Iltalehden toimittaja Lauri Nurmen uutisoima väite Britannian ydinasesuojan ulottamisesta Suomelle ja muille JEF-maille myös Naton ulkopuolella osoittautui vääräksi. Nurmen dramaattinen tulkinta ehti levitä STT:n kautta suomalaismedioihin ennen kuin uutistoimisto joutui oikaisemaan tiedon.
Iltalehti uutisoi maanantaina 28. syyskuuta, että Britannia tarjoaisi osana uusia JEF-taistelujoukkoja kansallista ydinasesuojaansa Suomelle ja muille JEF-jäsenmaille. Uutisen perusteella ydinasesuoja ei jatkossa toimisi pelkästään Naton ydinasepelotteen kautta.
STT tarttui Iltalehden uutiseen ja välitti tiedon asiakasmedioilleen otsikolla:
”IL: Britannia tarjoaa Suomelle ja muille JEF-maille ydinasesuojaa myös Naton ulkopuolella”.
STT kirjoitti tuolloin Iltalehteen vedoten, että Britannia tarjoaa kansallista ydinasesuojaansa Suomelle ja muille JEF-maille ja että suoja ei näin ollen toimisi jatkossa pelkästään Naton kautta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kyse oli turvallisuuspoliittisesti huomattavasta väitteestä. Jos Britannia olisi todella tuonut JEF-maille Natosta erillisen ydinasepelotteen, kyse olisi ollut olennaisesta uudesta elementistä Suomen turvallisuusjärjestelyissä.
Lauri Nurmen propaganda levisi STT:n kautta
Iltalehden jutun takana oli toimittaja Lauri Nurmi. Uutisen pohjana olivat Britannian merivoimien komentajan Gwyn Jenkinsin haastattelu sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Heikki Autton kommentit.
Jenkins oli sanonut Iltalehden mukaan: ”Suomi on ydinasesateenvarjon alla.”
Iltalehti tulkitsi lausuntoja niin, että Britannian ydinaseistus olisi myös uusien JEF-joukkojen pelotteen selkäranka. Juuri tästä syntyi väite, jonka mukaan Britannian ydinasesuoja ulottuisi Suomelle myös Naton ulkopuolisena järjestelynä.
STT välitti tulkinnan edelleen, jolloin yksittäisen Iltalehti-jutun väite muuttui nopeasti valtakunnalliseksi uutiseksi.
STT joutui oikaisemaan uutisensa
Kaksi päivää myöhemmin tilanne muuttui olennaisesti.
STT julkaisi 30. syyskuuta oikaisun maanantaina julkaisemaansa uutiseen.
”Toisin kuin jutussa kerrottiin, Britannia ei ole ulottamassa ydinasesuojaansa JEF-maille sotilasliitto Naton ulkopuolisesti”, STT toteaa oikaisussa.
STT kertoi samalla siteeranneensa asiassa alun perin Iltalehteä. Uutistoimiston mukaan Iltalehden tiedot olivat perustuneet Jenkinsin haastatteluun ja Autton kommentteihin.
Kyse ei siis ollut vähäisestä sanamuodon korjaamisesta tai uutisen sivuseikasta.
Oikaisu osui suoraan alkuperäisen uutisen keskeiseen väitteeseen.
Lue myös: Analyysi | Näin media johti suomalaisia harhaan Ukrainan sodasta
Propagandistinen vaikutelma jäi elämään
Lauri Nurmen uutisen ongelma ei ollut vain siinä, että jokin yksityiskohta myöhemmin tarkentui. Uutisen kaikkein dramaattisin turvallisuuspoliittinen väite osoittautui vääräksi.
Uutinen antoi suomalaisille kuvan siitä, että Britannia olisi ulottamassa oman ydinasepelotteensa Suomen ja muiden JEF-maiden turvaksi myös Naton ulkopuolella. STT välitti saman väitteen edelleen tarkistamatta väitettä, minkä jälkeen tieto levisi laajalle ennen korjaamista.
Tämän vuoksi uutisointia voidaan sanoa propagandistiseksi: voimakas ydinaseisiin ja Suomen turvallisuuteen liittynyt väite ehti saada valtakunnallista näkyvyyttä, vaikka sen keskeinen sisältö jouduttiin kaksi päivää myöhemmin oikaisemaan.
Lue myös: Brittikenraali väitti Putinin haluavan Kaakkois-Suomen – Peskov kommentoi Posi TV:lle
Samalla tapauksessa herää kysymys STT:n omasta lähdekritiikistä. Uutistoimisto välitti Iltalehden erittäin merkittävän turvallisuuspoliittisen väitteen eteenpäin ja joutui myöhemmin julkaisemaan siitä yksiselitteisen oikaisun.
Tarvitaanko uutistoimistoa, joka välittää väitteet tarkistamatta?
Tapaus osuu poikkeukselliseen ajankohtaan. STT ilmoitti 30. syyskuuta aloittavansa lähes koko henkilöstöään koskevat muutosneuvottelut. Yhtiön mukaan pitkään tappiollinen uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminta voidaan ajaa alas, ja nykymuotoinen toiminta saattaa päättyä maaliskuun 2027 lopussa. STT:n viestintäpalvelut jäisivät suunnitelman ulkopuolelle.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ilmoitus on herättänyt huolta suomalaisen tiedonvälityksen tulevaisuudesta. Journalistiliitto kuvasi mahdollista alasajoa erityisen vakavaksi nykyisessä turvallisuustilanteessa ja korosti STT:n merkitystä luotettavan tiedonvälityksen rakenteena.
Juuri siksi Iltalehden ydinaseuutisen tapaus nostaa esiin myös päinvastaisen kysymyksen: mitä arvoa kansallisella uutistoimistolla on, jos se välittää toisen median erittäin merkittävän turvallisuuspoliittisen väitteen eteenpäin ja joutuu kaksi päivää myöhemmin oikaisemaan sen keskeisen sisällön vääräksi?
STT:n mahdollisen alasajon yhteydessä on puhuttu sen lähes 140-vuotisesta historiasta ja asemasta suomalaisen median keskeisenä instituutiona. Pitkä historia ei kuitenkaan itsessään takaa uutisen paikkansapitävyyttä. Uutistoimiston arvo syntyy viime kädessä siitä, voiko sen välittämiin tietoihin luottaa.
