”Syyllisten etsintä johtaa väistämättä joko Tallinnaan tai Helsinkiin” – venäläisprofessorilta kova vihjaus Suomenlahden drooni-iskusta

Sparta II -rahtialuksella pelastustoimintaa. Kuva: Rajavartiolaitos

Venäläinen professori Nikolai Meževitš esittää vakavan epäilyn Suomen ja Viron mahdollisesta roolista venäläiseen rahtialukseen kohdistuneessa drooni-iskussa Suomenlahdella. Hänen mukaansa syyllisten jäljittäminen johtaisi väistämättä joko Tallinnaan tai Helsinkiin. Professori kyseenalaistaa samalla, miksi presidentti Alexander Stubb ei ole nimennyt hyökkäyksen tekijöitä.

Venäläinen VFocus Mail julkaisi sunnuntaina 22. marraskuuta haastattelun, jossa Venäjän Baltian tutkimuksen yhdistyksen johtaja, professori Nikolai Meževitš arvioi venäläiseen Sparta II -rahtialukseen edellisenä päivänä tehtyä drooni-iskua.

Meževitš nostaa esiin mahdollisuuden, että iskun toteuttamiseen olisi osallistunut Suomen tai Viron alueella toimineita tahoja.

”Syyllisten etsintä johtaa väistämättä joko Tallinnaan, mikä on todennäköisempää, tai Helsinkiin, mikä on epätodennäköisempää. Miksi Stubb siis paljastaisi mitään tai antaisi tarkempia tietoja?” Meževitš kysyy haastattelussa.

Professorin mukaan presidentti Stubbin haluttomuus nimetä hyökkäyksen tekijöitä voisi selittyä sillä, että mahdollinen tutkinta johtaisi maihin, joita Suomi ei halua nostaa julkisuuteen.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Ukraina mahdollinen tilaaja – mutta kuka toteutti iskun?

Meževitš kehottaa erottamaan toisistaan hyökkäyksen tilaajan ja varsinaisen toteuttajan. Hänen mukaansa Ukraina on voinut olla iskun tilaaja, mutta keskeiseksi kysymykseksi nousee se, missä roolissa Viro tai Suomi on mahdollisesti ollut hyökkäyksessä.

Professori katsoo, etteivät Ukrainan asevoimat olisi voineet itsenäisesti laukaista drooneja Suomen tai Viron alueelta ilman jonkinlaista paikallista myötävaikutusta.

Toisessa venäläisen Vzgljadin haastattelussa Meževitš pitää erityisesti Viron mahdollista osallistumista todennäköisenä. Hän arvelee, että droonit olisi voitu laukaista esimerkiksi Viron aluevesien läheisyydessä olleelta alukselta.

Suomen mahdollista osallistumista professori pitää Viroa epätodennäköisempänä.

Meževitš esittää lisäksi mahdollisuuden, että hyökkäyksestä olisi sovittu epävirallisesti EU:n tai Naton edustajien kanssa. Hänen mukaansa tällaisia järjestelyjä olisi kuitenkin erittäin vaikea todistaa.

Professori ei esitä väitteidensä tueksi konkreettista näyttöä Suomen, Viron tai Naton osallistumisesta iskuun. Myöskään droonien laukaisupaikkaa ei ole vahvistettu.

Stubbin lausunto herätti kysymyksiä Venäjällä

Presidentti Alexander Stubb kommentoi hyökkäystä lauantaina 21. marraskuuta X:ssä.

”Tapahtumat Sparta II -aluksella Suomenlahdella ovat vakavia”, presidentti kirjoitti.

Stubb kertoi olleensa tiiviissä yhteydessä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon, Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen. Hän ilmoitti myös informoineensa keskeisiä kumppaneita ja liittolaisia.

Presidentti kiitti suomalaisviranomaisia ammattitaitoisesta toiminnasta ja vakuutti, että Suomen turvallisuudesta pidetään huolta.

Stubb ei kuitenkaan lausunnossaan nimennyt drooni-iskun tekijää.

Juuri tähän Meževitš tarttuu haastattelussaan. Venäläisprofessorin mukaan presidentillä saattaa olla syynsä välttää tarkempia kannanottoja hyökkäyksen taustoista.

Puolustusvoimat epäilee Ukrainaa

Suomen Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen arvioi lauantaina, että hyökkäyksen takana on todennäköisesti Ukraina. Huhtisen mukaan viranomaisilla ei kuitenkaan ollut varmaa tietoa siitä, miksi juuri Sparta II oli valittu hyökkäyksen kohteeksi.

Venäjän asevoimien logistiikkaan yhdistetty rahtialus oli matkalla Pietarista Kaliningradiin, kun siihen iskettiin drooneilla lauantaina 21. marraskuuta Suomenlahden kansainvälisillä vesillä.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Alus syttyi tuleen ja ajautui myöhemmin Suomen aluevesille Loviisan edustalle. Sen 16-henkinen miehistö evakuoitiin, ja yksi miehistön jäsen loukkaantui lievästi.

Suomen, Viron ja Venäjän viranomaiset osallistuivat sammutus- ja pelastustöihin. Sunnuntaina venäläinen pelastusalus aloitti vaurioituneen Sparta II:n hinaamisen pois Suomen aluevesiltä.

Reutersin mukaan alus kuuluu venäläiselle Oboronlogistika-yhtiölle, joka tarjoaa logistiikkapalveluja Venäjän puolustusministeriölle.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?