Saksa uhkaa estää EU:n talousarvion, jos neljä Ukrainan lisärahoituksesta kieltäytynyttä maata ei pyörrä päätöstään

Berlaymont Building

Saksan liittokansleri Friedrich Merz uhkaa estää Euroopan unionin seuraavan seitsemänvuotisen talousarvion hyväksymisen, elleivät kaikki jäsenmaat sitoudu Ukrainan pitkäaikaiseen rahoittamiseen. Erityisesti Unkari, Slovakia, Tšekki ja Bulgaria ovat vastustaneet uusia rahoitusvastuita. Ukraina tarvitsee ensi vuonna arviolta 70 miljardia euroa lisää ulkopuolista rahoitusta.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz on asettanut EU:n vuosien 2028–2034 talousarvion hyväksymiselle ehdon, jonka mukaan kaikkien jäsenmaiden on osallistuttava Ukrainan rahoitustarpeiden kattamiseen. Asiasta uutisoivat 9. marraskuuta Financial Times ja Euronews.

Merz esitti vaatimuksensa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle lähettämässään kirjeessä, joka on päivätty 6. marraskuuta.

Kirjeessä Merz edellyttää kaikkien EU-maiden osallistuvan oikeudenmukaisesti Ukrainan rahoitusvajeen kattamiseen. Hänen mukaansa yhteinen sitoutuminen on välttämätön edellytys myös muiden taloudellisesti merkittävien kysymysten käsittelylle.

Saksan hallituksen mukaan Ukrainan rahoitustarpeet on ratkaistava osana EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion neuvotteluja.

Neljä EU-maata vastustaa uusia rahoitusvastuita

Ukrainan rahoittamisesta on muodostunut merkittävä kiistakysymys Euroopan unionin sisällä. Unkari, Slovakia, Tšekki ja Bulgaria ovat ilmoittaneet haluttomuudestaan osallistua Ukrainalle suunniteltuun uuteen rahoitusjärjestelyyn.

Posi TV uutisoi jo 28. lokakuuta, että Ukrainan lisärahoitusta vastustavien maiden määrä oli kasvanut neljään.

LUE MYÖS: Jo neljä EU-maata kieltäytyy osallistumasta Ukrainan lisärahoitukseen – Tšekki ja Bulgaria liittyivät joukkoon

Slovakian pääministeri Robert Fico on aikaisemmin varoittanut Ukrainan rahoituksen ja EU:n pitkän aikavälin talousarvion yhdistämisestä.

Tšekin pääministeri Andrej Babiš puolestaan on vastustanut maansa osallistumista Ukrainan uuden lainarahoituksen takaamiseen.

Maiden aikaisemman linjan mukaan ne eivät välttämättä vastusta muiden jäsenvaltioiden mahdollisuutta rahoittaa Ukrainaa, mutta eivät halua ottaa itse uusia taloudellisia vastuita.

Merzin tuore vaatimus kiristää asetelmaa, sillä hän pyrkii saamaan kaikki jäsenmaat mukaan yhteiseen rahoitusratkaisuun.

Ukraina tarvitsee 70 miljardia euroa – EU odotetaan 45 miljardia

Ukrainan arvioidaan tarvitsevan vuonna 2027 noin 70 miljardia euroa ulkopuolista lisärahoitusta.

Euroopan unioni on ilmoittanut tavoitteekseen kattaa tästä noin 45 miljardia euroa.

EU hyväksyi aiemmin Ukrainalle 90 miljardin euron lainajärjestelyn, mutta sekään ei riitä kattamaan maan tulevia rahoitustarpeita.

Euroopan komissio valmistelee uusia vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on EU-maiden yhteinen lainanotto.

LUE MYÖS: Slovakia ja Unkari eivät aio osallistua Ukrainan uuteen 70 miljardin euron tukipakettiin

Merz vaatii lisäksi ratkaisua, jolla Ukrainan rahoitus turvattaisiin vuodesta 2028 eteenpäin useammaksi vuodeksi. Vaatimus koskee myös Ukrainaan liittyvien aiempien lainojen korkokustannuksia.

