Droonisade — Kuinka huomiosi kaapataan ja sinua ohjataan sallittujen mielipiteiden käytävään.

Viestintä vie harhaan

Urheilu- ja talousuutisten sanasto on sotaisaa: lauomme, hyökkäämme, puolustamme, teemme nurkanvaltauksia, tykitämme, upotamme maaliin, saamme osumia. Keskushyökkääjä on ahdistettu nurkkaan, mutta Suomi taistelee.

Sanastoa on myös medikalisoitu; keskustelemme talouden terveydentilasta, injektoimme likviditeettia koska markkinat ovat aneemiset, puhumme talouden kuoliosta kun tarkoitamme lamaa ja niin edelleen. Talous on kärsinyt trauman, ja vaatii vahvoja lääkkeitä sekä toipumisaikaa.

Hoivasanasto sodassa

Sotauutisten sanasto on medikalisoitunut, hoivaantunut: teemme kirurgisia toimenpiteitä, operoimme, ”hoidamme” kansainvälistä tulehduspesäkettä.

Vastaavasti nk. pandemioiden yhteydessä toimii sotakabinetteja ynnä  kriisinhoito- ja iskuryhmiä vastaamassa uhkaan, laatimassa taistelusuunnitelmia ja mobilisoimassa. Lääkärit ja hoitajat olivat eturintamalla kun taktiikat ja strategiat olivat selvillä.

Useat poliitikot eri maissa yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijoiden ja johdon kanssa julistavat ajoittain maailman olevan sodassa virusta vastaan.

Ironiaa on vaikea ohittaa. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on kotimaansa Etiopian silmissä paitsi epäonnistunut ulko- ja terveysministeri, myös pitkäaikainen terroristijärjestö Tigray People´s Liberation Front´in (TPLF) tukija.

Vaikea on jättää huomiotta erilaisiin rokotteisiin sijoittavaa filantrokapitalisti Bill Gatesia, joka on WHO:n suurin yksityinen rahoittaja, ja joka hyötyy taloudellisesti joka ainoasta WHO:n julistamasta hätätilasta. Gatesin säätiö rahoittaa anteliaaasti myös ”riippumatonta” mediaa, joka pommittaa yleisöä hätätilatiedotuksilla.

Todellisuus-usva

Tällä kaikella on merkitystä. Jos sanan sisältömerkitys muuttuu (muutetaan), ymmärryksemme tilanteesta, suhtautumisemme muuttuu. Medikalisointi saa hoitotoimenpiteeksi mieltämämme  kuulostamaan välttämättömälle, pelastavalle, vaikka se ei sitä olisi — emme kyseenalaista väitettä, kun sanasto on hoivakielistetty. Käsityksemme poliittisesta päätöksestä — seurauksineen — vääristyy, kun sanastolla luodaan kiireen tuntua ja yksinkertaistetaan monet vaikuttavat tekijät ”hoidoksi”. Tämä tapa kehystää myös poliitikot ja taloustieteilijät asiantuntijoiksi, joiden mielipidettä ja toimia ei (itse aiheutetun) kriisin hoidosta saa kyseenalaistaa.

Sodan sanasto tuo pelon lähelle. Pelko ohittaa järjen, ja saa ihmiset tottelevaisemmiksi ylhäältä tulevalle käskytykselle.

SLF, ILF ja informaatiosota

Kun havaitsemme jonkin asian, melkein välittömästi pyrimme nimeämään sen, sijoittamaan havainnon johonkin kategoriaan. Samalla, tahattomasti, kavennamme näkökulmaamme. Mainosmaailma, propaganda ja ”strateginen kommunikaatio” hyödyntävät tätä.

Aivoissamme on hermoratoja, Longitudinal Fasciculus. Meitä kiinnostaa Superior Longitudinal Fasciculus (SLF) sekä Interior Longitudinal Fasciculus (ILF). Molempia hyödynnetään viestinnässä.

SLF on kielentuottaja, joka toimii päätöksenteossa. Sen voi aktivoida tunteellisella kerronnalla (kuten kertomalla ennen vaaleja tunteellisia tarinoita ehdokkaista joiden toivotaan pärjäävän), iskulauseilla ja iskusanoilla, käyttämällä soinnuttamista ja rytmittämistä kerronnassa (”Kalevala-mitta” kuten tarinan aloitus vaikkapa ”Allerginen, atooppinen, astmaatikko” luomaan pohjaa mielialalle, jota lukijalta toivotaan). SLF:aa hyödyntämällä aivot voi erehdyttää toistolla pitämään viestiä totuutena.

