Britannian asevoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Richard Knighton on arvostellut tuoreissa lausunnoissaan julkisuudessa Ukrainan droonijoukkojen pisteytys- ja palkkiojärjestelmää, kutsuen sen tapaa pelillistää tappamista ”makaaberiksi” ja häiritseväksi.
Heywood Quartelyssa (8/2026) julkaistussa Knightonin mielipidekirjoituksessa ”The future of warfare” Knighton kuvailee vierailuaan vierailuaan Ukrainassa, Pokrovskin lähellä sijaitsevassa 9. joukko-osaston päämajassa sekä 425. hyökkäysrykmentin päämajassa. 425:n päämajassa — kuusi huonetta siviilirakennuksessa maaseudulla — seurataan hyökkäysdroonien lähettämää kuvaa näyttöruuduilta.
”Joissain tapauksissa rakeinen kuva näytöllä oli tosiasiassa venäläisten droonien keskeytetty signaali, reaaliaikainen ikkuna taistelukentälle. […] Öisin droonit liikkuivat ´avaruuslakanan´ — (thermal blanket) eräänlainen näkymättömyysviitta — suojaamina välttääkseen [vastapuolen] drooneissa olevat lämpökamerat.”
Em. päämajasta Knighton siirtyy salaiseen päämajaan, josta käsin Ukraina lennättää droonejaan. ”Tv-näytöillä saatoimme nähdä droonien lähettämää live-feedia kun ne metsästivät vihollista.”
Kaikki droonien lähettämä live-tappodata ladataan sisäiseen feediin riippumattomasti arvioitavaksi, ja lisätään tappotehokkuus-taulukointiin, Knighton kuvailee.
Jokaiseen maalityyppiin, kuten tykistöaseeseen, tutkaan tai ihmiseen, liittyy tietty määrä pisteitä, joita operaattori ansaitsee kohteista, joihin hän osuu. Operaattori voi tämän jälkeen käyttää pisteet uusiin drooneihin suljetulla verkkosivustolla, jonka ulkoasu ja tuntu vastaavat mitä tahansa muuta verkkokauppaa. Tämä data mahdollistaa operaattoreiden ja heidän yksiköidensä asettamisen paremmuusjärjestykseen, ja tämä [tappopisteillä ansaittu] sijoitus jaetaan sitten koko joukolle.
Epäilen, että minun laillani monet pitävät tätä tappamisen pelillistämistä epämiellyttävänä, jopa makaaberina. Mutta tarina havainnollistaa muutoksia, joita teknologia mahdollistaa siinä tavassa, jolla sotaa nykyään käydään.
Etätappaminen on pelillistetty, ja siitä saa bonuspisteitä (”e-pisteitä”). Siviileistä saa vähiten pisteitä, mutta saa kuitenkin. Army of Drone Bonus –pistejärjestelmä on Ukrainan entisen puolustusministerin, länsiliberaalien suosikkipojaksikin kutsutun Mikhail Fedorovin kehittämä, ja se otettiin käyttöön keväällä 2025.
Järjestelmässä drooniyksiköt toimittavat todisteita siitä, että Venäjän sotilaita tapettiin tai kalustoa tuhottiin. Vastineeksi he saavat pisteitä, jotka toimivat sotilasvaluuttana, jota komentajat voivat käyttää kalustoon salatulla, valtion ylläpitämällä verkkokauppa-alustalla nimeltä Brave1 Market – jota Fedorov kutsui ”sodan Amazoniksi”, kuvailee Big News Network artikkelissa ”Ukraine’s gamification of killing is ’macabre’ – UK defense chief” pohjaten RT:n uutisointiin.
Järjestelmää on pidetty tehokkaana keinona tehostaa resurssien käyttöä kulutussodassa.
Human Rights Watch (HRW) on tarttunut Venäjän droonisodankäyntiin raportissa ”Hunted from Above — Russia´s use of drones to attack civilians in Kherson, Ukraine” (kesäkuu 2025). HRW dokumentoi Venäjän tekemät hyökkäykset mainiten ohimennen Khersonissa olevan sijoitettuna runsaasti Ukrainan armeijan joukkoja, jotka asemistaan käsin torjuvat venäläisiä drooniparvia. Vaikka raportti ei suoraan niin sano, vaikutelmaksi jää, että Ukrainan armeijan joukot on sijoitettu siviilialueelle.
