avata rikosepäilyjen kohdentumista
Ryhmäkohtaisen erittelyn puuttuminen vaikeuttaa sen arvioimista, mihin väestöryhmiin kiihottamisepäilyt Suomessa kohdistuvat ja ovatko eri ryhmiin kohdistuvien epäilyjen määrät muuttuneet.
Tutkijan vastaus osoitti, että tarkempaa tietoa voitaisiin mahdollisesti tuottaa tulevissa raporteissa.
Vuoden 2025 viharikosraportissa tunnistettiin kaikkiaan 1 941 epäiltyä viharikosta koskevaa rikosilmoitusta. Määrä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Raportin luvut kuvaavat poliisin tietoon tulleita rikosepäilyjä, eivät tuomioistuimissa vahvistettuja rikoksia.
