Norjalaistutkija Jarle Aarstad kyseenalaistaa koronarokotusten turvallisuutta koskevien kuolleisuustutkimusten tulkinnat. Lokakuussa arvostetussa tiedelehdessä julkaistu kirjoitus nostaa esiin kysymyksen, johon tutkijan mukaan ei ole saatu yksiselitteistä vastausta.
Norjalaisen Western Norway Universityof Applied Sciences -korkeakoulun tutkija Jarle Aarstad esittää European Journal of Epidemiology-tiedelehdessä julkaistussa kirjoituksessaan kriittisiä huomioita koronarokotusten ja kokonaiskuolleisuuden välisestä yhteydestä.
Kirjoituksen otsikko on Voimmeko sulkea pois sen, että koronarokotukset eivät lisänneet kokonaiskuolleisuutta?
Aarstad kyseenalaistaa hollantilaisen tutkimuksen tulkinnan, jonka mukaan rokotusten jälkeinen matalampi kuolleisuus osoittaisi rokotusten suojaavaa vaikutusta.
Hollantilaistutkimuksessa kuolleisuus oli ensimmäisellä rokotuksen jälkeisellä viikolla peräti 67 prosenttia matalampi kuin yli kolme viikkoa rokotuksen jälkeen. Toisella viikolla ero oli 44 prosenttia ja kolmannella 27 prosenttia.
Aarstad nostaa esiin niin sanotun healthy vaccine bias-harhan. Sen vuoksi rokotetut voivat näyttää tilastoissa todellista terveemmiltä, sillä rokotuksia esimerkiksi lykätään henkilöillä, jotka ovat akuutisti sairaita tai muuten heikossa terveydentilassa.
Tällöin rokotuksen jälkeinen alhaisempi kuolleisuus ei välttämättä johdu itse rokotteen suojaavasta vaikutuksesta.
Aiemmassa tutkimuksessa hälyttävä havainto
Aarstadin lokakuinen kirjoitus ei ole hänen ensimmäinen koronarokotusten ja kuolleisuuden yhteyttä käsittelevä julkaisunsa.
Helmikuussa 2026 hän julkaisi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin yli 3 000 Yhdysvaltain piirikunnan rokotuskattavuutta ja ylikuolleisuutta. Aineisto kattoi yli 320 miljoonan ihmisen väestön.
Tutkimuksessa korkeampi koronarokotuskattavuus oli tilastollisesti yhteydessä suurempaan kokonaisylikuolleisuuteen vuosina 2022 ja 2023.
Aarstad päätyi johtopäätökseen, ettei koronarokotusten mahdollista osuutta pandemian jälkeiseen ylikuolleisuuteen voida sulkea pois.
Hollantilaistutkimuksen tekijät ovat julkaisseet vastineen Aarstadin lokakuiseen kirjoitukseen. Heidän mukaansa Aarstadin kritiikki perustuu osittain tutkimuksessa käytetyn tilastollisen menetelmän ja tulosten virheelliseen tulkintaan.
Tutkijat korostavat, että tutkimuksessa verrattiin samojen henkilöiden kuolleisuutta eri ajanjaksoina. Menetelmän tarkoituksena on vähentää yksilöiden välisten erojen aiheuttamaa tilastollista vääristymää.
Aarstadin esiin nostama ongelma ei kuitenkaan välttämättä poistu tällä menetelmällä kokonaan. Esimerkiksi rokotettavan henkilön terveydentila voi vaihdella eri ajankohtina, mikä saattaa vaikuttaa kuolleisuustilastoihin.
