Suomeen päätyneet sotilaalliset droonit ovat johtaneet poikkeuksellisen vakavaan tilanteeseen, jossa valtionjohdon toiminta on joutunut oikeudellisen arvioinnin kohteeksi. Asiasta on tehty kantelu, jossa pyydetään Oikeuskanslerinvirastoa selvittämään, ovatko Tasavallan presidentti, valtionjohdon jäsenet tai virkamiehet mahdollisesti syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen tai muuhun rikokseen.
Tapauksen ytimessä on kysymys, joka ei koske enää pelkästään yksittäisiä drooneja, vaan Suomen turvallisuutta, valtionjohdon päätöksentekoa ja jopa maan asemaa kansainvälisessä konfliktissa.
Viranomaiset: kyse ukrainalaisista sotadrooneista
Suomalaiset viranomaiset ovat julkisuudessa vahvistaneet, että Suomeen päätyneet droonit ovat olleet ukrainalaisia ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja. Lisäksi niiden on kerrottu sisältäneen räjähdelastia.
Tämä tekee tilanteesta poikkeuksellisen vakavan. Kyse ei ole harhautuneesta siviililaitteesta, vaan aseistetusta sotilaallisesta välineestä, joka on päätynyt Suomen alueelle.
Jo tämä lähtökohta herättää kysymyksen siitä, miten tällainen on ollut mahdollista – ja miksi tilanteeseen ei ole puututtu ennen kuin droonit päätyivät maahan.
Kantama ei täsmää – mistä droonit lähtivät?
Tilannetta hämmentää merkittävästi droonien tekninen puoli. Julkisuudessa esitettyjen asiantuntija-arvioiden mukaan kyseinen droonityyppi ei kykene lentämään Ukrainasta Suomeen asti.
Tämä johtaa väistämättömään kysymykseen:
jos droonit eivät ole voineet lähteä Ukrainasta, mistä ne on laukaistu?
Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Joko droonien alkuperästä ei ole annettu täydellistä kuvaa, tai niiden toiminta liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa laukaisupaikka on ollut huomattavasti lähempänä Suomea tai jopa Suomi.
Juuri tämä epäselvyys on kantelun keskiössä.
Epäily: toimintaa NATO-alueelta?
Kantelussa nostetaan esiin mahdollisuus, että droonien toiminta ei ole rajoittunut Ukrainan alueelle.
Koska Suomi kuuluu Natoon, tarkasteluun nousee myös NATO-alue. Jos droonien kantama ei riitä Ukrainasta Suomeen, on perusteltua kysyä, onko niiden toiminta voinut kytkeytyä lähemmäs – esimerkiksi Itämeren alueelle.
Tällöin esiin nousee vakava selvitystarve:
- onko drooneja voitu lähettää NATO-alueelta
- tai onko niiden toiminta muuten kytkeytynyt alueisiin, joista niiden kantama riittää Suomeen
Tällaisia väitteitä ei ole virallisesti vahvistettu, mutta niiden selvittämistä vaaditaan nyt laillisuusvalvonnassa.
Onko Suomen aluetta käytetty sotilaallisiin operaatioihin?
Kantelun keskeisin kysymys koskee Suomen omaa roolia.
Siinä pyydetään selvittämään, onko Suomen ilmatilaa tai maa-alueita käytetty sotilaallisiin operaatioihin – ja onko tällaiselle toiminnalle annettu lupa tai hiljainen hyväksyntä presidentin tai muun Suomen johdon toimesta.
Jos näin on tapahtunut, kyse ei ole enää yksittäisestä turvallisuuspoikkeamasta, vaan tilanteesta, jossa Suomi on kytkeytynyt sotilaalliseen toimintaan.
Voiko Suomi olla sodan osapuoli?
Tämä johtaa kantelun vakavimpaan kysymykseen.
Jos Suomen aluetta tai ilmatilaa on käytetty sotilaallisiin operaatioihin, voi tällä olla vaikutusta siihen, katsotaanko Suomi kansainvälisoikeudellisesti sodan osapuoleksi.
Kantelussa pyydetään arvioimaan, onko valtionjohto voinut toiminnallaan tai päätöksillään saattaa Suomen tähän asemaan – ja onko tämä tapahtunut ilman perustuslaillista päätöksentekoa.
