Yrittääkö mediakartelli rakentaa valheellista kuvaa Stubbista Ukrainan rauhanneuvottelujen avainhahmona?

Suomen mediakartellin medioissa presidentti Alexander Stubbin yhteydenpitoa maailman johtajiin kuvataan aktiivisena rauhandiplomatiana. Uutisoinnista syntyy mielikuva merkittävästä vaikuttajasta Ukrainan rauhanprosessissa, mutta kuinka paljon näyttöä Stubbin konkreettisesta vaikutusvallasta todella on?

Suomalaisen mediakartellin uutisointi presidentti Alexander Stubbin roolista Ukrainan rauhanneuvotteluissa herättää kysymyksiä siitä, missä kulkee tosiasioihin perustuvan uutisoinnin ja poliittisen imagonrakennuksen raja.

Useat mediakartellin media julkaisi sunnuntaina 8. marraskuuta STT:n uutisen otsikolla ”Stubbin ponnistelu rauhan edistämiseksi jatkuu: puhelu Britanniaan”. Uutinen julkaistiin muun muassa Savon Sanomissa, Kalevassa ja Hämeen Sanomissa.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Artikkelissa kuvailtiin presidentin toimintaa aktiiviseksi Ukraina-diplomatiaksi ja totesi Stubbin ottaneen aktiivisen roolin rauhanneuvottelujen edistämisessä.

Otsikointi nostaa presidentin esille rauhan edistäjänä. Sen perusteella lukijalle voi syntyä käsitys, että Stubbilla on merkittävä asema kansainvälisten neuvottelujen etenemisessä.

Mutta mitä konkreettista presidentin puheluilla on saavutettu?

Britannian virallinen tiedote ei kerro neuvottelutuloksista

Stubb keskusteli sunnuntaina Britannian pääministerin Andy Burnhamin kanssa. Britannian pääministerin kanslia julkaisi 8. marraskuuta virallisen selostuksen keskustelusta. Selostuksen mukaan johtajat käsittelivät Ukrainan tilannetta, edellisellä viikolla Brysselissä käytyjä rauhankeskusteluja sekä Euroopan turvallisuutta.

Burnham korosti tarvetta lisätä Venäjään kohdistuvaa painostusta. Lisäksi johtajat keskustelivat Britannian ja Euroopan unionin suhteiden tulevaisuudesta.

Tiedotteessa ei kuitenkaan kerrota yhdestäkään konkreettisesta rauhanneuvotteluissa saavutetusta tuloksesta, uudesta sopimuksesta tai osapuolten tekemästä myönnytyksestä.

Kysymys kuuluukin, miksi suomalaisessa uutisoinnissa puhelun keskeiseksi kehykseksi nostetaan juuri Stubbin ponnistelut rauhan edistämiseksi.

Varsinaiset neuvottelut käydään ilman Stubbia

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajien on määrä kokoontua Abu Dhabiin 10.–11. marraskuuta jatkamaan rauhanneuvotteluja.

Maanantaina 9. marraskuuta myös eurooppalaisten edustajien osallistumisesta saatiin lisätietoa. The Kyiv Independentin mukaan paikalle on tulossa edustajia Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, Natosta ja Euroopan unionista.

Stubbin nimeä ei ole ilmoitettu neuvotteluihin osallistuvien edustajien joukossa. Ukrainalaislehti toteaa myös, että Suomen presidentin rooli neuvotteluprosessissa on edelleen epäselvä.

Muokkaako mediakartellin uutisointi käsitystä presidentin vaikutusvallasta?

Suomalaisen mediakartellin uutisoinnissa huomio kiinnittyy erityisesti siihen, millaisin sanavalinnoin presidentin toimintaa esitellään.

Rauhan edistäminen, aktiivinen diplomatia ja kansainväliset yhteydenotot ovat myönteisiä ilmaisuja, jotka voivat vahvistaa mielikuvaa presidentistä vaikutusvaltaisena kansainvälisenä toimijana.

Ongelmalliseksi tällainen uutisointi voi muodostua silloin, jos lukijalle ei samalla tehdä selväksi, mikä presidentin todellinen asema neuvotteluissa on ja mitä hänen toiminnallaan on osoitettavasti saavutettu.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Saman STT:n uutisen julkaiseminen useissa mediakartellin lehdissä ei itsessään ainakaan lievennä ajatusta medioiden yhteisestä vaikuttamiskampanjasta. Yhden uutistoimiston käyttämä tulkinnallinen kehys voi  levitä laajasti ja vaikuttaa siihen, millainen käsitys lukijoille muodostuu.

Kysymys uutisoinnin tasapuolisuudesta on aiheellinen. Miksi presidentin puhelut nostetaan uutisotsikoissa rauhan edistämiseksi, jos niiden konkreettisia vaikutuksia ei pystytä osoittamaan?

Presidentin kansainvälinen yhteydenpito kuuluu hänen tehtäviinsä, mutta yhteydenpito ja ratkaiseva vaikutus rauhanneuvotteluihin eivät ole alkuunkaan sama asia.

Keskustelu 1

  1. Puolueeton
    Stubb on selvä Ukrainan tukija, mutta luultavasti hän osaa ja pitääkin ottaa huomioon myös Suomen aseman Venäjän rajanaapurina. Todennäköisesti hän alkaa kehittyä asemassan. Suomen asema on vaarallinen, jos Nato saa ehkä aikaan sodan laajenemisen entisestään. Stubbin asema ei kokoomuksen ja eurooppalaisten kiihottumisessa ole mikään helppo ja kuitenkin hän on presidenttinä suomen ulkopolitiikasta vastuussa.

Luitko jo nämä?

PRO Tuore ruumiinavaustutkimus: Koronarokotteen mahdollinen osuus kuolemaan nousi esiin 8,5 prosentissa tutkituista tapauksista

Saksassa julkaistu uusi tutkimus nostaa esiin vakavia kysymyksiä koronarokotteiden mahdollisista kuolemaan johtaneista haittavaikutuksista. Tutkijat analysoivat satoja ruumiinavauksia ja tunnistivat tapauksia, joissa rokotteen haittavaikutuksella saattoi olla osuutta kuolemaan.  Marraskuun 7. päivänä 2026 kansainvälisessä Virchows Archiv -tiedelehdessä julkaistu saksalainen tutkimus perustuu Saksan kansallisen ruumiinavausrekisterin (NAREG) tietoihin. Tutkimukseen osallistui 14 saksalaista yliopistollista patologian, neuropatologian ja oikeuslääketieteen keskusta. Aineistossa […]

Terveys 23 min sitten

Henry Aflecht ärtyi demareiden kannabispuheista – ”Lopettaisin demarit terroristiliikkeenä”

SDP:n opiskelijajärjestön ehdotus kannabiksen laillistamisesta ja mahdollisesta myymisestä Alkossa sai Henry Aflechtin julkaisemaan rajun kannanoton Facebookissa. Aflecht hyökkäsi voimakkain sanankääntein demareita ja huumausaineiden laillistamista vastaan. Hän esitti jopa, että demokraattien lopettaminen terroristiliikkeenä tuottaisi yhteiskunnalle suuremmat säästöt kuin kannabiksen laillistaminen verotuloja. Iltalehti uutisoi maanantaina 9. marraskuuta, että SDP:n opiskelijajärjestö Demariopiskelijat on päättänyt liittokokouksessaan kannattaa kannabiksen laillistamista […]

Someuutiset 3 t sitten

Hallitus halusi kriminalisoida vahingollisen informaatiovaikuttamisen – lakihanke siirrettiin jatkovalmisteluun

Petteri Orpon hallitus on valmistellut lakimuutosta, jolla niin sanottu vahingollinen informaatiovaikuttaminen säädettäisiin rikokseksi. Hallituksen esityksestä paljastuu, että suojelupoliisi osallistui valmisteluun jo ennen julkista lausuntokierrosta. Hanke herättää kysymyksen siitä, kuka lopulta määrittelee, mikä tieto tai vaikuttaminen on vahingollista. Eduskunnalle toimitetun hallituksen esityksen valmisteluosuudesta ilmenee, että oikeusministeriö on tehnyt yhteistyötä suojelupoliisin kanssa rikoslain muuttamista koskevassa hankkeessa. Esityksessä kerrotaan, […]

Kotimaa 4 t sitten