Venäjällä alas ammutuksi kerrotun ukrainalaisen droonin rungossa on käytetty pitkää muoviputkea. Rakenteissa näkyy lisäksi muun muassa vaneria, elektroniikkaa ja pieni polttomoottori. Kuva: Kosti Heiskanen
Ukrainan käyttämiksi kuvatuista drooneista on löytynyt poikkeuksellisen yksinkertaisia rakenteita: runkoja on tehty muoviputkesta ja siipiä vanerista. Posi TV:lle toimitetuissa kuvissa näkyy väitetysti Venäjällä alas ammuttuja ukrainalaisia drooneja, joiden rakenteissa näkyy sama ratkaisu. Samalla droonisodankäynnin mittakaava on kasvanut miljardiluokkaan. Ukraina solmi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla droonisopimuksia noin 7,4 miljardin dollarin arvosta.
Posi TV:lle toimitetuissa kuvissa näkyy useita kiinteäsiipisiä drooneja, jotka on lähteen mukaan ammuttu alas Venäjällä. Droonien rungon keskeisenä osana on pitkä muoviputki. Rakenteissa näkyy lisäksi vaneria, elektroniikkaa ja pieni polttomoottori.
Posi TV ei ole pystynyt itsenäisesti varmistamaan kuvissa näkyvien droonien alkuperää eikä niiden alasampumisen tarkkaa paikkaa tai ajankohtaa.
Kyse ei kuitenkaan vaikuta olevan yksittäisestä rakennusratkaisusta. Samankaltaisista ukrainalaisiksi kuvatuista, muoviputkien ympärille rakennetuista drooneista on raportoitu jo usean vuoden ajan.
Venäjällä alas ammutuksi kerrotun ukrainalaisen droonin rungossa on käytetty pitkää muoviputkea. Rakenteissa näkyy lisäksi muun muassa vaneria, elektroniikkaa ja pieni polttomoottori. Kuva: Kosti Heiskanen
160 millimetrin viemäriputki droonin runkona
Ukrainalainen Focusraportoi lokakuussa 2025 Krimillä löydetystä droonista, jonka rakenteen perustaksi kuvattiin 160 millimetrin viemäriputki. Tieto perustui venäläisen drooniteknologiaa käsittelevän Telegram-kanavan julkaisemiin kuviin ja tietoihin.
Focuksen mukaan droonin siivissä käytettiin vaneria ja rakennetta oli päällystetty kalvolla. Voimanlähteenä oli bensiinimoottori. Samankaltaisesta niin sanotusta ”putkidroonista” oli lähteen mukaan tehty havainto myös Belgorodin alueella maaliskuussa 2025.
Samanlainen rakennusperiaate tunnettiin kuitenkin jo aikaisemmin.
Forbeskäsitteli huhtikuussa 2024 ukrainalaista droonia, jonka runko oli rakennettu teollisesta muoviputkesta. Forbes käytti laitteesta nimitystä ”drainpipe drone”, vapaasti suomennettuna putki- tai viemäriputkidrooni.
Myös Ukrainian News raportoi maaliskuussa 2024 Defense Expressiin viitaten droonista, jossa käytettiin muoviputkea, vaneria ja muita edullisia materiaaleja.
Yksinkertainen ulkokuori ei kuitenkaan tarkoita, että koko drooni olisi halpa tai teknisesti alkeellinen. Ohjausjärjestelmä, moottori ja muu elektroniikka muodostavat huomattavan osan laitteen tekniikasta.
Ajatus on silti yksinkertainen: kertakäyttöiseksi tarkoitetun droonin runkoa ei välttämättä kannata rakentaa kalliista ilmailumateriaaleista, jos saman tehtävän pystyy hoitamaan huomattavasti halvemmalla rakenteella.
Ukraina on tehnyt droonisopimuksia 7,4 miljardilla dollarilla
Halvoista materiaaleista rakennetuista drooneista huolimatta Ukrainan koko drooniohjelma on kasvanut valtavaan mittakaavaan.
Ukrainan puolustusministeriön 17. heinäkuuta julkaiseman tiedon mukaan maan Defence Procurement Agency eli DOT solmi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla droonisopimuksia yhteensä 333,6 miljardin hryvnian arvosta.
Summa oli yli kaksinkertainen vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurimman osan sopimusten droonimäärästä muodostivat FPV-droonit.
333,6 miljardia hryvniaa vastasi noin 7,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kertooUkrainska Pravda Ukrainan puolustusministeriön lukuihin perustuen.