Kyse ei ole pelkästään juridisesta yksityiskohdasta, vaan koko valtion asemasta kansainvälisessä järjestelmässä.
Torjunta jätettiin tekemättä – ja päätös herättää kysymyksiä
Tapaus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään droonien alkuperään. Yhtä keskeinen kysymys liittyy siihen, miksi drooneja ei torjuttu.
Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan viranomaisilla olisi ollut mahdollisuus estää ainakin yhden droonin eteneminen jo merialueella. Merivoimat olisi voinut torjua droonin, mutta torjunta jätettiin tekemättä, koska Ilmavoimat kielsi toimenpiteen.
Tämä tieto tekee tilanteesta erityisen vakavan. Jos torjuntamahdollisuus oli olemassa, mutta sitä ei käytetty, herää kysymys:
- miksi droonin annettiin jatkaa matkaansa
- ja oliko kyse tietoisesta päätöksestä
Kantelussa kysytään suoraan, onko droonin päätyminen Suomen alueelle ollut seurausta ennalta sovitusta viranomaispäätöksestä, ei pelkästään tapahtumien kulusta.
Valtionjohdon lausunnot tarkasteluun
Tilannetta kiristää entisestään valtionjohdon julkinen viestintä.
Kantelussa viitataan siihen, että Tasavallan presidentti ja ulkoministeri ovat pitäneet Ukrainan iskuja Suomen rajan läheisyydessä ymmärrettävinä.
Tämä herättää keskeisen kysymyksen:
onko tällaisilla kannanotoilla tosiasiallisesti hyväksytty toimintaa, joka lisää turvallisuusriskiä Suomelle?
Jos iskuja ei ole pyritty estämään, ja ne tapahtuvat aivan Suomen rajan tuntumassa, riski droonien päätymisestä Suomeen kasvaa merkittävästi ja vaarantaa suomalaisten turvallisuuden.
Voiko asia olla salassa pidettävä?
Kantelussa otetaan kantaa myös salassapitoon.
Siinä esitetään, että jos Suomen johto on hyväksynyt sotilaallista toimintaa Suomen alueen kautta, asia ei voi olla kokonaisuudessaan salassa pidettävä. Kyse olisi tällöin asiasta, joka voi vaikuttaa siihen, katsotaanko Suomi sodan osapuoleksi.
Oikeuskansleri ratkaisee suunnan
Nyt katseet kohdistuvat Oikeuskanslerinvirasto:oon.
Kantelussa vaaditaan:
- toiminnan lainmukaisuuden arviointia
- mahdollisen virkarikoksen tutkimista
- sekä tarvittaessa asian viemistä Eduskunta käsiteltäväksi
Lisäksi asian käsittelyä on pyydetty kiireellisenä kansalliseen turvallisuuteen liittyvien riskien vuoksi.
Enemmän kuin yksittäinen tapaus
Droonitapaus ei ole enää yksittäinen poikkeama. Se on muuttunut kysymykseksi siitä:
- miten Suomea johdetaan turvallisuuskriisissä
- miten kansalaisten turvallisuus turvataan
- ja missä kulkee raja poliittisen päätöksenteon ja oikeudellisen vastuun välillä
Lopulta kyse on yhdestä kysymyksestä, johon vastaus määrittää kaiken: jos droonit eivät ole voineet tulla Ukrainasta – mistä ne tulivat, ja kuka tiesi siitä?
Vastauksia ei ole saatu
Posi TV on useita kertoja pyrkinyt saamaan kommentteja asiasta muun muassa Tasavallan presidentin kanslialta sekä eduskunnan valiokuntien puheenjohtajilta. Jokaiselta taholta on kuitenkin kieltäydytty kommentoimasta asiaa millään tavalla.
Kommenttien puute korostaa tilanteen poikkeuksellisuutta. Kyse on asiasta, joka liittyy suoraan Suomen turvallisuuteen ja mahdollisesti myös maan kansainväliseen asemaan, mutta julkisuuteen ei ole annettu tarkempia selityksiä tai vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
Lue aiheesta lisää
Drooni-skandaali uhkaa laukaista sodan – Onko Suomen johto syyllistynyt vakavaan virkarikokseen?
MAINOS:
