Act.IL
Vuonna 2017 Israel käytti joukkojen keräämiseen ja liikekannalle saattamiseen Act.IL -sovellusta. Act.IL toimi digitaalisena advokaatti-alustana, jonka kautta organisoitiin tukea Israelille sekä vastustettiin Israeliin kohdistuvaa boikotti-liikettä (Boycott, Divestment, Sanctions, BDS).
Sovellus tarjosi valmiita meemejä ja valmiiksi muotoiltuja, Israelin toimintaa puolustavia näkökulmia, joilla vastata Israelin toimintaan kohdistuvaan kritiikkiin. Käyttäjät osallistettiin verkkoaktivismiin antamalla heille tehtäviä ”tykätä, jakaa ja kommentoida” Israelin toimia puoltavasti. Tehtäviin kuului myös liputtaa ja kannella Israelin vastaisista artikkeleista ja mielipiteistä.
Onnistuneesti suoritetuista missioista sai pisteitä, ”mitaleja” ja pääsi ”kilpailemaan johtaja-tasolla”; sovellus hyödynsi ihmisten tottumusta verkkopelaamiseen.
Sovellus oli Israel-Amerikka -neuvoston, Makkabea-iskuryhmän sekä Israelin strategisten asioiden ministeriöön kytkeytyvän Interdisciplinary Center (IDC) Herzliya -keskuksen yhteinen projekti. Sovellus poistui käytöstä maaliskuussa 2022.
Tilalle tuli vuonna 2026 RiseApp, joka on suora seuraaja Act.IL:ille, ja samojen taustavoimien työtä.
Taustavoimia
Israel-Amerikka -neuvosto (Israel-America Council, IAC) on Yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö (lue: verovapaa) joka on omistautunut ”organisoimaan, voimaannuttamaan ja mobilisoimaan” israeli-amerikkalaisia sekä laajemmin juutalaista yhteisöä. IAC on keskittynyt ”vahvistamaan seuraavan sukupolven juutalaisten ja israelilaisten identiteettiä” keskittymällä kouluttamaan lapsia ja nuoria ”siviiliyhteisöjen aktiivisiksi tulevaisuuden johtajiksi” erilaisten ”kohdennettujen, räätälöityjen” ohjelmien kautta.
IAC:illa on myös lobbaus-osasto IAC for Action, joka toimii paikallistasolta liittovaltiotasolle lobaten poliitikkoja ja tukien erilaisia Israelia hyödyttäviä lakialoitteita Yhdysvalloissa.
Makkabea-iskuryhmä (Maccabee Task Force, MTF) perustettiin vuonna 2015 vastustamaan ”antisemitismiä kampuksilla ja Israelin vastaista mielialaa” sekä vastustamaan Israelin boikotoimista ajavaa BDS-ryhmää. MTF:aa rahoitti Sheldon Adelson, hänen leskensä Miriam Adelson rahoittaa MTF:n lisäksi myös IAC:ia.
MTF tarjoaa pro-Israel -opiskelijajohtajille 10 vuorokauden ilmaisia opintomatkoja Israeliin samoin kuin mikrolainoja. Viime vuosina matkustelemaan on kutsuttu myös sosiaalisen median vaikuttajia sekä muita julkisuuden henkilöitä, jotta he palattuaan edistäisivät Israelin asiaa. Yhdysvalloissa toiminta on keskittynyt Ivy League-kouluihin, joista amerikkalaiset poliitikot ja johtajat yleensä tulevat.
Interdisciplinary Center Herzliya -keskus (IDC ) muutti nimensä Reichmann-instituutiksi elokuussa 2021, ja se toimii entisestä Ison-Britannian tukikohdasta käsin.
Rahoitus tulee opintomaksuista sekä yksityisiltä lahjoittajilta, ei Israelin valtiolta suoraan. Reichman tarjoaa opintomahdollisuuksia mm. politiikan ja strategian tutkimuksessa sekä terrorismin vastaisessa toiminnassa tutkimuskeskuksiensa kautta; Institute for Policy and Strategy ja International Institute for Counter-Terrorism (ICT).
