Tutkimuksen suomalainen ulottuvuus on erityisen kiinnostava.
Kansainvälisessä tutkimuskokonaisuudessa hyödynnettiin myös aiempaa suomalaisista miehistä kerättyä tutkimusaineistoa. Analyysissä oli aineistoja muun muassa Suomesta, Israelista, Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Tanskasta.
Suomalaisaineiston tulokset olivat jo itsessään huomattavia.
3 271 suomalaismiestä tutkimuksessa
Vuonna 2013 European Journal of Endocrinology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin nimenomaan sitä, onko suomalaisten miesten testosteronitasoissa tapahtunut väestötason laskua.
Tutkimuksen tekijöihin kuului tutkijoita muun muassa Turun yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Kööpenhaminan yliopistollisesta sairaalasta.
Tutkijat analysoivat 3 271 iältään 25–74-vuotiasta suomalaismiestä. Aineisto oli peräisin kolmesta suuresta suomalaisesta väestötutkimuksesta, jotka oli toteutettu vuosina 1972, 1977 ja 2002.
Tarkoituksena oli erottaa toisistaan normaali ikääntymiseen liittyvä testosteronin väheneminen ja mahdollinen sukupolvien välillä tapahtunut muutos.
Tulos oli selvä.
Myöhemmin syntyneillä suomalaismiehillä oli saman ikäisinä matalammat testosteronitasot kuin aikaisemmin syntyneillä miehillä.
60–69-vuotiailla ero oli lähes 37 prosenttia
Erityisen havainnollinen ero löytyi 60–69-vuotiaiden miesten ryhmästä.
Vuosina 1913–1922 syntyneillä miehillä testosteronitaso oli heidän ollessaan 60–69-vuotiaita keskimäärin 21,9 nanomoolia litrassa.
Vuosina 1942–1951 syntyneillä saman ikäisillä miehillä keskimääräinen taso oli enää 13,8 nanomoolia litrassa.
Ero on noin 37 prosenttia.
Kyse ei siis ollut pelkästään siitä, että testosteroni vähenee ihmisen vanhetessa. Tutkimuksessa verrattiin eri aikoina syntyneitä mutta keskenään saman ikäisiä miehiä.
Tutkijat havaitsivat merkittävän sukupolvivaikutuksen sekä kokonais-testosteronissa että vapaassa testosteronissa.
Painoindeksi ei selittänyt muutosta
Ylipainolla tiedetään olevan yhteys matalampiin testosteronitasoihin, minkä vuoksi yksi mahdollinen selitys olisi ollut suomalaismiesten painonnousu sukupolvien välillä.
Tutkijat ottivat tämän huomioon.
Testosteronitasojen lasku säilyi tilastollisesti merkitsevänä myös sen jälkeen, kun tulokset korjattiin painoindeksin eli BMI:n perusteella.
Tutkimuksen johtopäätös oli yksiselitteinen: myöhemmin syntyneillä suomalaismiehillä oli vähemmän testosteronia kuin aikaisemmin syntyneillä ikätovereillaan.
Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan, mikä kehityksen aiheutti. He totesivat tutkimuksen tarjoavan mitään yksittäistä selitystä havaitulle huomattavalle muutokselle.
Nyt sama kehitys näkyy laajemmassa aineistossa
Suomalaisista miehistä tehty havainto ei näytä olevan erillinen ilmiö.
Heinäkuussa 2026 julkaistussa uudessa kansainvälisessä meta-analyysissä tutkijat kävivät läpi 8 656 tutkimusta. Lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 12 tutkimusta ja yhteensä 40 erillistä datapistettä seitsemästä maasta.
Julkaistun tutkimusabstraktin mukaan analyysissä oli kaikkiaan 102 334 miestä.
Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän laskun kokonais-testosteronissa, vapaassa testosteronissa sekä SHBG:ssä.
Kokonais-testosteroni laski aineistossa keskimäärin 0,26 nmol/l vuodessa.
Lasku kiihtyi vuoden 2000 jälkeen
Tutkimuksen ehkä huolestuttavin havainto koskee muutoksen nopeutta.
Niissä tutkimuksissa, joiden keskimmäinen näytteenottovuosi sijoittui ennen vuotta 2000, kokonais-testosteroni laski keskimäärin 0,17 nmol/l vuodessa.
Vuoden 2000 jälkeisissä aineistoissa vastaava lasku oli jo 0,33 nmol/l vuodessa.
Laskuvauhti oli siis lähes kaksinkertaistunut.
Tutkijoiden mukaan kokonais-testosteronin lisäksi tapahtunut vapaan testosteronin ja SHBG:n samanaikainen väheneminen tukee tulkintaa siitä, että kyse on todellisesta biologisesti käytettävissä olevien androgeenien vähenemisestä eikä vain yhden laboratoriomittarin muutoksesta.
Julkisuudessa puhuttu jopa 54 prosentin laskusta
Tutkimus sai heinäkuussa runsaasti kansainvälistä huomiota, kun The Guardian uutisoi tutkijoiden arvioineen miesten keskimääräisen kokonais-testosteronin laskeneen 54 prosenttia vuosien 1972 ja 2019 välillä.
Lehden mukaan arvio esiteltiin European Society of Human Reproduction and Embryologyn vuosikokouksessa Lontoossa.
Mikä miesten testosteronia laskee?
Siihen tutkimukset eivät vielä anna yksiselitteistä vastausta.
Uuden meta-analyysin tutkijat huomauttavat, että väestöjen ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi BMI:n nousu, voivat vaikuttaa tuloksiin. Tutkimusaineisto painottuu lisäksi korkean tulotason maihin.
The Guardianille tutkimusryhmää johtanut professori Hagai Levine arvioi, että lihavuus ja metabolinen oireyhtymä voisivat selittää mahdollisesti noin neljänneksen tai jopa puolet havaitusta laskusta. Toiset asiantuntijat ovat arvioineet lihavuuden ja diabeteksen voivan selittää vielä suuremmankin osan.
Mahdollisina muina tekijöinä on tutkittu esimerkiksi hormonitoimintaa häiritseviä ympäristökemikaaleja, mutta niiden vaikutuksesta näyttö ei ole yhtä yksiselitteistä.
Suomalainen aineisto tekee kysymyksestä kuitenkin erityisen kiinnostavan, sillä siinä testosteronitasojen sukupolvien välinen ero säilyi vielä BMI:n huomioimisen jälkeenkin.
Jo vuonna 2013 suomalaismiehiä koskeneen tutkimuksen tekijät totesivat, etteivät he pystyneet selittämään havaitsemaansa merkittävää haitallista kehitystä.
Nyt, yli vuosikymmen myöhemmin, sama suunta näkyy huomattavasti laajemmassa kansainvälisessä tutkimusaineistossa – ja tuore analyysi viittaa siihen, että testosteronitasojen lasku ei ole pysähtynyt vaan kiihtynyt 2000-luvulla.