ILF vaikuttaa näköhermojen kautta, se yhdistää visuaalisia havaintoja tekevän osan aivoissa tunne- ja muistikeskuksiin. ILF laukaistaan toimimaan käyttämällä tunteisiin vetoavaa ja mielihyvän hetkistä muistuttavaa kuvastoa. Tämän vuoksi rahankeruumainonta käyttää naisia, lapsia ja eläinten pentuja hellittämään kukkaron nyörit.

Raa´asti ilmaistuna: ylipainoinen, alasinta sieraimessaan roikottava lihaksikas, tatuoitu transnainen kuvituksena ei tuo lahjoitusrahoja tilille.

Armeijain ja NATOn virallisessa kuvastossa sotilas kumartuu suojelevasti naisen tai lasta sylissään pitelevän naisen puoleen tarjoten vesipulloa, ”elämän vettä.” Teknologia-suuntautuneille tarjoillaan — myös tunteisiin vetoamiseksi — kuvastoa erilaisista tehokkaista ja kiiltävistä koneista toiminnassa. Koneen massiivinen olemus ja oletettu tehokkuus saa erilaiset tunnereaktiot jylläämään.

Oman armeijan ylistäminen ja voittojen julistaminen lietsoo ylpeyttä, turvallisuuden ja osallisuuden tunteita.

Milloinkaan et näe kyseisten instituutioiden esittelevän sodan todellisuutta.

Hymyilevät kasvot, nauravat tai surulliset perheet kuvituksena  ohittavat loogisen ajattelumme vetoamalla suoraan tunteisiin. Kun sinulle myydään ”kivaa” henkilöä, kuva on läheltä. Kun sinun halutaan loitontuvan henkilöidystä ideologiasta, kuva on kauempaa. Huomaatte, milloin esimerkiksi jonkun poliitikon draaman kaari käännetään laskusuuntaan tarkkailemalla median käyttämää kuvitusta.

Propaganda ja strateginen kommunikaatio, StratCom, pyrkivät laukaisemaan molemmat, SLF:n ja ILF:n, samanaikaiseen toimintaan. NATO on lisännyt viiteen aiempaan operationaaliseen alueeseensa — ilma, maa, meri, avaruus ja kyber — kuudennen, ihmiskentän (human domain), joka on kognitiivisen sodankäynnin kenttä (Concept of Cognitive Warfare). Aivotieteiden muuntaminen aseeksi (weaponization of brain sciences) tähtää yksilön mielen hakkeroimiseen hyödyntämällä mielipiteen ohjailussa  aivojen haavoittuvuuksia.

Kognitiivinen sodankäynti tavoittelee havaintojen muuttamista ylikuormittamalla huomiokyky ja ohjaamalla huomiota [johonkin tai jostakin pois], aiheuttamaan virhepäätelmiä ja kognitiivista toispuolisuutta. Ihminen pyritään saattamaan keskenään ristiriitaisilla ärsykkeillä päättämättömyyden tilaan, jolloin hänet on helppo sysätä haluttuun suuntaan. Taistelukenttä on internetin kautta globaali, kuten sosiaalisen median aktiivikäyttäjät lienevät huomanneet.

Siksi pandemia- ja muussa pelkouutisoinnissa esitellään jonoja, herättämään ”jos en nyt heti toimi — pysähtymättä ajattelemaan — jään ilman ja minut suljetaan yhteisön ulkopuolelle, kuolen!” -pelkotiloja. Siksi mainoksissa on vain menestyviä ihmisiä iloisissa ryhmissä. Useimmat ihmiset haluavat kuulua joukkoon.

Värit, logot, tunnusmusiikki, sloganit, luontoyhteys, pahaksi leimaaminen; kaikki valjastetaan jotta tietoinen aktiivinen ajattelusi ohitettaisiin.

Droonisade

Mikä tällä kertaa sai minut kaivelemaan sanoja, ajattelumme työkaluja? Suomen hallitus ja Puolustusvoimat.

Hallituksen kannanottojen epämääräisyys taivaalta Suomeen tipahtelevien räjähdelastissa olevien sotadroonien suhteen.

Hallituksen ja Puolustusvoimien tehtäväkuva tässä viitekehyksessä on yksiselitteinen: pitää Suomen väestö turvassa.

Mutta  mitä olemme saaneet? Epämääräistä ”emme tiedä varmasti mistä räjähdedroonit tulevat mutta saamme jatkuvasti tietoja useista luotettavista lähteistä” -höpsimistä ja”Ukrainalla on oikeus puolustaa itseään” -itsestäänselvyyksiä. Kaikilla mailla on oikeus puolustaa itseään hyökkäyksiltä.