RiseApp, omaa sukua Act.IL
RiseApp tarjoaa Reichman-yliopiston asiantuntijoiden tuottamaa tietoa, argumentteja ja taustoituksia, joiden avulla käyttäjät voivat vastata verkossa esiintyvään antisemitismiin, väärään tietoon ja Israeliin kohdistuvaan arvosteluun. Toisin sanoen kaiuttaa muiden mielipiteitä ominaan.
RiseApp sisältää myös sisältää ”Events Near Me” -toiminnon, joka auttaa käyttäjiä löytämään paikallisia juutalaisyhteisöjen tapahtumia ja juutalaisten omistamia yrityksiä Pohjois-Amerikassa. RiseApp toimii kiinteänä osana Reichman-yliopiston Sammy Ofer School of Communication -yksikköä sekä viestinnän ja julkisuusdiplomatian opinto-ohjelmia, joissa opiskelijat suorittavat sovellukseen liittyviä työharjoitteluja ja kampanjasuunnittelua.
Hasbara, kerronnan kontrollointi ja informaation manipulointi modernin sodankäynnin välineenä
Act.IL -sovellus oli, ja sen seuraaja RiseApp on paitsi sosiaalisen median alusta, myös Hasbara-työkalu. Hasbara käännetään yleensä ”selitykseksi”, mutta käännös ei tee konseptille oikeutta, Hasbara on enemmän. Hasbara kytkee informaatiosodankäynnin kanssa yhteen samaan aikaan monta tavoitetta.
Yhdistettyjä tavoitteita ovat:
1) valtion strategiset pyrkimykset luoda yhtenäisyyttä kotirintamalla
2) varmistaa liittolaisten tuki
3) murtaa yritykset muodostaa vastarintaa
4) päättää tavasta, jolla asiat esitetään ja määritellään mediassa, älymystön keskuudessa ja sosiaalisessa mediassa
Mainos
5) määritellä ne rajat ja suuntaviivat, joiden sisällä poliittisesti korrektin keskustelun annetaan tapahtua
6) viedä ”laillisuus” kriitikoilta ja heidän esittämiltään argumenteilta sekä
7) muovata yleistä mielipidettä ja suuren yleisön tekemiä tulkintoja kansainvälisten neuvottelujen tuloksista.
Hasbara on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhde, jossa valtio johtaa ja asialle omistautuneet vapaaehtoiset seuraavat toteuttamalla informaatiostrategiaa. Kokonaisvaltaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan hasbara on kuin kampanjasuunnitelmien päästrategia tai julkisen diplomatian yksisuuntaisuus.
Hasbara on laskelmoitua kommunikointia, jonka tarkoitus on vaikuttaa kognitioon (havainnot, tieto, ajattelu, huomiointi ) sekä käytökseen manipuloimalla käsityksiä ja havaintoja (perception) asioiden syistä sekä muovata kantaa ja mielipidettä (position) yksipuolisella argumentoinnilla, ennakkoasenteita sisältävällä aineistolla tai tunteisiin vetoamalla.
Hasbara pyrkii myös aktiivisesti istuttamaan mieleen poliittisesti korrektia sanomaa niin kotimaassa kuin ulkomailla tavalla joka edistää itsesensuuria. Hasbara toisinsanoen pyrkii minimoimaan suuren yleisön halua harkita sellaista tietoa, joka yhdistetään näkökulmiin, yksilöihin tai ryhmiin, jotka on määritelty poliittisesti ei-hyväksyttäviksi.
Hasbara on omaksunut tiedon vapaan virtauksen mielipiteen markkinapaikoilla, ja siinä viitekehyksessä se pyrkii rakentamaan valikoivaa kuuntelemista. Tarkoitus on rajoittaa tiedon kysyntää, ei sen virtausta; Hasbara keskittyy rajoittamaan yleisön kykyä tiedon vastaanottamiseen tuottamalla kognitiivisen suotimen, havainto- ja mielipidefiltterin.
