Itärajan poikkeuslaki äänestykseen

Eduskunta äänestää keskiviikkona hallituksen esityksestä, jolla jatkettaisiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa vuoden 2028 loppuun.

Tiistain keskustelussa itärajaa varten säädettyä poikkeuslakia perusteltiin viranomaisten uhka-arviolla ja kuvitelluilla tilanteilla.

Laki sallii turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajoittamisen, jos vieras valtio käyttää maahantulijoita painostukseen.

Laki tuli voimaan heinäkuussa 2024, eikä sitä ole sovellettu kertaakaan. Itärajan tilanne on hoidettu rajavartiolain nojalla suljetuilla rajanylityspaikoilla. Hallituksen esityksen mukaan sulku on riittänyt pysäyttämään ilmiön, eikä lain toimivuudesta ole kokemusta.

– Rajaturvallisuutta tällä hetkellä hoidetaan nimenomaan rajavalvontalain puitteissa, ja raja on tällä hetkellä kiinni, sanoi lain puolesta äänestävä Kimmo Kiljunen (sd.).

Syksyllä 2023 itärajalla rekisteröitiin Maahanmuuttoviraston mukaan 1 282 turvapaikkahakemusta. Keskustelussa ei esitetty näyttöä siitä, että Venäjän valtio ohjasi tulijat rajalle. Väite esitettiin tunnettuna tosiasiana. Hallituksen esitys perustelee sitä päättelyllä: Venäjän rajavyöhyke on turvallisuuspalvelun valvoma, joten ilmiö on mahdollinen vain viranomaisten myötävaikutuksella. Vertailun vuoksi: Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 ihmistä, pääosin Ruotsin kautta tulleita. Joakim Vigeliuksen (ps.) mukaan silloin oli kyse ”spontaanista ihmismassojen liikkumisesta”.

Tiistain eduskuntakeskustelusta lain jatkamisen tarvetta kuvattiin värikkäillä mittakaavoilla.

Joakim Vigelius (ps.) käytti ”työlukuna” sataatuhatta tulijaa puolessa vuodessa.

Uhka-arvion perusteita ei keskustelussa avattu.

– Me emme voi oikein muuta kuin luottaa tähän viranomaisarvioon ja sen mukaan toimia, kertoi Markus Lohi (kesk.).

Useat puhujat perustelivat poikkeusta perustuslaista oikeusvaltion suojaamisella.

– Tällä nimenomaisesti turvataan sitä oikeusvaltiota, Vigelius sanoi.

Lain hylkäämistä esittävien vasemmistoliiton ja vihreiden mukaan laki tekee päinvastoin, koska maasta poistamisesta ei saa valituskelpoista päätöstä. Laki esitys nimeää suojattavaksi Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden.

Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi, milloin katsotaan, ettei voimassaoloa voida enää jatkaa.

Kukaan ei nimennyt havaintoa, joka päättäisi lain.

Lohen mukaan rajan avaaminen vaatisi, että Venäjä lopettaa hyökkäyssodan Ukrainassa ja että hybridioperaatioita rajalla ei tarvitse pelätä.

Alun perin vuodeksi säädetty laki olisi jatkon jälkeen voimassa lähes neljä ja puoli vuotta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen odotetaan antavan ensi viikolla ratkaisut kolmessa Valko-Venäjän rajan tilannetta koskevassa asiassa. Suomi ei ole niissä osapuoli, mutta se on esittänyt tuomioistuimelle oman kantansa.

Kiireelliseksi julistaminen vaatii viiden kuudesosan enemmistön.

Toimittajan kommentti

Puheissa vakuutettiin, että nyt suojellaan oikeusvaltiota ja perustuslakia. Lakiesitys nimeää suojattavaksi: Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden, siis valtion.

Valtio on alue, kansa ja valtiovalta. Oikeusvaltio on se, että tuo valta on sidottu lakiin ja sen päätöksistä voi valittaa. Poikkeuslaki vahvistaa valtiota kaventamalla perustuslain antamaa suojaa: se on poikkeus perustuslaista, eikä sen mukaan käännytetty saa päätöstä, josta voisi valittaa.

