Unkari on vetänyt pois vastustuksensa Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen etenemiseltä. Päätös poistaa merkittävän poliittisen esteen maiden jäsenyyspyrkimysten tieltä ja avaa mahdollisuuden käynnistää neuvottelut kaikilla keskeisillä politiikan aloilla. Varsinainen EU-jäsenyys edellyttää kuitenkin vielä vuosien uudistustyötä ja jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää.
Unkari on muuttanut kantaansa Ukrainan ja Moldovan Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluissa. Daily News Hungary -uutissivuston mukaan Budapest on luopunut vastustamasta kahden viimeisen neuvottelukokonaisuuden avaamista.
EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät perjantaina 20. marraskuuta Ukrainan ja Moldovan lainsäädännön arviointitulokset näillä kahdella osa-alueella. Päätös mahdollistaa jäsenyysprosessin etenemisen seuraavaan vaiheeseen, mutta varsinaisten neuvottelukokonaisuuksien avaaminen vaatii vielä erilliset hyväksynnät.
Unkari on ollut yksi merkittävimmistä Ukrainan EU-jäsenyyden etenemistä hidastaneista jäsenmaista. Entisen pääministerin Viktor Orbánin hallitus suhtautui kriittisesti Ukrainan jäsenyyspyrkimyksiin ja käytti veto-oikeuttaan useissa neuvotteluprosessin vaiheissa.
Tilanne on muuttunut Péter Magyarin noustua Unkarin pääministeriksi keväällä 2026. Uusi hallitus on omaksunut aiempaa sovittelevamman linjan suhteessa Ukrainaan, vaikka maiden välillä on edelleen poliittisia erimielisyyksiä.
Maatalous ja ympäristöpolitiikka neuvottelupöytään
Unkarin vastustuksen poistuminen koskee kahta viimeistä kuudesta EU-jäsenyysneuvottelujen kokonaisuudesta.
Ensimmäinen käsittelee vihreää siirtymää ja kestävää liikennettä. Siihen kuuluvat muun muassa energia, ympäristönsuojelu, ilmastopolitiikka sekä Euroopan laajuiset liikenneverkot.
Toinen kokonaisuus koskee maataloutta, kalastusta, aluepolitiikkaa ja EU:n talousarvioon liittyviä kysymyksiä.
Erityisesti maataloudesta odotetaan vaikeaa neuvotteluaihetta. Ukraina on merkittävä maataloustuottaja, ja sen liittyminen EU:n sisämarkkinoille voisi vaikuttaa huomattavasti eurooppalaisten viljelijöiden kilpailuasemaan sekä unionin maataloustukijärjestelmään.
Esimerkiksi Puola ja Ranska ovat ilmaisseet huolensa ukrainalaisten maataloustuotteiden vaikutuksista EU-markkinoihin. Siksi maatalouden markkinoillepääsyyn ja tukijärjestelmiin liittyvät ratkaisut voivat muodostua yhdeksi jäsenyysneuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä.
Jäsenyysneuvottelut voivat edetä jo joulukuussa
Seuraavaksi Ukrainan ja Moldovan on toimitettava EU:lle viralliset neuvottelukantansa jäljellä olevista kokonaisuuksista.
Tämän jälkeen EU-maiden on muodostettava yhteiset neuvottelukannat, joiden hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
Seuraava EU:n yleisten asioiden neuvoston kokous on määrä järjestää 15. joulukuuta 2026. Neuvottelukokonaisuudet voidaan mahdollisesti avata virallisesti kokouksen yhteydessä tai jo aiemmin, mikäli tarvittavat menettelyt saadaan valmiiksi.
Vaikka Unkarin päätös on Ukrainalle merkittävä diplomaattinen voitto, se ei tarkoita maan EU-jäsenyyden olevan lähellä.
Ukrainan on edelleen toteutettava laajoja uudistuksia erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, korruption torjunnan ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen osalta.
Euroopan komission arvion mukaan Moldova on edennyt näissä uudistuksissa Ukrainaa pidemmälle. Ukraina puolestaan on perustanut EU:n kanssa yhteisen työryhmän nopeuttamaan uudistusprosessiaan.
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos ja Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys ovat ilmaisseet toiveensa, että Ukraina voisi saavuttaa keskeiset uudistustavoitteensa kesäkuuhun 2027 mennessä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi automaattista EU-jäsenyyttä, sillä jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattaminen ja liittymissopimuksen hyväksyminen ovat erillisiä vaiheita.