HRW:n rahoituksen läpinäkyvyyttä on arvosteltu, samoin sen raportoinnin puolueettomuutta. Vuonna 2023 Middle East Media Research Institute (MEMRI) julkaisi vuodetun asiakirjan, jonka mukaan Qatarin hallinto olisi vuonna 2018 ohjannut järjestölle kolme miljoonaa euroa humanitaarisena apuna. HRW kiistää. Rahoitusta on vastaanotettu mm. Ford-, Tides-, Oak- ja George Sorosin Open Society -säätiöiltä, joilla on vahvat kytkökset mm. Yhdysvaltain hallintoon.
Knighton jatkaa: ”[…] Avaruuspohjaiset teknologiat tarjoavat kriittistä tiedustelutietoa, mahdollistavat navigoinnin ympäri maapallon ja mahdollistavat maailmanlaajuisen viestinnän. Tällaiset teknologiat ovat elintärkeitä nykyaikaiselle sodankäyntitavalle, ja kun katson tulevaisuuteen, näyttää selvältä, että sillä, joka hallitsee avaruutta ja jolla on pääsy näihin teknologioihin, on etu. […]”
NATO ja EU-maat ovat aloittaneet sotilasdoktriiniensa ja lainsäädäntönsä päivittämisen integroidakseen Ukrainassa ja Gazassa testatut tekoälypohjaiset drooniparvet osaksi omaa puolustustaan. Kehitys näkyy muun muassa EU:n AI-asetuksen sotilaallisena poikkeuksena ja suorana oppien kopioimisena rintamalta, tavoitteena nopeuttaa päätöksentekosykliä. NATOn uudet doktriinit vaativat saumatonta tiedonjakoa eri aselajien välillä (Multi-Domain Operations). Tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppaan rakennetaan yhteistä ”taistelupilveä” (warfighting cloud) ja data-standardeja. EU:n siviilipuolen datakeskus- ja pilvihankkeet luovat yhteiselle taistelupilvelle vaadittavan fyysisen ja ohjelmistollisen selkärangan.
Toisin sanoen Euroopan unionin digitalisaatio-, datatila- ja datakeskushankkeet ovat suoraan ja strategisesti kytköksissä EU:n militarisoitumiseen sekä NATOn sotilasdoktriineihin. Tämä integraatio perustuu niin sanottuun kaksoiskäyttöteknologian (dual-use) periaatteeseen, jossa siviili-infrastruktuuria – kuten 5G-verkkoja, pilvikapasiteettia, datakeskuksia ja tekoälyä – kehitetään siten, että ne palvelevat suoraan myös sotilaallista suorituskykyä ja kriisivalmiutta.
Järjestelmällinen poliittinen ja teknologinen valmistelu, perustan valaminen, alkoi kun EU julkaisi globaalistrategiansa, jossa esiteltiin käsite strateginen autonomia. Samana vuonna EU ja NATO allekirjoittivat Varsovassa yhteisjulistuksen, jossa sovittiin hybridiuhkien torjunnasta ja kyberpuolustuksesta.
Vuonna 2017 EU perusti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO). Yksi sen ensimmäisistä ja laajimmista hankkeista oli Hollannin johtama Sotilaallinen liikkuvuus (Military Mobility), jossa digitaalisen logistiikan ja siviili-infrastruktuurin sotilaallinen suunnittelu alkoi.
Euroopan puolustusrahasto (EDF) aloitti toimintansa vuonna 2021 osana EU:n monivuotista rahoituskehystä. EDF kytki siviilipuolen tutkimusrahoituksen — kuten Horizon Europe -ohjelman — ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksen suoraan sotilaallisiin tarpeisiin. Miljardeja euroja ohjattiin tekoälyn, kvanttilaskennan ja sotilaspilvialustojen tutkimukseen.
Vuonna 2022 EU hyväksyi Strategisen kompassin (Strategic Compass), joka velvoitti unionin digitaalisten joukkojen luomiseen ja kyberulottuvuuden integroimiseen suoraan operaatioihin. NATO puolestaan hyväksyi digitaalisen transformaation strategiansa.