Valtion suojaaminen voi olla perusteltua. Silloin se pitäisi pystyä sanomaan ääneen eikä johtaa harhaan kutsumalla sitä oikeusvaltion puolustamiseksi.

Perustuslakia ja sen takaamia oikeuksia ei suojella poikkeamalla niistä, vaikka eduskunnassa niin väitettiinkin ainakin kuuden eri puhujan toimesta jotka edustivat kolmea eri puoluetta.

Perustuslain 29 §:n mukaan kansanedustaja noudattaa perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Salissa Paula Werning (sd.) kertoi, että jokaista edustajaa sitoo puoluekokouksen päätös (puoluekuri) ja että SDP ei anna äänestyksessä poikkeuslupia. Poikkeuksesta perustuslakiin päätetään siis ryhmäkurilla, jota perustuslaki ei tunne.

Valtio siis suojelee itseään, mutta millä hinnalla? Itärajan rajanylityspaikat ovat olleet kiinni lähes kolme vuotta. Itä-Suomen edustajat kertoivat salissa, mitä sulku on tehnyt alueen yrityksille, matkailulle ja perheille. Yhtään laskelmaa siitä, mitä sulku suomalaisille maksaa, ei esitetty.

Perusteluissa on vähintään kaksi epäjohdonmukaisuutta. Rajan avaamisen ehdoksi nimettiin Venäjän hyökkäyssodan loppuminen. Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa kauppaa käydään ehdoitta.

Toinen epäjohdonmukaisuus koskee täysivaltaisuutta, jolla lakia perustellaan. Suomi on sitoutunut EU:n turvapaikkasääntöihin, joista se ei päätä yksin ja joiden tulkinta kuuluu EU-tuomioistuimelle. Täysivaltaisuuteen vedotaan siis eduskunnassa juuri siinä kohdassa, jossa siitä on luovuttu.

toimittaja

Ilkka Tiainen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Näkökulma: Vihdoin Suomi uhmaa EU:ta

Suomea on usein kehuttu EU:n mallioppilaaksi, varsinkin kartellimedian artikkeleissa. Mallioppilas Suomi on saanut kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat. Suomalaisissa tuomioistuimissa on myös nähty, kuinka EU-oikeutta sovelletaan silloin, kun se sopii tuomioon, ja jätetään viemättä EU-tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun se ei sovi. Paras esimerkki on WinCapita. Vantaan käräjäoikeus nojasi tuomiossaan EU:n sähkökauppadirektiiviin. […]

Näkökulma 18 min sitten

Jari Halonen: ”Keskusta varastettiin Suomen omistajien etupuolueeksi”

Taiteilija Jari Halonen esittää Posi TV:n Ilkka Tiaisen haastattelussa kovia väitteitä keskustapuolueen taustalla vaikuttaneista taloudellisista eturyhmistä. Halosen mukaan Jari Sarasvuolla ja Perheyritysten liitolla on ollut merkittävä rooli Matti Vanhasen ja Juha Sipilän poliittisilla urilla. Halosen mukaan keskustapuolue alkoi jo vuosikymmeniä sitten etääntyä perinteisestä maaseudun etujen puolustamisesta ja muuttua suurten omistajien etuja ajavaksi puolueeksi. ”Todellisuudessa keskusta […]

Haastattelut 6 t sitten

Presidentin kansainvälistymispalkinto Bovaer-kohussa ryvettyneelle Valiolle

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt vuoden 2026 kansainvälistymispalkinnon muun muassa Valiolle, joka joutui aiemmin tänä vuonna keskeyttämään kiistellyn Bovaer-rehulisäaineen käyttökokeilun. Palkitsemisessa painotetaan kansainvälisen menestyksen lisäksi vastuullisuutta, vaikka Bovaerin turvallisuuteen liittyvä eurooppalainen arviointi on edelleen kesken. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on palkinnut Valion vuoden kasvuyrityksenä. Asiasta kertoi Business Finland keskiviikkona 18. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa. Valion […]

Kotimaa 7 t sitten