Ruotsin valtiopäivät hyväksyi merkittävän perustuslakimuutoksen, joka voi vaikeuttaa maan mahdollista eroamista Euroopan unionista. Jatkossa vain runsas kolmannes kansanedustajista voi estää perustuslain muuttamisen, vaikka selvä enemmistö kannattaisi sitä.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi keskiviikkona 4. marraskuuta perustuslakimuutoksen, jonka myötä perustuslain muuttamiseen vaaditaan jatkossa kahden kolmasosan enemmistö.
Muutosta kannatti 284 kansanedustajaa ja vastusti 61. Ainoa vastaan äänestänyt puolue oli ruotsidemokraatit (SD).
Huhtikuun 1. päivänä 2027 voimaan tulevan muutoksen jälkeen perustuslain lopullinen muuttaminen edellyttää vähintään 233 kansanedustajan hyväksyntää nykyisen 349-paikkaisen valtiopäivän kokoonpanossa.
Aiemmin riitti tavallinen enemmistö kahdessa äänestyksessä, joiden välissä järjestettiin valtiopäivävaalit.
Uudessa järjestelmässä 117 kansanedustajaa pystyy estämään perustuslakimuutoksen, vaikka kaikki muut edustajat kannattaisivat sitä.
EU-ero voi vaikeutua huomattavasti
Ruotsalainen Frihetsnytt uutisoi muutoksen voivan vaikeuttaa merkittävästi Ruotsin mahdollista eroamista Euroopan unionista.
Ruotsin EU-jäsenyys on kirjattu maan perustuslain eli hallitusmuodon ensimmäiseen lukuun.
Mikäli Ruotsi haluaisi tulevaisuudessa erota EU:sta, myös perustuslain jäsenyyttä koskevaa kirjausta olisi arvioitava uudelleen.
EU-eron perustuslaillisia vaikutuksia käsiteltiin jo Ruotsin vuoden 2008 perustuslakiselvityksessä. Selvityksessä todettiin, että EU:n siirretyn päätösvallan palauttaminen voisi muodollisesti edellyttää perustuslain muuttamista ennen eroa. Asia käy ilmi myös valtiopäivien vuoden 2026 perustuslakivaliokunnan mietinnöstä.
Uusi enemmistövaatimus voisi siten muodostaa merkittävän esteen EU-eron toteuttamiseen liittyville perustuslakimuutoksille.
Muutosta perustellaan demokratian suojelemisella
Perustuslakimuutosta kannattaneet puolueet puolustavat uudistusta tarpeella turvata demokratian ja oikeusvaltion toimintaa. Muutoksen yhteydessä vahvistetaan myös tuomioistuinten riippumattomuutta poliittisesta ohjauksesta.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kannattavansa tuomioistuinten riippumattomuutta koskevia uudistuksia, mutta vastustavansa perustuslain muuttamisen yleistä vaikeuttamista. Puolue olisi halunnut käsitellä kysymykset erikseen, mutta valtiopäivien oli hyväksyttävä tai hylättävä ehdotus kokonaisuudessaan.