Luku vaatii kuitenkin olennaisen tarkennuksen: kyse on solmittujen droonihankintasopimusten arvosta, ei summasta, joka olisi jo maksettu kokonaisuudessaan valmistajille tai käytetty pelkästään droonien valmistuskustannuksiin.
Julkisten tietojen perusteella se on kuitenkin yksi parhaista mittareista Ukrainan droonihankintojen tämänhetkisestä rahallisesta mittakaavasta.
Venäjällä alas ammutuksi kerrotun ukrainalaisen droonin rungossa on käytetty pitkää muoviputkea. Rakenteissa näkyy lisäksi muun muassa vaneria, elektroniikkaa ja pieni polttomoottori. Kuva: Kosti Heiskanen
Tavoitteena yli seitsemän miljoonaa droonia tänä vuonna
Myös tuotantomäärät ovat kasvaneet nopeasti.
Ukrainan puolustusministeriö kertoi tammikuussa, että maa aikoo valmistaa vuonna 2026 yli seitsemän miljoonaa droonia.
Kesäkuussa Ukrainan apulaispuolustusministeri MstyslavBanik puolestaan arvioi maan teollisuuden pystyvän riittävällä rahoituksella valmistamaan jopa 20 miljoonaa droonia vuodessa.
20 miljoonaa ei siis ole tämänhetkinen tuotantomäärä vaan ilmoitettu enimmäistuotantokapasiteetti, jonka hyödyntäminen edellyttäisi lisää rahoitusta.
Paljonko Suomi rahoittaa Ukrainan drooneja?
Suomen osalta tarkkaa drooneihin kohdistuvaa euromäärää ei ole julkistettu.
Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi huhtikuun lopussa, että hallitus oli sopinut lisäresursseista Ukrainan droonitukeen. Häkkäsen mukaan hallituksen kehysriihessä sopima 300 miljoonan euron lisärahoitus Ukrainalle tukee myös drooniyhteistyötä.
Valtioneuvosto on vahvistanut, että Suomi varaa vaalikauden loppuajalle yhteensä 300 miljoonaa euroa lisää Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen ja puolustusteolliseen yhteistyöhön.
Koko 300 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole droonirahoitusta.
Julkisuudessa ei ole eritelty, kuinka suuri osa lisärahoituksesta kohdistetaan nimenomaan Ukrainan droonien hankintaan, droonituotantoon tai muuhun drooniyhteistyöhön.
Halpa runko, miljardien järjestelmä
Kontrasti on silmiinpistävä. Ukraina pyrkii valmistamaan tänä vuonna yli seitsemän miljoonaa droonia, ja vuoden ensimmäisen puoliskon aikana maa on tehnyt droonisopimuksia noin 7,4 miljardin dollarin arvosta. Samaan aikaan kansainväliset kumppanit rahoittavat ja tukevat maan puolustusteollisuutta miljardiluokan summilla.
Silti ainakin osassa rintamalla käytetyiksi kuvatuista drooneista runko on rakennettu materiaalista, jota käytetään tavallisesti viemäriputkena, ja siivissä on hyödynnetty vaneria.
Tämä herättää väistämättä kysymyksen siitä, mihin droonihankintoihin käytettävät miljardit todellisuudessa kohdistuvat.
Pelkkä viemäriputki ei tietenkään kerro droonin kokonaiskustannuksesta. Moottorit, elektroniikka, navigointi, viestijärjestelmät, räjähteet sekä tuotanto- ja kehitystyö voivat muodostaa huomattavan osan hinnasta. Samalla miljardiluokan hankintasopimuksiin sisältyy valtavia määriä erityyppisiä drooneja, eikä 7,4 miljardin dollarin summaa voida verrata yhden kuvissa näkyvän laitteen rungon materiaalikustannuksiin.
Siitä huolimatta asetelma on poikkeuksellinen: miljardien dollarien drooniohjelman näkyvimpänä rakenteena voi olla tavallinen muovinen viemäriputki ja vaneri.
Halpojen materiaalien käyttö voi olla tarkoituksellinen ratkaisu massatuotannossa ja kertakäyttöisissä asejärjestelmissä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että Ukrainan droonituotantoon ja -hankintoihin virtaavien valtavien rahasummien rinnalla kuvissa näkyvien laitteiden yksinkertaisuus herättää perusteltuja kysymyksiä kustannusten muodostumisesta ja siitä, mitä miljardien vastineeksi todella tuotetaan.
Tämä artikkeli on tilaajille
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn
sisältöihin.