Tilaajalle: Analyysi | Venäjä hyökkää yhden, kolmen vai viiden vuoden päästä? Euroopan sotakello näyttää mitä sattuu
Venäjän mahdolliselle hyökkäykselle on annettu Euroopassa viime vuosina toinen toistaan tarkempia aikarajoja: kolme vuotta, 3–5 vuotta, 5–8 vuotta, vuodet 2026–2027 ja 2030 – ja nyt jopa yksi vuosi. Usein julkisesta keskustelusta katoaa kuitenkin ratkaiseva ero: sotilaallinen kyky hyökätä ei ole sama asia kuin aikomus tai päätös hyökätä. Samalla uhka-arvioita käytetään avoimesti perusteluna puolustusmenojen kasvattamiselle. Viron […]
Tilaajalle: Sota tulee tupaan — militarisoituva EU. Hyvä vai huono asia?
Miten sähkön etälukumittarit, datakeskukset, NATOn sotilasdoktriini ja EU:n digitalisaatiohankkeet liittyvät yhteen?
Tilaajalle: Saudi-Arabia rakentamassa ”Lähi-Idän NATOa”
"Lähi-Idän NATOn" heikkouksien ja vahvojen puolien tarkastelu kertoo, miksi Suomen pitäisi kiinnittää huomiota asiaan osana laajempaa kokonaisuutta.
Analyysi | Miksi islamia ei kielletä, vaikka sen varjolla tehdään vakavia rikoksia?
Valtiot kieltävät terroristijärjestöjä, vaarallisia aineita, rikollisia yhdistyksiä ja turvallisuutta uhkaavaa toimintaa. Islamia uskontona ei silti ole nykymaailmassa tiettävästi kielletty kokonaan yhdessäkään itsenäisessä valtiossa. Joissakin maissa sen vapaa harjoittaminen on kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta. Pohjois-Koreassa valtio tukahduttaa kaiken itsenäisen uskonnollisen toiminnan, ja uskonnon harjoittamisesta voi seurata vankeutta, pakkotyötä, kidutusta tai jopa teloitus. Kyse ei kuitenkaan ole […]
Tilaajalle: Näkökulma | Jos Venäjä ja Iran kostavat yhtä aikaa, Ukraina on todella pulassa
Tilaajalle: Ulkomaiset toimijat vaikuttavat vaaleihin – keinovalikoima on laajentunut
Analyysi | Näin media johti suomalaisia harhaan Ukrainan sodasta
Vieraskynä: Quo vadis, EU – Unkarin viimeaikaiset tapahtumat ennen ja jälkeen Tisza-puolueen 2/3 voittoa pähkinäkuoressa
Unkarissa Peter Magyarin johtama globalistinen Tisza-puolue sai 12. huhtikuuta 2026 pidetyissä parlamenttivaaleissa kahden kolmasosan enemmistön parlamentin edustajapaikoista. Magyarin ja Tiszan murskavoitto päätti Viktor Orbánin ja Fideszin 16 kestäneen valtakauden. Sen myötä Tiszalla on myös mahdollisuus muuttaa maan perustuslakia. Ensimmäisenä toimenaan Tisza-enemmistöinen Unkarin parlamentti äänestikin Unkarin vuoden 2024 vaaleissa viisivuotiselle valtakaudelle valitun presidentti Tamás Sulyokin erottamisen […]
Tilaajalle: Astuiko Yhdysvallat suoraan ansaan? – Iran-kriisi näyttää pelaavan Putinin ja Pekingin pussiin
Yhdysvaltojen ja Iranin nopeasti kärjistynyt kriisi on nostanut esiin kysymyksen, joka ulottuu paljon Persianlahtea pidemmälle: onko Washington ajautunut juuri sellaiseen monen rintaman tilanteeseen, jota sen keskeiset vastustajat ovat tavoitelleet? Kyse ei välttämättä ole yhdestä salaisesta suunnitteluhuoneesta, jossa Venäjä, Iran, Kiina ja Pohjois-Korea olisivat yhdessä laatineet yksityiskohtaisen ansan Yhdysvalloille. Julkista näyttöä sellaisesta ei ole. Sen sijaan kyse […]
Tilaajalle: Suomalaispoliitikkojen raju Venäjä-retoriikka ja “tappamisfantasiat”
Suomi on siirtynyt muutamassa vuodessa varovaisesta idänpolitiikasta avoimeen Venäjän tuomitsemiseen, Ukrainan aseelliseen tukemiseen ja Nato-Suomen kovaan Venäjä-linjaan. Vuosien 2022–2026 aikana poliittinen yksimielisyys Ukrainan tukemisesta on ollut poikkeuksellisen laajaa, mutta samalla Venäjä-retoriikka on koventunut tavalla, jota Suomessa olisi vielä muutama vuosi sitten pidetty hyvin poikkeuksellisena. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan […]