Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa rikoshyödyn poisottamista tehostavaa lakimuutosta. Uudistus mahdollistaisi rikollisesta toiminnasta peräisin olevan omaisuuden tuomitsemisen valtiolle nykyistä helpommin, vaikka yksittäistä rikosta ei pystyttäisi näyttämään toteen. Tavoitteena on puuttua erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun tuottamiin voittoihin.
Eduskunnan lakivaliokunta on asettunut tukemaan lainsäädäntöuudistusta, jonka tarkoituksena on vaikeuttaa rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden säilyttämistä ja piilottamista. Uudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Lakimuutoksen keskeinen tavoite on varmistaa, ettei rikollinen toiminta kannata taloudellisesti. Nykyistä tehokkaammilla menettämisseuraamuksilla pyritään puuttumaan esimerkiksi huumausainerikollisuudesta, rahanpesusta ja muusta järjestäytyneestä rikollisuudesta saatuihin varoihin.
Omaisuus voitaisiin menettää ilman tuomiota yksittäisestä rikoksesta
Yksi uudistuksen merkittävimmistä muutoksista olisi uuden selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen käyttöönotto.
Jatkossa tuomioistuin voisi määrätä omaisuutta menetetyksi valtiolle, jos sen katsottaisiin olevan varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta. Menettämisseuraamus ei tällöin välttämättä edellyttäisi sitä, että syyttäjä pystyisi osoittamaan omaisuuden liittyvän tiettyyn yksittäiseen rikokseen.
Omaisuuden rikollista alkuperää koskeva näyttökynnys siis alenisi. Syyttäjän olisi kuitenkin edelleen esitettävä näyttöä omaisuuden alkuperästä, ja lopullisen ratkaisun tekisi tuomioistuin.
Muutos voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteissa, joissa rikostutkinnassa löytyy huomattavaa varallisuutta, jonka alkuperälle ei ole uskottavaa laillista selitystä.
Järjestäytyneen rikollisuuden taloudelliseen hyötyyn halutaan puuttua
Uudistuksella pyritään iskemään erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden taloudellisiin toimintaedellytyksiin.
Rikollisryhmien toiminnassa taloudellinen hyöty on usein keskeinen motiivi. Viranomaisten mahdollisuuksien parantaminen rikoshyödyn jäljittämisessä ja takaisin hankkimisessa voisi vähentää rikollisen toiminnan kannattavuutta.
Lakiesityksessä ehdotetaan myös viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksien ja yhteistyön kehittämistä. Keskusrikospoliisille ja Ulosottolaitokselle tulisi uusia rikollisen varallisuuden jäljittämiseen ja hallinnointiin liittyviä tehtäviä.
Lisäksi menettämisseuraamuksia koskevia menettelyjä uudistettaisiin, jotta rikollisesta toiminnasta peräisin olevan omaisuuden takaisin saaminen olisi nykyistä tehokkaampaa.
Uudistus herättää myös oikeusturvakysymyksiä
Rikoshyödyn poisottamisen helpottaminen merkitsee samalla muutoksia omaisuuden suojaan ja rikosoikeudellisiin menettelyihin.
Erityisesti näyttökynnyksen alentaminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten voidaan varmistaa, ettei laillisesti hankittua omaisuutta tuomita virheellisesti menetetyksi.
Hallituksen esityksen mukaan oikeusturvaa pyritään varmistamaan muun muassa sillä, että syyttäjällä säilyy velvollisuus esittää näyttöä omaisuuden rikollisesta alkuperästä ja että menettämisseuraamuksesta päättää riippumaton tuomioistuin.
Uuden menettelyn soveltamisala olisi myös rajattu tiettyjen rikosten esitutkinnan yhteydessä tunnistettuun omaisuuteen.
Taustalla myös EU lainsäädäntö
Lakimuutoksella toteutettaisiin hallitusohjelman tavoitteiden lisäksi Euroopan unionin uutta konfiskaatiodirektiiviä.
Direktiivin tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia jäljittää, jäädyttää ja tuomita menetetyksi rikollisesta toiminnasta saatua omaisuutta.
EU jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö voimaan viimeistään 23. marraskuuta 2026.
Lakivaliokunnan puoltama uudistus on osa laajempaa pyrkimystä estää rikollisella toiminnalla hankittujen varojen päätyminen rikollisten käyttöön.
Uudistuksen keskeinen tavoite on tehdä rikoksella hankitun omaisuuden säilyttämisestä entistä vaikeampaa, vaikka rikollisen varallisuuden alkuperän selvittäminen olisi monimutkaista.
