Laaja englantilainen tutkimus nosti esiin harvinaisen mutta vakavan haitan, jota havaittiin tavallista enemmän tietyn ajan sisällä rokotuksesta. Tutkijat pystyivät myös arvioimaan, kuinka monta ylimääräistä tapausta rokotuksiin liittyi.
Englannissa tehty valtakunnallinen tutkimus on löytänyt yhteyden Pfizerin Abrysvo-RSV-rokotteen ja harvinaisen Guillain–Barrén oireyhtymän välillä.
Nature Communications -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Englannin RSV-rokotusohjelmaa ja erityisesti 75–79-vuotiaille annettua Abrysvo-rokotetta. Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia sairaala- ja rokotusrekistereitä.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Riski yli kolminkertainen rokotuksen jälkeen
Tutkimuksen keskeinen havainto koski Guillain–Barrén oireyhtymää eli GBS:ää. Kyseessä on harvinainen neurologinen sairaus, jossa immuunijärjestelmä vaurioittaa ääreishermostoa. Se voi aiheuttaa muun muassa puutumista, lihasheikkoutta ja pahimmillaan hengitysvaikeuksia.
Myös Britannian lääkeviranomainen MHRA kuvaa Guillain–Barrén oireyhtymää harvinaiseksi mutta vakavaksi sairaudeksi, joka vaatii vakavissa tapauksissa sairaalahoitoa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti rokotusta seuranneita 42 vuorokautta.
Tänä aikana Guillain–Barrén oireyhtymän ilmaantuvuus oli 3,34-kertainen verrattuna tutkittavien muuhun seuranta-aikaan. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä.
Tapaukset eivät myöskään jakautuneet tasaisesti koko kuuden viikon ajalle.
Tutkimuksen mukaan suurin osa kohonneesta riskistä keskittyi 8–21 päivän päähän rokotuksesta.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimus vahvisti aiemman turvallisuussignaalin
Guillain–Barré-riski ei noussut esiin ensimmäistä kertaa Englannin tutkimuksessa.
Tutkimuksen kirjoittajien mukaan mahdollisesta kohonneesta riskistä oli saatu havaintoja jo Yhdysvalloista. Englannin aineistossa yhteys näkyi kuitenkin useilla eri tutkimusmenetelmillä.
Tutkijat käyttivät muun muassa niin sanottua self-controlled case series -menetelmää. Siinä sama henkilö toimii käytännössä omana vertailukohteenaan: rokotuksen jälkeistä riskijaksoa verrataan saman henkilön muuhun seuranta-aikaan.
