Puolan istuvan hallituksen — globalisti-pääministeri Donald Tuskin sekä hänen koalitiohallituksensa — ja presidentti Karol Nawrockin sekä oppositiossa olevien konservatiivien välinen kiista Puolan perustuslakituomioistuimesta, Tribunaalista, on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen.
Taustaa lyhyesti
Tribunaalin ympärille kehkeytynyt kriisi kärjistui 30. lokakuuta 2026, kun poliisi piiritti perustuslakituomioistuimen rakennuksen Varsovassa. Poliisien tuella Tuskin hallituksen tuomari Anna Korwin-Piotrowska julisti ottaneensa tuomioistuimen johtoonsa, ja määräsi Tribunaalin aiemman puheenjohtajan Bogdan Święczkowskin ja varapuheenjohtajan Bartłomiej Sochańskin hyllytetyiksi. Hyllyttämiseen käytettiin pykälää, joka on kirjoitettu sellaisia tuomareita varten, jotka ovat tehneet rikoksen. Święczkowskia eikä Sochańskia vastaan ei ollut nostettu virallisia rikossyytteitä.
Donald Tuskin hallitus pyrki selityksensä mukaan ”palauttamaan oikeusvaltioperiaatteen” purkamalla PiS-puolueen vuosina 2015–2023 tekemät oikeuslaitosmuutokset — ja miehittämään Tribunaalin omilla tuomareillaan.
Nawrocki ja oppositio ovat eri mieltä. He puhuvat vallankaappauksesta.
EU haluaa murtaa Puolan perustuslakituomioistuimen, Tribunaalin, ja pakottaa Puolan ottamaan zlotyn sijaan käyttöön euron sekä luovuttamaan raha- ja talouspoliittisen suvereniteettinsa Brysselille.
Tarkempi selostus tapahtumakuluista, eri osapuolien todennäköisistä motiiveista sekä mahdollisista taktiikoista artikkelissa ”Puola: Vallankaappaus johti ´kahden paavin´ kriisiin”.
Korkein oikeus
Korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti Zbigniew Kapiński on luonnehtinut Tuskin hallituksen operaatiota vallankaappaukseksi verraten tilannetta sotatilaan. Oikeuden kollegio julkaisi 3. marraskuuta virallisen kannanoton, jossa se tuomitsi Tribunaalin valtauksen.
Viikkoa myöhemmin Korkein oikeus kumosi 10. marraskuuta 2026 tekemällään päätöksellä Święczkowskin ja Sochańskin hyllyttämiset lainvastaisina. Korkein oikeus katsoi, että sillä on toimivalta arvioida määräyksiä, koska Korwin-Piotrowska oli vedonnut yleisiä tuomioistuimia koskevaan lakiin.
Se laki ei koske Meitä
Pääministeri Donald Tuskin hallitus ja oikeusministeri Waldemar Żurek eivät tunnusta Korkeimman oikeuden päätöstä. Hallituksen mukaan Tribunaali oli aiemman PiS-hallinnon nimittämien kiistanalaisten tuomareiden vuoksi halvaantunut ja puolueellinen, minkä takia poikkeustoimet olivat välttämättömiä instituution toimintakyvyn ja EU-oikeuden vaatimusten palauttamiseksi.
Tuskin hallitus sekä Tribunaalin uusi vallankaappaus-johto kieltäytyvät noudattamasta Korkeimman oikeuden päätöksiä. Korwin-Piotrowska hylkäsi Korkeimman oikeuden pääätöksen ilmoittaen ettei Korkeimman oikeuden päätöksillä ollut laillista valtaa tai vaikutusta Tribunaalin tuomarien hyllytyksiin.
Notes from Poland -sivusto toteaa, ettei kyse ole enää riidanalaisista nimityksistä Tribunaaliin vaan kamppailu siitä, kuka määrittelee perustuslaillisen legitimiteetin.
Korkeimman oikeuden johto, presidentti Nawrocki sekä konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) pitävät tapahtumia perustuslaillisen elimen laittomana ja väkivaltaisena kaappauksena. Korwin-Piotrowskalla ei ole laillista tuomarin asemaa eikä oikeutta erottaa Tribunaalin johtoa.
Kiista on johtanut mielenosoituksiin Varsovassa ja uhkaa laajentua, sillä Tuskin hallituksen oman Tribunaalin johto on ilmoittanut käsittelevänsä syyttäjien pyyntöä poistaa hyllytettyjen tuomareiden syytesuoja.
Puola on ajautunut yhä syvemmälle tilanteeseen, jossa maassa on käytännössä kaksi kilpailevaa oikeusjärjestelmää — ja kaksi valtakeskiötä liittolaisineen, konservatiivit ja globalistit.
