Pitkäaikainen presidentti Rumen Radev väistyi virastaan tammikuussa 2026 asettuakseen ehdolle parlamenttivaaleissa, ja hänestä tuli myöhemmin maan pääministeri. Radevin tilalle nousi virkaa tekeväksi presidentiksi Ilijana Jotova.
Sunnuntaina 1. marraskuuta oli presidentinvaali. Jotova voitti vaalien toisen kierroksen selvin luvuin saaden 57,57 % äänistä, kun taas opposition länsimielinen kärkiehdokas Andrei Gjurov sai 39,48 % äänistä.
Kuulostaa ylivoimaiselle voitolle?
Katsotaan tarkemmin.
Ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti jäi alhaiseen 22,98 prosenttiin. Toisella kierroksella aktiivisuus nousi hieman ja oli lopulta 29,1 %. Ensimmäisellä kierroksella Ilijana Jotova sai 34,7 % annetuista äänistä. Koko äänioikeutetusta väestöstä (23 % aktiivisuudella) häntä äänesti vain noin 8 % kansasta.
Toisella kierroksella Jotova keräsi 57,6 % annetuista äänistä. Lopullisella 29,1 prosentin äänestysaktiivisuudella hänen taakseen asettui siten noin 16,7 % kaikista Bulgarian äänioikeutetuista.
Ukrainan sota ja sen lopettaminen nousivat vaalikampanjan keskiöön juuri ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä. Jotova alkoi esiintyä korostetusti ”rauhan presidenttinä”. Hän vetosi vahvasti siihen, että sota on lopetettava neuvotteluilla. Televisioväittelyissä hän perusteli linjaansa väittämällä, että sotilaallisen avun lisääminen Ukrainalle johtaa vain lisätuhoon ja kuolemaan.
Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tulleella, jyrkän Venäjä-mielisellä Vazrazhdane (Herätys) -puolueella oli 12,5 % äänipotti. Analyytikkoarvioiden mukaan noin 70 % näistä kansallismielisistä äänestäjistä siirtyi toisella kierroksella Jotovan taakse, kun tämä tiukensi puheitaan sodan lopettamisesta ja Venäjä-suhteiden parantamisesta.
Puheet toivat tarvittavat äänet vaalivoittoon, mutta samalla ne syvensivät Bulgarian sisäistä jakoa nuoremman, länsimielisen kaupunkiväestön sekä vanhemman, perinteisesti Venäjään myönteisemmin suhtautuvan maaseudun välillä.
Alhainen äänestysinto Bulgariassa heijastaa analyytikkojen mukaan kansalaisten laajaa kyllästymistä politiikkaan ja jatkuviin vaaleihin.
Kenties sittenkin kyllästymistä poliitikkoihin? Ja sotiin.
Toimittajan kommentti:
Vaalilakeja olisi syytä uudistaa kaikkialla siten, että 51% äänestysaktiivisuus on minimi, jotta vaalit olisivat lailliset.
Artikkelikuva via Wikimedia.