Narratiivi; kerronta, tarina tarjoaa kattavan, sisältöpitoisen runkorakenteen, viitekehyksen jossa yhdistellä ja tulkita tapahtumia. Tarinankerronta vahvistaa ”ryhmäajattelua”, osoittaa sen ”todeksi” perustamalla ja vakiinnuttamalla yhdenmukaisuuden, ja siten myös eristämisen, ulkopuolelle sulkemisen lähtökohdan.
Tarinankerronta legitimisoi, laillistaa tietyt havainnot ja tekee muista ”laittomia”. Tarinankerronnalla voidaan vahvistaa stereotypioita istuttamalla suosittavia tai vähätteleviä nimilappuja tietoon tai tietolähteeseen. Sellaiset nimilaput altistavat tiedon vastaanottajat hyväksymään jotkin asiat luotettavina, olemaan uskomatta muita ja näkemään muut niin tahriintuneina tai epäuskottavina että heidät voidaan – ja että heidät pitääkin – sulkea ulos ja jättää huomiotta.
Israel luottaa aktivisti-sympatiseeraajien muodostamaan ”viidenteen kolonnaan”. Viides kolonna moninkertaistaa Israelin viestinnän, tyrmää ja tekee epäluulon alaiseksi kaikki väitteet, jotka kyseenalaistavat Israelin esittämät argumentit, tosiasiat ja sepitelmät sekä kyseenalaistaa niiden henkilöiden moraalin, jotka kyseenalaistavat Israelin väittämät.
Israel ei tietenkään ole ainoa maa maailmassa, joka turvautuu Hasbaraan. Jokseenkin jokainen maa harjoittaa sitä jossain määrin.
Hasbara Handbookin voi ladata netistä.
Juutalaiset ja juutalaisuus
Juutalaiset ovat etninen ryhmä, juutalaisuus on uskonto, johon voi kääntyä. Juutalaiset eivät kansana eivätkä uskontona ole mikään homogeeninen ryhmä, jossa kaikki ovat yhtä ja samaa joukkoa. On ”väestörekisteri”-juutalaisia, on ortodoksijuutalaisia jotka eivät käy työssä koska he opiskelevat pyhiä kirjoituksia päivät pitkät ja noudattavat ikivanhoja tapoja kielletyistä ruoista ja pyhäpäivistä.
On siionisteja, joiden ideologia syntyi 1800-luvun lopun Euroopassa vastauksena kasvavaan juutalaisvastaisuuteen (antisemitismi), jo paljon ennen Adolf Hitleria. Siionismin perustajana pidetään itävaltalaista toimittajaa, Theodor Herzlia. Liikkeen päätavoite toteutui, kun Israelin valtio julistettiin itsenäiseksi vuonna 1948. Nykyään siionismi on jakautunut nationalistiseen oikeisto-siionismiin ja liberaali-siionismiin, joka kannattaa nk. kahden valtion mallia ja rauhallista rinnakkaiseloa palestiinalaisten kanssa.
On ihan tavallisia ihmisiä, jotka vain ovat sattuneet syntymään juutalaisina.
Toimittajan kommentti:
Kun kävin koulua, edellytettiin että jokaisella oppilaalla oli oma raamattu, jota luettiin koulussa, ja siitä annettiin läksyjä. Muistan murisseeni opettajalle, että ei ole tasapuolista ettei kaikkia muita maailman uskontoja käsitellä yhtä paljon.
Joka tapauksessa raamatusta jäi mieleen se, että juutalaisryhmät tuntuivat olevan jatkuvissa riidoissa keskenään. Zelootit, fariseukset, saddukeukset, makkabealaiset… ja kaikki halveksivat poloisia samarialaisia.
Ajoittain tuntuu, että niistä ajoista ei ole paljon edetty. Riita ja rähinä jatkuvat edelleen raamatun kuvaamilla alueilla. Oh vey!
Artikkelikuva RiseApp
