Suomeen päätyneet sotadroonit ovat rauhan ajan suurin skandaali. Droonityypin perusteella voidaan sanoa, että droonit on lähetetty NATO-alueelta liikkeelle, eikä tätä voida tehdä ilman maiden johtajien antamaa hyväksyntää. Kaikista todennäköisimmät lähtöpaikat sotadroneille ovat Suomi ja Viro. Jos Suomen ilmatila on annettu sotatoimien käyttöön, on kyseessä vakava virkarikos maamme johdolta. Tällä hetkellä Suomessa on pyydetty oikeuskansleria selvittämään, onko käynnistettävä virkarikosprosessi maamme johtoa kohtaan.
Asia on äärimmäisen vakava, ja maamme johto on kieltäytynyt kommentoimasta kaikkea tähän liittyvää. Posi TV on selvittänyt, että Suomeen päätyneiden sotadroonien lentokantama ei riitä Ukrainasta Suomeen, ja näin ollen on todennäköistä, että droonit on lähetetty NATO-alueelta liikkeelle, mikä tekee NATO:sta sodan osapuolen. Kaikista todennäköisimmät vaihtoehdot sotadroonien lähtöpaikaksi ovat Suomi tai Viro, ja Suomi on tiedettyjen faktojen ja viranomaislausuntojen perusteella antanut vähintäänkin ilmatilansa sotilaallisten toimien käyttöön.
Tilanne kytkeytyy suoraan kansainväliseen oikeuteen ja siihen, miten valtiot tulkitsevat osallisuutta aseelliseen konfliktiin. YK:n peruskirjan artikla 51:n mukaan valtiolla on oikeus itsepuolustukseen, jos se katsoo joutuneensa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Mikäli Suomen aluetta, ilmatilaa tai infrastruktuuria käytetään sotilaallisiin operaatioihin, voidaan tämä tulkita osallistumiseksi konfliktiin, vaikka Suomi ei olisi virallisesti sodan osapuoli. Tällainen tulkinta voisi avata mahdollisuuden vastatoimille Suomea vastaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Samalla geopoliittinen tilanne Itämeren alueella on kiristynyt. Venäjän esittämät syytökset Suomen osallisuudesta Ukrainaan liittyviin iskuihin ovat lisänneet epäluottamusta ja kasvattaneet jännitteitä. Retoriikan kiristyminen viittaa siihen, että Suomea ei nähdä neutraalina toimijana, vaan mahdollisena osapuolena Ukrainan ja Venäjän sodassa. Tämä muuttaa olennaisesti Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja voi vaikuttaa myös sotilaallisiin riskinarvioihin alueella.
Erityisen keskeiseksi nousee kysymys siitä, millä valtuuksilla mahdolliset päätökset Suomen ilmatilan tai alueen käytöstä on tehty. Suomen perustuslain näkökulmasta sotilaallisiin toimiin liittyvät ratkaisut ovat tarkasti säänneltyjä, ja niihin liittyy sekä poliittinen että oikeudellinen vastuu. Mikäli päätöksiä on tehty ilman riittävää mandaattia tai ilman eduskunnan asianmukaista käsittelyä, kyse voi olla vakavasta perustuslaillisesta ongelmasta ja mahdollisesta virkarikoksesta. Eduskunta ei ole käsitellyt asiaa missä Suomen ilmatila tai maa-alueet annetaan sotilaalliseen käyttöön.
Lisäksi sotadroonien tekniset ominaisuudet, kuten niiden rajallinen lentokantama, nostavat esiin konkreettisia kysymyksiä niiden lähtöpaikasta. Jos droonien ei ole mahdollista saavuttaa Suomea Ukrainasta käsin, vaihtoehdot rajoittuvat käytännössä lähialueisiin. Tämä tekee väitteistä NATO-alueelta tapahtuneista operaatioista keskeisen osan kokonaisuutta ja lisää painetta selvittää, onko Suomen tai sen lähialueiden infrastruktuuria käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin. Nyt tiedettyjen faktojen ja lausuntojen perusteella Suomeen päätyneet sotadroonien lentokantama on joitain satojakilometrejä.
Tapaus herättää laajempia kysymyksiä myös päätöksenteon avoimuudesta. Mikäli kansalaisille ei kerrota mahdollisista sotilaallisista järjestelyistä tai yhteistyöstä, luottamus valtion johtoon voi heikentyä merkittävästi. Samalla kasvaa paine viranomaisia kohtaan antaa selkeitä vastauksia ja tarvittaessa käynnistää riippumattomia selvityksiä tapahtumien kulusta.
Kokonaisuudessaan kyse ei ole pelkästään yksittäisistä drooneista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät kansainvälinen oikeus, sotilaallinen yhteistyö, poliittinen vastuu ja alueellinen turvallisuus. Tilanteen jatkokehitys riippuu pitkälti siitä, millaisia selvityksiä asiasta saadaan ja miten Suomen johto vastaa esitettyihin kysymyksiin, nyt Suomen poliittinen johto kieltäytyy kommentoimasta asiaa mitenkään. Oikeuskanslerille heidän on kuitenkin vastattava, edellyttäen että oikeuskansleri hoitaa virkansa asianmukaisesti ja virkavastuulla.
Mainos
MAINOS:
