Rahoituspalveluyhtiö JG Wentworthin elokuussa 2026 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan peräti 92 prosenttia vastanneista yhdysvaltalaisista aikuisista on siirtänyt, välttänyt tai jättänyt väliin lääkärikäyntejä korkeiden kustannusten vuoksi, uutisoi WION.
Kyselytutkimus heijastaa Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmän syvää kriisiä, jossa pelkkä sairausvakuutuksen omistaminen ei enää takaa taloudellista turvaa tai pääsyä hoitoon.
Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat 18–28-vuotiaat (Z-sukupolvi), joista 94,2 prosenttia on lykännyt hoitoa rahapulan vuoksi. Seuraavaksi eniten käyntejä karsivat 29–44-vuotiaat millenniaalit.
Tutkimus korostaa kasvavaa kuilua vakuutusturvan ja todellisen maksukyvyn välillä. Vaikka ihmisillä on sairausvakuutus, korkeat omavastuut (deductibles) ja poliklinikkamaksut estävät hakeutumasta hoitoon.
Naiset jättävät tai siirtävät lääkärikäyntejä kustannussyistä vielä miehiäkin herkemmin.
Noin joka viides kyselytutkimukseen vastannut myönsi, että oma terveydentila heikkeni selvästi, koska hoitoon hakeutumista pitkitettiin taloudellisista syistä.
Terveydenhuollon hintoja ovat nostaneet entisestään inflaation kiihtyminen sekä lääkkeiden hintojen jatkuva nousu. Vaikka Yhdysvalloissa on yritetty ajaa läpi lakimuutoksia lääkehintojen jarruttamiseksi, analyysit osoittavat valtaosan markkinoilla olevista reseptilääkkeistä kallistuneen vuoden 2026 aikana. Miljoonat amerikkalaiset joutuvat priorisoimaan arjen peruskustannuksia, kuten vuokraa ja ruokaa, ja tinkimään omasta terveydestään.
Yhdysvaltojen seitsemän suurinta pörssilistattua terveysvakuutusyhtiötä tahkosivat vuonna 2025 yhteensä 54 miljardin dollarin nettovoitot, ja niiden kokonaisliikevaihto nousi ennätykselliseen 1,7 biljoonaan dollariin. Vakuutusyhtiöt nostivat hintojaan samalla, kun ne kattoivat 10 miljoonaa amerikkalaista vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhdysvalloissa ei ole yleistä, valtion rahoittamaa terveydenhuoltoa. Sen sijaan järjestelmä on pirstalainen kokonaisuus. Valtaosa työssäkäyvistä saa vakuutuksen työpaikan kautta, jolloin työnantaja valitsee vakuutuksen tason. Valtion rahoittama Medicare-ohjelma yli 65-vuotiaille ja tietyistä vammaisuuksista kärsiville. Valtio ja osavaltiot rahoittavat yhdessä Medicaid-ohjelmaa vähävaraisille. Näiden lisäksi on ”Obamacare” eli ACA, Affordable Care Act, joka on valtion tukema markkinapaikka niille, jotka eivät saa vakuutusta työn tai julkisten ohjelmien kautta.
Amerikkalainen järjestelmä ei ole rakennettu hoitamaan sairaita, vaan tuottamaan voittoa osakkeenomistajille. Vakuutusyhtiöt esimerkiksi vaativat, että lääkärin määräämille tutkimuksille, leikkauksille tai kalliille lääkkeille on saatava vakuutusyhtiön erillinen hyväksyntä ennen hoidon aloittamista. Yhtiöt hylkäävät rutiininomaisesti jopa kriittisiä syöpähoitoja tai magneettikuvauksia säästääkseen rahaa. Lääkärit syyttävät yhtiöitä ”tappavista viivästyksistä”. Viime vuosina yhtiöt ovat jääneet kiinni tekoälyalgoritmien käyttämisestä, jotka hylkäävät potilaiden hoitovaatimuksia automaattisesti sekunneissa ilman, että lääkäri on edes katsonut papereita.
Pelkkä vakuutuksen omistaminen ei siis takaa hoitoa. Monissa vakuutuksissa on tuhansien, joskus jopa 5 000–10 000 dollarin, suuruinen vuotuinen omavastuu. Potilaan on maksettava tämä summa kokonaan omasta pussistaan lääkärikäynneistä ja testeistä ennen kuin vakuutus korvaa senttiäkään. Tämän vuoksi monet amerikkalaisista joutuu lykkäämään tai jättämään lääkärikäyntejä väliin, koska heillä ei ole varaa vakuutuksen vaatimiin omavastuisiin.
Vakuutusyhtiöt tekevät sopimuksia vain tiettyjen sairaaloiden ja lääkäreiden kanssa (niin sanottu In-Network). Jos potilas joutuu onnettomuuteen tai hakeutuu lääkäriin, joka ei kuulu vakuutusyhtiön hyväksymään verkostoon, vakuutus ei korvaa mitään tai korvaa vain murto-osan. Tämä johtaa järkyttäviin ”yllätyslaskuihin”, joissa pelkkä ambulanssimatka tai päivystyskäynti voi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita ja ajaa perheen konkurssiin.
Suuret vakuutusyhtiöt, kuten UnitedHealth, ovat ostaneet itselleen lääkäriasemia, klinikoita ja apteekkiketjuja. Vakuutusyhtiöt pakottavat asiakkaansa käyttämään vain omia lääkäriasemiaan ja apteekkejaan. Raha pyörii vakuutusjätin omien tytäryhtiöiden välillä, mikä vähentää kilpailua, nostaa hintoja ja antaa vakuutusyhtiölle täyden kontrollin siitä, kuka saa hoitoa ja millä hinnalla.
Kuitenkin nämä vakuutusyhtiöt imevät valtavia summia veronmaksajien rahoja. Esimerkiksi UnitedHealth saa yli 77 prosenttia tuloistaan liittovaltion ja osavaltioiden julkisista ohjelmista.
Yhdysvallat on tutkimusten mukaan yksi teollistuneen maailman sairaimmista maista, kun sitä verrataan muihin korkean tulotason valtioihin.
Vaikka Yhdysvallat käyttää asukasta kohden enemmän rahaa terveydenhuoltoon — noin 17–18 % bruttokansantuotteestaan — kuin mikään muu maa, sen väestön terveystulokset ovat poikkeuksellisen heikot. Se on ainoa suuri teollisuusmaa, joka ei takaa universaalia, valtion rahoittamaa terveydenhuoltoa kaikille kansalaisilleen.
Terveydenhuoltojärjestelmä Yhdysvalloissa on pirstalainen, hallinnollisesti kallis ja perustuu pitkälti voittoa tavoitteleviin vakuutusyhtiöihin, jolloin köyhimmät ja alempi keskiluokka jäävät usein ilman riittävää perusterveydenhuoltoa.
Yhdysvaltalaisten keskimääräinen eliniänodote on selvästi matalampi kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa, Pohjoismaissa tai Japanissa. Eliniänodote kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo ennen koronavuosia, eikä se ole toipunut muiden maiden tahdissa. Krooniset sairaudet ovat yleisiä. Yhdysvalloissa on kehittyneiden maiden korkeimmat luvut kahdessa merkittävässä terveysongelmassa: lihavuudessa ja diabeteksessa. Noin 40 % aikuisista on liikalihavia, mikä altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.
Maassa kuolee poikkeuksellisen paljon työikäisiä ihmisiä huumeiden yliannostuksiin, alkoholismiin ja itsemurhiin. Opioidiepidemia on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma.
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä on syvä lakisääteinen kuilu siinä, mitä aineita ruokaan saa laittaa. EU noudattaa varovaisuusperiaatetta (precautionary principle), eli lisäaineen turvallisuus on osoitettava ennen kuin se pääsee markkinoille. Yhdysvalloissa käytetään usein GRAS-periaatetta (Generally Recognized as Safe), jolloin aineita saa käyttää, kunnes niiden haitallisuus pystytään aukottomasti todistamaan.
Monet amerikkalaisen ruoan säilöntäaineet ja pakkausmateriaalit toimivat elimistössä hormonihäiriköinä. Ne sekoittavat kylläisyys- ja nälkähormoneja kuten leptiiniä ja insuliinia, mikä johtaa rasvan helpompaan varastoitumiseen. Yhdysvalloissa käytetään propyyliparabeenia muun muassa tortilloissa ja leivonnaisissa säilöntäaineena. EU kielsi sen elintarvikekäytön jo vuonna 2006, koska se häiritsee estrogeenituotantoa ja hormonijärjestelmää.
Lihatuotteissa ja sipseissä käytetään butyylihydroksianisolia (BHA) hapettumisenestoaineena. Se on EU:ssa erittäin tiukasti rajoitettu kehityshaittojen ja hormonihäiriöiden vuoksi. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusvirasto FDA käynnisti siitä uuden turvallisuusarvioinnin vuonna 2026.
Tietyt Yhdysvalloissa käytössä olevat lisäaineet muuttavat suolistobakteereja tavalla, joka altistaa metaboliselle oireyhtymälle. Tällaisia ovat esimerkiksi titaanidioksidi (E171), jota käytetään karkkien, kastikkeiden ja leivonnaisten valkaisemiseen. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) kielsi sen vuonna 2022, koska se voi vaurioittaa DNA-rakennetta ja aiheuttaa suolistotulehdusta, mikä vaikeuttaa ravinteiden imeytymistä. Toinen esimerkki on jauhonparanne kaliumbromaatti, jota käytetään amerikkalaisissa leivissä rakenteen parantamiseen. EU:ssa se on kielletty suolisto- ja munuaisongelmien sekä syöpäriskin vuoksi.
Sitten on syntetisoidut bromatut kasviöljyt (BVO) joita käytettiin Yhdysvalloissa aina vuoteen 2024 asti virvoitusjuomissa. pitkään virvoitusjuomissa. BVO kerääntyy elimistön rasvakudoksiin ja häiritsee kilpirauhashormoneja. EU:ssa BVO on ollut kielletty kymmeniä vuosia.
Muovisten elintarvikepakkausten kautta ruokaan päätyvä kemikaali perkloraatti estää jodin imeytymistä kilpirauhaseen. Tämä hidastaa aineenvaihduntaa suoraan ja voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. EU on asettanut perkloraatille erittäin tiukat raja-arvot suojellakseen väestöä, Yhdysvalloissa sen käyttö on luvallista.
Näillä ja muilla lisäaineilla on vaikutuksensa ihmisten aineenvaihduntaan, suolistoterveyteen ja hormonitoimintaan.
Yhdysvaltain valtio tukee maissin, soijan ja vehnän teollista massatuotantoa. Tämä tekee roskaruuan raaka-aineista kuten maissisiirapista ja siemenöljyistä naurettavan halpoja. Tuoreiden kasvisten pientuotanto ei saa samanlaisia tukia, joten tavallinen terveellinen ruoka on suhteettoman kallista, eikä sitä ole edes kaikilla alueilla saatavilla. Prosessoitu ruoka säilyy kuukausia ilman kylmäketjuja, mikä tekee siitä edullisempaa. Tuoreen ja puhtaan ruoan kuljetus pitkien välimatkojen päästä maksaa.
Terveellisestä ruoasta on tullut status-symboli. Ruokavalio sairastuttaa ja hoito maksaa liikaa; kierre on valmis.
Toimittajan kommentti:
Redditistä löytyi keskusteluketju, jossa keskusteltiin ko. raportista ja jaettiin omia kokemuksia amerikkalaisesta terveydenhuollosta, riidoista vakuutusyhtiöiden kanssa, kuukausia myöhemmin tulevista yllätyslaskuista, vararikoista, epätoivosta ja hoidon huonosta laadusta: ”Voisin vaikka vannoa että googlettavat takahuoneessa oireet ja tulostavat tekoälyn antaman diagnoosin.” Jos hoitoon nyt yleensä edes pääsee.
Nimimerkki N-Toxicade kertoo vaimonsa olevan raskaana, ja että vaimon halutaan käyvän kaksi kertaa viikossa vastaanotolla, kertakäynnin hinta on itse kustannettava 190 dollaria. Nimimerkki kirjoittaa hallituksen puhuvan jatkuvasti siitä, että ”ihmisten pitäisi hankkia enemmän lapsia, miksi ihmisillä ei ole enempää lapsia?!” mutta hallitus ei tee mitään korjatakseen asiaa.
Useampi keskustelija mainitsee olevansa kokopäivätyössä ja vakuutettu, mutta pelkäävänsä terveydenhuoltoon liittyviä laskuja koska ne kaatavat helposti usean vuoden budjetin.
Rufustb sanoo ”Olen diabeetikko ja verensokerini romahti. En muista mitään muuta kuin että heräsin ensiavussa. Vaimoni kertoi, että toistelin — Olen kunnossa, älä soita ambulanssia, se maksaa ihan liikaa.”
Canoegungoeff: ”Minulla on Crohnin tauti. Lääkitys maksaa 13 000 dollaria annos. Tarvitsen kaksi annosta kuukaudessa. Työnantajani vakuutus ei korvaa sitä. Vakuutus, joka korvaa sen, maksaa 600 dollaria kuukaudessa ja sen lisäksi 250 dollarin lisämaksut […] yhteensä yli 1000 dollaria kuukaudessa. Kun tähän lisätään rutiinitoimet kuten MRI:t, laboratoriokäynnit, suolentähystykset ja muu vastaava, ei jumalauta ole kummallista jos ihmisillä ei ole varaa terveydenhuoltoon Yhdysvalloissa. Meidät, joilla on kroonisia sairauksia on käytännössä tuomittu kuolemaan tai kestovararikkoon, ehkä molempiin.”
ihatejasonbrigham sanoo olevansa sikäli onnellisessa asemassa, että työskentelee paikallishallinnossa joten hänellä on hämmästyttävän hyvä vakuutus mutta… hän oli yrittänyt varata lääkärinaikaa, ja seuraava vapaa aika oli 4 kuukauden päästä.
Bluemooncommenter kertoo käyneensä vastaaotolla lantioleikkauksen takia. Samalla käynnillä hän oli halunnut puhua polvileikkauksesta, koska polven tilanne oli todennäköisin syy lantio-ongelmiin. Hänelle sanottiin ettei lantiota koskevalla käynnillä voi puhua polvesta, varaa uusi aika.
Notanotherfriday: Vaimon endometrioosileikkaus maksoi 100 000 dollaria, vakuutus ei korvaa, koska ”leikkaus ei ollut tarpeellinen” vaikka se oli lääkärin määräämä.
calmwhiteguy: ”Meitä ja työnantajia vaaditaan maksamaan satoja (usein tuhansia) dollareita kuukaudessa vakuutuksista joita emme voi käyttää koska terveydenhuolto on niin kallista vakuutusten takia.”
JameEagan kertoo olleensa autokolarissa, kieltäytyneensä ambulanssiväen tekemästä tutkimuksesta ja sen sijaan kävelleensä 9 mailia kotiin helvetillisessä pää- ja niskasäryssä, jotka jatkuivat kuukausia. ”Ajattelen yhä että se oli oikea ratkaisu koska kuukausien kovat säryt ovat pienempi kipu kuin vuosia ja vuosia jatkuvat lääkärilaskut.”
Joku kertoo tekevänsä itse itselleen pienemmät kirurgiset toimenpiteet kuten sisäänkasvaneen varpaankynnen poistamisen, toinen kuvailee kuinka tyhjensi itse paiseen, kolmas tekee pienten haavojen ompeleet itse itselleen.
Eudaimoniame: ”Ei se ole vain lääkärikäynnit. Ihmiset jättävät reseptilääkkeensä ja muun oleellisen terveydenhuollon. Viime viikolla seisoin reseptilääkkeiden noutojonossa kun kuulin yhden noista nykyään tuskallisen tutuista keskusteluista. Äiti oli hakemassa lääkkeitä lapselleen, ja farmaseutti tiedusteli, ottaako hän samalla oman 40 dollarin lääkkeensä. Äiti epäröi ja sanoi sitten — En tällä kertaa. Minulla ei ole tarpeeksi sen kattamiseen tässä kuussa.”
idkwatamedoing: ”LOL opiskelen lääkäriksi enkä käy lääkärillä koska se on liian kallista.”
whoisnotinmykitchen sanoo: ”Molempien ostettujen poliittisten puolueiden mukaan on täydellinen mahdottomuus luoda sellaista universaalia terveydenhuoltoturvaa minkä planeetan jokainen muu moderni valtio on tehnyt jo vuosikymmeniä sitten.”
Artikkelikuva via Pixnio. Kuvankäsittely RS.
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kkKäytämme evästeitä kävijäseurantaan.