EU otti käyttöön uusia puolustusteollisuuden ohjelmia — EDIP (European Defence Industry Programme) ja siihen liittyvät rahoitushelpotukset — joilla puretaan siviili- ja sotilasteknologian välisiä raja-aitoja lopullisesti. Vuonna 2025 säädöksiä muutettiin siten, että siviilikäyttöön tarkoitettuja ohjelmia (kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa) voidaan joustavasti hyödyntää sotilaallisen valmiuden parantamiseen
Vuonna 2024 voimaan tulleessa EU:n tekoälyasetuksessa (AI Act) kansallinen turvallisuus ja sotilaallinen käyttö on rajattu tiukkojen siviilejä koskevien sääntöjen ulkopuolelle. Tämä mahdollistaa Euroopan unionissa kehitetyn datakeskusteknologian ja algoritmien hyödyntämisen puolustusteollisuudessa ilman siviileille tarkoitettuja tuotteita sitovia rajoituksia.
Toisin sanoen nykyinen kehitys, jossa EU:n datakeskukset ja digitaaliset verkot palvelevat suoraan NATOn tarpeita ja sotilaallista tekoälyä, on tulosta kymmenen vuoden takaisesta strategisesta muutoksesta, jolla EU on muutettu puhtaasta talousliitosta vahvasti turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi toimijaksi.
EU:n ja NATOn yhteistyön lippulaivahanke on ”Sotilaallinen Schengen”. Liikenneyhteyksien lisäksi siihen kuuluu Sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä (Military Mobility Digital Information System), jolla automatisoidaan joukkojen siirtoja ja joka on täysin yhteensopiva NATOn järjestelmien kanssa.
Uusimmat sähkön etälukumittarit (AMI-infrastruktuuri) kytkeytyvät tähän kokonaisuuteen suoraan kriisinhallinnan, huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kautta. Pohjois-Amerikassa ja yhä enemmän myös Euroopassa — esimerkiksi Suomessa Aidonin mittausuudistuksissa — mittarit muodostavat keskenään RF-mesh-verkon (Radio Frequency Mesh).
Sähkömittareiden käyttämä mesh-teknologia on alun perin sotilaallista alkuperää. Sen perusajatus on hajautus: jos yksi mittari tai solmu rikkoutuu, signaali etsii automaattisesti reitin toisen mittarin kautta (itsekorjaava verkko).
NATO kehittää omia taktisia mesh-verkkojaan taistelukentälle, joita voi käyttää esimerkiksi drooniparvien keskinäiseen viestintään ilman satelliitteja.
Etälukusähkömittareiden mesh-verkko on suora siviiliyhteiskunnan sovellus, jolla on sotilaallinenkin merkitys. Uudet älykkäät mittarit eivät vain mittaa kulutusta, vaan ne toimivat anturiverkkona (sensor mesh). Ne raportoivat reaaliajassa sähkön laadusta, vioista ja kuormituksesta. Jos sotajoukkoja siirretään Euroopan halki (so. EU:n ja NATOn sotilaallinen liikkuvuus), sähköverkon vakaus on elinehto logistiikalle, varikoille ja viestintäkeskuksille.
Etäluettavat mittarit voivat katkaista tai kytkeä sähköjä etänä; ne ovat muuttuneet kansallisen turvallisuuden kriittisiksi päätepisteiksi (Critical endpoint). Kyberuhkien vuoksi EU:n uusimmat säädökset, kuten Cyber Resilience Act (CRA) ja NIS2-direktiivi, asettavat sähkömittareille poikkeuksellisen tiukat, lähes sotilasluokan kryptografiset suojausvaatimukset. Se on osa NATOn Multi-Domain Operations -doktriinia.
Sauli Niinistö laati EU:lle valmiusraportin, jonka ydinsanoma oli siviili- ja sotilassektorin täydellinen integraatio.
Niinistön raportti ”Safer Together – Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness” on Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toimeksiannosta laadittu 165-sivuinen suurselvitys EU:n siviili- ja sotilasvalmiuden parantamiseksi. Raportti luovutettiin lokakuussa 2024, ja se toimii strategisena perustana EU:n nykyiselle valmiusunionistrategialle (Preparedness Union Strategy) sekä pitkän aikavälin puolustuspolitiikalle
Raportti korostaa, että modernissa hybridisodassa sähköverkko on rintama. Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat ”joustavan kuormanohjauksen”. Kriisitilanteessa yhteiskunnan sähköä voidaan säännöstellä ja ohjata automaattisesti kriittiselle infrastruktuurille – kuten puolustusvoimille ja datakeskuksille – suoraan näiden mittareiden avulla. Jo noin 70% Euroopan sähkön etälukumittareista kyetään integroimaan vuorokauden sisällä. Tavoitteena on 80% vuoteen 2029 mennessä.
Keskeisiä suosituksia on myös, että viidennes (20 %) EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä tulisi korvamerkitä suoraan turvallisuuden, varautumisen ja kriisinhallinnan kehittämiseen. Rahoituksen hankkimiseksi Niinistö ei sulje pois myöskään EU:n yhteisvelkaa.
Raportti sisältää kaikkiaan noin 80 suositusta Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden edistämiseksi.
Ydinajatuksena on tuoda suomalainen kokonaisturvallisuuden malli koko Euroopan unionin tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että kriiseihin ei vain reagoida niiden sattuessa, vaan koko yhteiskunta – viranomaiset, yritykset ja kansalaiset – rakennetaan ja digitoidaan kestämään vakavia poikkeustiloja.
Toisin sanoen kyse ei ole vain sähkön ja sähkönsiirron laskutuksesta, vaan Euroopan laajuisesta, miljoonien solmujen digitaalisesta valvonta- ja hallintamatriisista, joka on suoraan kytketty huoltovarmuuteen ja hybridipuolustukseen.
Niinistön raportti vaatii siviili- ja sotilastiedustelun sekä tilannekuvan saumatonta jakamista EU-maiden ja instituutioiden välillä. Aiemmin mainitut pilvialustahankkeet ja datakeskukset joilla sirpaloitunut tieto kerätään yhteen sekä etälukumittarit, joilla sähkön jakelua voidaan etäohjata ovat siviili- ja sotilasinfraa. Mikä tekee niistä iskukohteen.
Suurin osa EU:n kriittisestä infrastruktuurista — kuten sähköverkot, digitaaliset yhteydet ja datakeskukset — on yksityisessä omistuksessa — jos kohta kansalainen subventoi ko. yrityksiä — Niinistön raportti vaatii yritysten vahvempaa integroimista kansallisen turvallisuuden suunnitteluun. Elinkeinoelämän keskusliitto ”EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.” Yksityisyydensuoja väistyy häveliäästi syrjään.
Ylen ja Ilta-Sanomien uutisointi kertoo, että NATOn komentorakenteita tulisi eurooppalaistaa, ja Euroopan ottaa suurempi vastuu omasta puolestaan. Naton sisälle tulee perustaa ”euroryhmä” jotta Eurooppa kykenee johtamaan sotilaallisia operaatioita tarvittaessa myös itsenäisesti.
Selkokielellä: Euroopan on kyettävä vastaamaan laajamittaiseen konventionaaliseen hyökkäykseen ilman Yhdysvaltojen logistista tukea, ilmatukea tai satelliittitiedustelua.
(Toim. huom. Varautuminen ei ole koskaan huono idea, mutta varautumiseen kuuluu myös diplomatia, ja se EU:lla ei, varsinkaan Kaja Kallaksen aikana, ole oikein ollut hallussa, jos kuuntelee aasialaisia ja afrikkalaisia. Venäläisillehän diplomaatti-Kallas ei edes puhu.)
Puolustusvalmiuden painopistettä halutaan siirrettäväksi lähemmäs itärajaa vahvistamalla esimerkiksi Mikkelissä jo olevia rakenteita — maavoimien esikunta sekä NATOn eteentyönnetyn läsnäolon esikuntarakenne FLF-porras. Painopistettä siirretään myös perustamalla uusia alaesikuntia esimerkiksi Puolaan. Kaikki skenaariot perustuvat kansallisten armeijoiden sulauttamiseen eli että Euroopan maiden armeijat eivät enää toimi erillisinä liittolaisina, vaan ne integroidaan suoraan NATOn uuteen johtorakenne- ja komentomalliin. Suomi ei enää suunnittele puolustustaan pelkästään kansalliselta pohjalta, vaan osana laajempaa pohjoismaista ja arktista NATO-rintamaa.
Suomen tärkeimmäksi tehtäväksi on määritelty NATOn itärajan sulkeminen ja liittolaisten joukkojen vastaanottaminen. Suomen logistinen verkosto, tietoliikenneyhteydet ja siviili-infrastruktuuri on esivalmisteltu siten, että amerikkalaiset, brittiläiset ja ruotsalaiset joukot voivat siirtyä rintamalle välittömästi kriisin puhjetessa.
Yhdysvaltojen sotilaallinen ylivoima huojuu
Yhdysvaltain ja Israelin Irania vastaan aloittama sota on osoittanut, että Yhdysvaltojen ydinasepelote ei ole enää poliittisesti tai materiaalisesti itsestäänselvyys. EU:ssa käydään taustalla keskustelua Ranskan ja Britannian ydinasearsenaalien roolin laajentamisesta koko Euroopan unionin yhteiseksi suojaksi.
Myös Yhdysvalloista tulevat toimitus- ja huoltoketjut aiheuttavat huolta. Yhdysvalloista tulevat toimitusketjut voivat katketa kriisissä. EU:n uusi puolustusteknologinen strategia vaatii, että kaikki kriittiset komponentit –- tekoäly-sirut, lennokkien moottorit, räjähteet ja sähköverkon hallintaohjelmistot –- on kyettävä valmistamaan ja ylläpitämään sataprosenttisesti Euroopan maaperällä.
Niinistön raportti toimii suorana lainsäädännöllisenä polttoaineena EU:n uudelle Euroopan puolustusteollisuusohjelmalle (EDIP). Ohjelman kautta EU siirtyy pelkästä tutkimuksen rahoittamisesta suoraan aseteollisuuden massatuotannon ja yhteishankintojen tukemiseen. EDIP:n myötä EU-komissio on alkanut käyttää aiemmin tiukasti siviilihankkeisiin tarkoitettuja rahastoja — kuten koheesiorahoja, aluekehitysrahastoja ja Digitaalinen Eurooppa -varoja — suoraan sotilaallisen valmiuden, ammustuotannon ja puolustusteknologian rahoittamiseen.
Komissio ajaa raportin suositusten pohjalta uutta, koronarahaston kaltaista massiivista yhteisvelkaratkaisua (niin sanotut puolustusjoukkovelkakirjat) koska, Niinistö arvioi, nykyiset budjettivarat eivät riitä: Venäjä on eksistentiaalinen uhka.
Investointien vauhdittamiseksi EU muuttaa parhaillaan sääntöjään siten, että Euroopan investointipankki (EIP) ja yksityiset liikepankit voivat – ja niiden on – luototettava aseteollisuutta ilman aiempia vastuullisuusrajoitteita.
Niinistön raportti muodostaa siis sen poliittisen oikeutuksen, jonka varjolla siviili-infrastruktuuria – sähköverkon älykkäistä mittareista aina tekoälyä pyörittäviin datakeskuksiin saakka – muovataan parhaillaan lainsäädännöllisesti osaksi Euroopan laajuista puolustusvalmiutta.
Toimittajan kommentti:
1) Suomen lainsäädäntöä on uudistettu ja uudistetaan parhaillaan laajasti, jotta kansalliset säädökset vastaavat NATOn jäsenyyden, EU-velvoitteiden ja modernin hybridisodankäynnin vaatimuksia. Keskiössä on ollut siirtymä perinteisestä kriisinhallinnasta digitaalisen yhteiskunnan, kriittisen siviili-infrastruktuurin ja suoran sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen juridiseen varmistamiseen.
Suomen tärkeintä kriisilainsäädäntöä, valmiuslakia, uudistetaan parhaillaan kokonaisvaltaisesti vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Uusi laki antaa viranomaisille poikkeusvaltuuksia jo silloin, kun yhteiskunnan toimintoja häiritään järjestelmällisesti ilman suoraa sotilaallista voimankäyttöä. Sähköverkkojen, tietoliikenneyhteyksien ja datakeskusten ylläpito sekä viranomaisten oikeus ohjata yksityisten yritysten pilvikapasiteettia nostetaan strategisesti samalle tasolle elintarvike- ja energiahuollon kanssa.
Asevelvollisuuslakia on muutettu siten, että varusmiehiä ja reserviläisiä voidaan määrätä osallistumaan NATOn yhteisen puolustuksen tehtäviin — kuten Baltian ilmavalvontaan tai taisteluosastoihin — myös rauhan aikana, eikä pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta.
Isäntämaatukeen ja toimivaltuuksiin liittyviä lakipykäliä on tarkennettu sellaisten tilanteiden varalta, joissa Suomen maaperällä toimii vieraan vallan sotilaita. Laissa määritellään tarkasti muun muassa se, millä oikeuksilla NATOn sotilaspoliisit voivat käyttää voimakeinoja tai suojata omia tukikohtiaan Suomessa.
EU:n NIS2-direktiivi ja Cyber Resilience Act (CRA) on toimeenpantu suomalaiseen lainsäädäntöön, mikä on tiukentanut siviili-infrastruktuurin valvontaa merkittävästi.
Sähkömarkkinalakia ja tietoturvamääräyksiä on kiristetty. Tämä liittyy suoraan aiemmin mainittuihin älykkäisiin sähkömittareihin (AMI): laitteiden ja niiden käyttämien mesh-verkkojen valmistajilta sekä verkkoyhtiöiltä vaaditaan nyt valtiotason sertifiointeja kyberhyökkäysten estämiseksi. Näkyy sähkölaskussasi, satoi Norjassa sitten paljon tai vähän.
Kansallista turvallisuutta suojataan antamalla viranomaisille oikeus kieltää sellaisten viestintä- tai sähköverkkolaitteiden käytön kriittisessä infrastruktuurissa, joiden valmistajan epäillään olevan autoritäärisen valtion (Kiina, Venäjä, mikä tahansa viholliseksi nimetty) hallinnassa tai tiedustelun alaisuudessa.
Suomi on luonut juridiset kanavat (siviili- ja sotilastiedustelulaki) sille, miten suojelupoliisin (SUPO) ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen hankkimaa digitaalista tietovirtaa ja tilannekuvaa voidaan jakaa reaaliaikaisesti ja laillisesti suoraan NATOn esikunnille ja EU-kumppaneille.
Sähkömittareiden uusiminen liittyy hyvin suoraan lainsäädäntöön, siviilivalmiuteen ja yhteiskunnan digitaaliseen suojaamiseen. Euroopan komissio on antanut uuden asetuksen, joka tekee älymittareista pakollisia kaikille jäsenmaille.
2) Alussa mainittu kenraali Richard Knightonin arvostelema Ukrainan drooniyksiköiden ”tappobonusjärjestelmä” on täysin riippuvainen kaksoiskäyttö-lämpökameroista. Ihmiskehon, ajoneuvojen ja elektroniikan lämpöjälki erottuu talvella ja yöllä kylmää maastoa vasten täydellisesti.
Droonin tietokone tunnistaa lämpökamerakuvasta automaattisesti ihmisen tai panssarivaunun ja lukittuu siihen ilman, että etäoperaattorin tarvitsee ohjata sitä loppuun asti. Tappamisen automatisointi on alkanut.
Knighton kirjoittaa: ”[…] Meidän on vältettävä sodan brutaaliutta missä vain voimme. […] Tähyillessäni tulevaisuuteen en näe muutoksia sodan juurisyissä. Erityiset sytykkeet saattavat olla erilaisia, mutta sodan perimmäinen luonne ihmisten, vallan ja politiikan aiheuttamana väkivaltaisena ja verisenä tekona on pysynyt samana vuosituhansia. […]”
”Muuttuva voimatasapaino, vanhan järjestyksen rappeutuminen ja kasvava kilpailu synnyttävät epävakautta ja epävarmuutta. Virhelaskelman ja eskalaation riski on todellinen. […] Sen sijaan, että he [nuorempi sukupolvi] olisivat olleet huolissaan puolustuksen tulevaisuudesta, he olivat enemmän uppoutuneita tulevaisuuden puolustamiseen,”
— ja tämä nuoremman polven asenne antoi Knightonille toivoa tulevaisuudesta.
Aiheeseen liittyy:
PosiTV (8.8 2026): Informaatiosodankäynti on voimissaan
PosiTV (5.8 2026): ”Keksitty globalistien propagandaverkosto” oli totta
PosiTV (22.5 2026): Droonisade — Kuinka huomiosi kaapataan ja sinua ohjataan sallittujen mielipiteiden käytävään
PosiTV (25.5 2026): Israelin nettikommando-alustat
Lähteitä:
European Council, Council of the Europe: Timeline – European defence readiness
PWC Network: EDIP explained: your guide to Europe’s new Defence Industrial Regulation
NATO (20.6 2025): Relations with European Union
European Commission: Smart grids and meters
Finnish Institute of International Affairs, FIIA: THE NIINISTÖ REPORT ON PREPAREDNESS — FINLAND’S LESSONS FOR THE EU AND THEIR LIMITATIONS sekä Finnish Intitute of International Affairs, FIIA (11/2024): Niinistön varautumisraportti EU:lle: Suomen kokonaisturvallisuusmallin opit ja rajoitteet
European Commission: Safer together: A path towards a fully prepared Union
Euroopan parlamentti (13.11 2024): Niinistön raportti EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta
Swedish Institute for European Policy Studies (tammikuu 2025): Towards a European Total Defence Union?
The Times: UK defence chief goes close to Ukraine ‘kill zone’ to watch drone hunt
Breaking Defence (5.8 2026): Everyone is learning the wrong lessons from Ukraine’s drone war
Tim De Zitter, LinkedIn: A confirmed hit can now buy the next drone
Eurasia Review (4.8 2026): The Race To Write NATO’s Military AI Rulebook Has Begun – OpEd
European Newsroom, ENR (26.9 2025): EU bets on drones and AI to secure next-generation defence edge
International Institute for Strategic Studies, IISS (10.8 2023): Digitalisation of Defence in NATO and the EU: Making European Defence Fit for the Digital Age
European Commission: 2025 State of the Digital Decade package
Europan Council on Foreign Relations, ECFR (29.7 2026): NATO’s digital arsenal: How Europe can avoid a new dependence on America
Digital Europe (13.11 2025): Our input to the European Defence Industry Transformation Roadmap
EEAS (marraskuu 2022): Military Mobility
EEAS (9.4 2026): Military Mobility -hakemisto
Miltarnyi: What is a Mesh Network and Its Role in the Military
Artikkelikuvana kuvakaappaus WION:in uutislähetyksestä ”Zelensky gives new incentive to kill Russians. Ukraine releases new game — kill for points.”
Ukrainalainen entinen syyttäjäviranomainen Gynduz Mamedov on varoittanut, että tappamisen pelillistäminen voi dehumanisoida drooni-operaattorit. ”Haluamme väkemme palaavan sodasta ihmisolentoina, eikä tappokoneina.”
___________
Knighton käsittelee myös NATOn kognitiivisen sodankäynnin konseptia.
”[…]kyberavaruus tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan ihmismieleen siinä, mikä tunnetaan kognitiivisena sodankäyntinä. Toisin kuin perinteinen sodankäynti, joka tähtää fyysiseen tuhoon, kognitiivinen sodankäynti manipuloi tietoa, hyödyntää vinoumia ja heikentää luottamusta psykologisten operaatioiden ja disinformaation kautta.”
”Tekoälyn ja sosiaalisen median kehittyminen tekee kognitiivisesta sodankäynnistä entistä hienostuneempaa, ja ihmistasoinen tekoäly voi muuttaa sodankäynnin luonnetta perustavanlaatuisesti.”
”Olen vaistomaisesti skeptinen kognitiivisen sodankäynnin tehokkuutta kohtaan, sillä sen tähänastiset tulokset ovat olleet poliittisessa vaikuttamisessa ja markkinoinnissa vaihtelevia. Olen kuitenkin tietoinen siitä, että saatan olla ymmärtämättä tämän kehittyvän teknologian todellisia seurauksia, ja erityisesti tekoälyn sekä sosiaalisen median myötä kognitiivinen sodankäynti muuttuu hienostuneemmaksi osaksi sodankäyntiä, joka voi tekoälyn myötä muuttaa jopa sodan luonnetta pelkän luonteenpiirteen sijaan. […]” Knighton kirjoittaa.
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kk