Saksa on EU:n suurin nettomaksaja, kun taas Ukrainan lisärahoitusta vastustavat neljä jäsenmaata kuuluvat unionin nettosaajiin. Tämä antaa Saksalle merkittävää neuvotteluvaikutusvaltaa unionin seuraavasta talousarviosta käytävissä keskusteluissa.

Saksa haluaa muutoksia myös EU päätöksentekoon

Financial Timesin mukaan Saksa pyrkii myös muuttamaan Ukrainan tulevaa rahoitusta koskevaa päätöksentekoa. Berliinin tavoitteena on mahdollistaa rahoituspäätösten tekeminen määräenemmistöllä nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijaan tilanteissa, joissa EU:n oikeudellinen päätöksentekomenettely sen sallisi.

Tällainen muutos vähentäisi yksittäisten jäsenmaiden mahdollisuuksia estää uusia tukipäätöksiä.

EU:n perussopimukset kuitenkin määrittävät, missä asioissa päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä ja missä edellytetään yksimielisyyttä. Saksa ei siten voi yksipuolisesti muuttaa päätöksentekosääntöjä.

Tilanne nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka paljon yksittäisillä jäsenvaltioilla on jatkossa mahdollisuuksia vaikuttaa Ukrainan rahoitukseen liittyviin päätöksiin.

Myös Suomi osallistuu Ukrainan miljardiluokan tukemiseen

EU:n uusilla rahoitusratkaisuilla on merkitystä myös Suomelle, joka osallistuu unionin yhteisten rahoitusjärjestelyjen kustannuksiin.

Posi TV:n 1. marraskuuta julkaisemassa selvityksessä kerrottiin, että Ukrainalle oli elokuun 2026 loppuun mennessä osoitettu kansainvälisiä tukisitoumuksia yhteensä noin 573 miljardia euroa.

LUE MYÖS: Ukrainalle luvattu jo yli 573 miljardia euroa – näin paljon eri maat ovat tukeneet

Saksalaisen Kiel Institute for the World Economy -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen omien tukisitoumusten arvo oli noin 4,37 miljardia euroa.

Suomi osallistuu lisäksi EU:n kautta toteutettavaan yhteiseen Ukraina-tukeen. Mahdollisen uuden yhteisvelan vaikutukset Suomen talouteen riippuvat kuitenkin rahoitusjärjestelyn lopullisista ehdoista, eikä Suomen tulevaa maksuosuutta ole vielä päätetty.

Nyt käsiteltävä rahoituskysymys koskee siten myös sitä, millaisia uusia taloudellisia vastuita EU:n jäsenmaille voidaan tulevina vuosina muodostaa.

Keskustelu 3

  1. Karkoski
    Voisiko joku asioista enempi perillä oleva hahmotella meille taviksille, MITÄ KAIKKEA olisi Suomeen kustannettu tuolla reilulla neljällä miljardilla??
    1. Puolueeton
      Olisi voitu maksaa kokonaan esimerkiksi vuoden 2025 vammaisten ja ikääntyneiden pitkäaikaishoito ja kotihoito tai muu terveyden huolo, jotka vaativat kumpikin 4.3 miljardia. Muu erikoissairaanhoito maksoikin sitten jo kaksi kertaa enemmän 8,48 miljardia.
  2. Puolueeton
    Sotaa on kannatettu jo 4 vuotta ja mitä se on maksanut ukrainalaisille ja venäläisille saati amerikkalaisille? Mitä sota on aiheuttanut Euroopalle, melkoisen energiapulan.
    Suomessakin kärsitään heti kallista sähköstä, kun ei tuule. Tuntuu, että ydinvoimalat ei toimi kunnolla, sitä kun tulee vain noin 2000 MW vaikka sitä on joskus tullut 4200 MW; suurta hölmöyttä meidänkin hallitukselta. Jos sähkö kuitenkin tulee vieläkin kalliimmaksi, Petteri Orpo on haastettava oikeuteen, koska silloin hän valehtelee sanoessaan, että sähkö ei hänen mielestään tule kalliimmaksi. Annetaanko pääministerin valehdella?

Luitko jo nämä?