Mainos

---

Saamme myös päivittyviä turvallisuusohjeita. Niissä on edetty tilanteen normalisointiin.

Kyseinen tekstinpätkä normalisoi tilannetta toteamalla ”Tämä on lisännyt drooniliikennettä Suomen lähialueilla” vaikka puhutaan Suomen sisäalueille pudonneista räjähdeainelastissa olevista sotadrooneista. ”Drooniliikenne” ei rinnastu normaaliin elämään kuuluvaan katu-, maantie- ja raideliikenteeseen, ei mitenkään.

Edelleen kerrotaan ettei ”Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa”. Suomi ei ole kohde, mutta uhka tänne yhtä kaikki kohdistuu, eikä tilanne muutu rauhoittelemalla.

Vastuu Suomen ilmatilassa putoilevista sotadrooneista yritetään vierittää Venäjälle sanomalla ”Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät myös meillä” kun tosiasiassa  Ukraina hyökkää drooneilla Venäjälle. Suomen hallitus myös tietää Ukrainan sodan alkaneen Länsi-Ukrainan hyökkäyksellä Itä-Ukrainaan vuonna 2014, koska asiasta keskusteltiin eduskunnassa. Venäjä tuli mukaan laajemmin vasta 22.2 2022 Itä-Ukrainan pyynnöstä, viivyteltyään kahdeksan vuotta sotaan lähtöä.

Droonien lähettäjä on joko Ukraina tai sitten jokin ”lähialueen” NATO-maista so. Baltian maat ja/tai Suomi — tai Yhdysvaltain armeija, jonka käyttöön Suomi DCA-sopimuksella luovutti maa-alueita. Tämä selittäisi myös Suomen hallituksen kiemurtelun drooniasiassa. Jos Venäjälle suuntaavat droonit ovat lähtöisin täältä, Suomi on mukana sodassa. Jos Suomi antaa toisen, sodassa olevan valtion käyttää ilmatilaansa, Suomi on mukana sodassa.

Droonin kantomatka riippuu sen tyypistä. Jokaisen tänne ”harhautuneen” tai pudonneen droonin myötä matemaattinen todennäköisyys Ukrainasta lähettäjänä vähenee.

Meille kerrotaan viranomaisten tehostaneen kykyään havaita ja torjua drooneja, tarkentamatta miten torjunta tapahtuu. Saamme ”torjunnan tehostuneesta kyvystä” tietoja NATOn (demokraattisen valvonnan ulkopuolelle tarkoituksella rakennetun) hybridiosaamiskeskuksen johtajalta, Jukka Savolaiselta, joka pohti — köh köh — syvämietteisesti, että Suomi ei voi ampua tänne ”harhautuneita” drooneja alas, koska droonia ei mainita laissa. Viro ampuu alas sinne ”harhautuneet” droonit. Joko Virolla on paremmat lait tai sitten aikaansaavammat puolustusvoimat.

”Viranomaisilla on valmius tarvittaessa varoittaa” jos varoitettavalla on älypuhelin, johon on ladattu droonihälytyssovellus (”koronavilkku”) tai jos varoitettava viitsii katsoa tv:ta.

Päivitetyissä ohjeissa kehotetaan vaaran uhatessa poistumaan ulkoa ja hakeutumaan sisätiloihin suojaan. Olen kyllin vanha muistaakseni Atomic Cafe -dokumenttielokuvan. Kyseinen elokuva on koottu Kylmän sodan aikaisista propagandapätkistä leikkaa-ja-liimaa -tekniikalla. Lapsia opetettiin piirretyillä hahmoilla ja lauluilla suojautumaan ydinpommeilta pulpetin alle tai sohvan taa.

Pyrkimys normalisoida poikkeuksellinen tilanne ei vakuuta minua siitä, että hallituksella on kelvollinen toimintasuunnitelma. Sen sijaan se saa ajattelemaan NATO-jäsenyyden sitovan hallituksen kädet selän taa.

Palantir

Ukraina tekee puolustusyhteistyötä amerikkalaisen Palantir-yhtiön kanssa, joka operoi myös Pentagonin ja Yhdysvaltain hallituksen tekoälyjä.

