Unkari luopui Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen jarruttamisesta

Unkari on vetänyt pois vastustuksensa Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen etenemiseltä. Päätös poistaa merkittävän poliittisen esteen maiden jäsenyyspyrkimysten tieltä ja avaa mahdollisuuden käynnistää neuvottelut kaikilla keskeisillä politiikan aloilla. Varsinainen EU-jäsenyys edellyttää kuitenkin vielä vuosien uudistustyötä ja jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää.

Unkari on muuttanut kantaansa Ukrainan ja Moldovan Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluissa. Daily News Hungary -uutissivuston mukaan Budapest on luopunut vastustamasta kahden viimeisen neuvottelukokonaisuuden avaamista.

EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät perjantaina 20. marraskuuta Ukrainan ja Moldovan lainsäädännön arviointitulokset näillä kahdella osa-alueella. Päätös mahdollistaa jäsenyysprosessin etenemisen seuraavaan vaiheeseen, mutta varsinaisten neuvottelukokonaisuuksien avaaminen vaatii vielä erilliset hyväksynnät.

Unkari on ollut yksi merkittävimmistä Ukrainan EU-jäsenyyden etenemistä hidastaneista jäsenmaista. Entisen pääministerin Viktor Orbánin hallitus suhtautui kriittisesti Ukrainan jäsenyyspyrkimyksiin ja käytti veto-oikeuttaan useissa neuvotteluprosessin vaiheissa.

Tilanne on muuttunut Péter Magyarin noustua Unkarin pääministeriksi keväällä 2026. Uusi hallitus on omaksunut aiempaa sovittelevamman linjan suhteessa Ukrainaan, vaikka maiden välillä on edelleen poliittisia erimielisyyksiä.

Maatalous ja ympäristöpolitiikka neuvottelupöytään

Unkarin vastustuksen poistuminen koskee kahta viimeistä kuudesta EU-jäsenyysneuvottelujen kokonaisuudesta.

Ensimmäinen käsittelee vihreää siirtymää ja kestävää liikennettä. Siihen kuuluvat muun muassa energia, ympäristönsuojelu, ilmastopolitiikka sekä Euroopan laajuiset liikenneverkot.

Toinen kokonaisuus koskee maataloutta, kalastusta, aluepolitiikkaa ja EU:n talousarvioon liittyviä kysymyksiä.

Erityisesti maataloudesta odotetaan vaikeaa neuvotteluaihetta. Ukraina on merkittävä maataloustuottaja, ja sen liittyminen EU:n sisämarkkinoille voisi vaikuttaa huomattavasti eurooppalaisten viljelijöiden kilpailuasemaan sekä unionin maataloustukijärjestelmään.

Esimerkiksi Puola ja Ranska ovat ilmaisseet huolensa ukrainalaisten maataloustuotteiden vaikutuksista EU-markkinoihin. Siksi maatalouden markkinoillepääsyyn ja tukijärjestelmiin liittyvät ratkaisut voivat muodostua yhdeksi jäsenyysneuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä.

Jäsenyysneuvottelut voivat edetä jo joulukuussa

Seuraavaksi Ukrainan ja Moldovan on toimitettava EU:lle viralliset neuvottelukantansa jäljellä olevista kokonaisuuksista.

Tämän jälkeen EU-maiden on muodostettava yhteiset neuvottelukannat, joiden hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Seuraava EU:n yleisten asioiden neuvoston kokous on määrä järjestää 15. joulukuuta 2026. Neuvottelukokonaisuudet voidaan mahdollisesti avata virallisesti kokouksen yhteydessä tai jo aiemmin, mikäli tarvittavat menettelyt saadaan valmiiksi.

Vaikka Unkarin päätös on Ukrainalle merkittävä diplomaattinen voitto, se ei tarkoita maan EU-jäsenyyden olevan lähellä.

Ukrainan on edelleen toteutettava laajoja uudistuksia erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, korruption torjunnan ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen osalta.

Euroopan komission arvion mukaan Moldova on edennyt näissä uudistuksissa Ukrainaa pidemmälle. Ukraina puolestaan on perustanut EU:n kanssa yhteisen työryhmän nopeuttamaan uudistusprosessiaan.

EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos ja Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys ovat ilmaisseet toiveensa, että Ukraina voisi saavuttaa keskeiset uudistustavoitteensa kesäkuuhun 2027 mennessä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi automaattista EU-jäsenyyttä, sillä jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattaminen ja liittymissopimuksen hyväksyminen ovat erillisiä vaiheita.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Kullan hinta jyrkässä laskussa – demokraattien vaalivoitto lisää epävarmuutta markkinoilla

Kullan hinta on laskenut rajusti viimeisen kuukauden aikana. Jalometallin maailmanmarkkinahinta on pudonnut noin 13,5 prosenttia lokakuun 20. päivän ja marraskuun 20. päivän välisenä aikana. Samalla Yhdysvaltojen välivaalien tulos on muuttanut poliittisia voimasuhteita ja lisännyt keskustelua osakemarkkinoiden tulevaisuudesta. Kullan arvosta kadonnut yli 550 dollaria kuukaudessa Kullan hinnan lasku on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Lokakuun puolivälissä kulta maksoi […]

Talous 10 t sitten

Sotilastiedustelulle lisää valtuuksia Venäjän uhalla – mitä kaikkea turvallisuudella voidaan Suomessa perustella?

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa sotilastiedustelun toimivaltuuksien laajentamista. Perusteluissa toistuvat Venäjä, muuttunut turvallisuustilanne ja kansallisen turvallisuuden vaatimukset. Samalla viranomaisille esitetään lisää mahdollisuuksia salaiseen tiedonhankintaan. Kriittinen kysymys kuuluu, onko Venäjän uhasta muodostumassa suomalaisessa päätöksenteossa perustelu, jolla voidaan oikeuttaa yhä laajempaa valtion tiedusteluvaltaa ilman riittävää julkista keskustelua sen rajoista. Suomessa Venäjästä on tullut turvallisuuspoliittisen päätöksenteon lähes rajattomalta vaikuttava perustelu. […]

Analyysi 11 t sitten

Stubbille kovaa ryöpytystä X:ssä – Ukraina-päivitys laukaisi vihaisen kommenttivyöryn

Presidentti Alexander Stubbin Ukraina-päivitys on kerännyt X-palvelussa tylyä arvostelua. Kommentoijat kyseenalaistavat Ukrainan sotatilanteesta annetun myönteisen kuvan, eurooppalaisten johtajien rauhanpyrkimykset sekä Suomen jatkuvan tuen. Osa kysyy, miksi ulkopolitiikkaan riittää huomiota samaan aikaan, kun kotimaan taloudelliset ongelmat painavat kansalaisia. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin tuore Ukraina-aiheinen X-päivitys on saanut osakseen suorasanaista kritiikkiä. Presidentin viesti Ukrainan tukemisen jatkamisesta ei […]

Kotimaa 11 t sitten