Tekoälyä käytetään tiedustelu- ja taisteludatan analysoimiseen, kohteiden havaitsemiseen ja tehtävien suunnitteluun. Ukraina jakaa reaaliaikaista taisteludataa Palantirille tekoälyjen treenaamiseen. Palantir on laajentunut koko Ukrainan hallituksen sisälle. Toisin sanoen Ukraina on teknologisen hallinnoinnin ja sodankäynnin ulkoilmalaboratorio. Tämä ”uudenlainen hallituksen, kotimaisten yritysten ja kansainvälisten partnerien kumppanuus” tullaan takuuvarmasti siirtämään jokaisen muunkin maan ohjelmaan, koska ”emme saa jäädä jälkeen kehityksestä.”

— Voi kysyä, kuinka toimivia Palantirin tekoälyohjelmat loppujen lopuksi ovat kun kerran ko. tekoälyn ohjailemina sotadrooneja päätyy räjähdelasteineen Suomeenkin.

Palantirin osakekurssi on tehnyt yli 1000 % kasvuharppauksen vuoden 2022 jälkeen,  sen markkina-arvo on noussut yli 330 miljardiin dollariin — koska se voi testata tuotteitaan Ukrainassa. Tuskin ilmaiseksi kuitenkaan. Ukrainan hallitus on todistettavasti perso verottomille tuloille.

Iskukohteet, joita Palantirin tekoäly analysoi ja luokittelee, ovat ihmisiä.

Milloin tekoäly käännetään siviilejä vastaan? Kun joku päättävässä asemassa oleva siitä hyötyy. Tai kun itseoppiva tekoäly päättää ihmiskunnan olevan tarpeeton.

Muutama vinkki

Kun aloin etsiä varmistusta empiirisille, vuosien mittaan tekemilleni  havainnoille sanaston merkityssisältöjen muutoksista, löysin yllättävän paljon tutkimustietoa, eritoten semiootikoilta.

SLF ja ILF ovat kehittyneet yhdessä ihmisen kanssa, alunperin selviytymismekanismeina. Älä suotta moiti itseäsi tyhmäksi tai tietämättömäksi. Usein tyhmän ja viisaan ero on siinä, kuinka tietoinen kykenee olemaan niistä monista erilaisista ja monimutkaisista mekanismeista, jotka vaikuttavat mielipiteidemme muodostumiseen ja päätöksentekoomme.

On kuitenkin tuntomerkkejä, jotka helpottavat tunnistamista. Jos jokin asia ja/tai iskusana — ”Demokratia on vaarassa”, ”uhka yhteiskunnalle/terveydelle/maailmalle”, ”hengenvaarallinen tauti” tmv. — toistuu julkisessa keskustelussa ja eri medioissa, sinua yritetään ohjata sallittujen mielipiteiden käytävään, toimimaan halutulla tavalla. Meneillään on PsyOp, psykologinen operaatio.

Jos jonkin henkilön tai valtion olemus yksipuolistetaan (SejaSe on paha!), sinua ohjaillaan pois katsomasta asioita laajemmasta näkökulmasta. Englanninkielisiä uutisia lukevat huomaavat, että Paha hallitus on aina Regime, Hyvä hallitus on Government; leima lyödään ja mieliala viritetään jo uutisotsikossa.

Jos jostain paikallisesta ongelmasta aletaan rakentaa globaalia ongelmaa, sinua ohjaillaan hyväksymään agenda. Monasti myös osoittautuu, että ongelma rakennettiin varta vasten edistämään agendaa. Yhdysvalloissa vielä 1970-luvulla erilaisia ympäristöongelmia käsiteltiin paikallisina. 1980-luvulle tultaessa niistä oli alettu rakentaa liittovaltiotason ongelmia, ja 1990-luvun taitteessa ne olivat paisuneet koko maailmaa koskevia ratkaisuja vaativiksi. Sillä tiellä ollaan edelleen, ja harva kyseenalaistaa, miksi teollisuuden päästöt Michiganilaisessa järvessä vaativat Suomelta toimenpiteitä.

Vallan tavoite on keskittää lisää valtaa itselleen.

Jos hallitus, viranomaistaho tai poliitikko kiemurtelee, väistelee ja yrittää ohjata puheen yleistyksiin, syylliset löytyvät sylttytehtaalta; totuus on liian kiusallinen julkilausuttavaksi. Kaiva aina siitä, mitä peitellään. Kysy aina, miksi minua yritetään pakottaa nielemään juuri tämä ainoana mahdollisena selityksenä/ratkaisuna? Kuka hyötyy, ja miten?

Uskaltaudu kyseenalaistamaan myös itsesi.

Artikkelikuva ”Droonisade-tiedotus” via Wikimedia Commons, Wikimedia Commons ja Supercoloring.com. Kuvankäsittely RS