Kanadan PM Mark Carney tulee kalliiksi kanadalaisille

24.7.2026 klo 12:55 · Lukuaika 9 min

Kanadan pääministeri Mark Carney, jota valtion taloudellisesti tukema kanadalaismedia aiemmin hellitteli, on vastatuulessa. Jopa ”Kanadan Yle” CBC on alkanut uutisoida tosiasioita monien suureksi ällistykseksi ja järkytykseksi.

Siltakohu

Kanada rakensi Gordie Howe International -sillan Kanadasta Yhdysvaltoihin. Silta rahoitettiin Kanadan liittovaltion omistaman Windsor-Detroit Bridge Authority -yhtiön kautta. Kustannukset olivat noin 6,4 miljardia dollaria. Yhdysvallat tai Michiganin osavaltio eivät maksaneet rakennuskustannuksista mitään, vaikka osa sillasta ja sen vaatimasta infrastruktuurista — kuten tulliportti — sijaitsee Yhdysvaltojen puolella Detroitissa. Kanada rahoitti myös Yhdysvaltain puolella tapahtuneen rakennustyön.

Alkuperäisen vuoden 2012 Canada–Michigan Crossing Agreement -sopimuksen mukaan rakennusvelka oli tarkoitus maksaa takaisin keräämällä tullimaksuja yksinomaan Kanadan puolella sijaitsevilla tulliporteilla. Oli sovittu, että koska Kanada rahoitti projektin kokonaan, Kanadan perustama yhtiö Windsor-Detroit Bridge Authority sai yksinoikeuden määrittää tullimaksut ja kerätä ne kokonaisuudessaan itselleen.

Tullituloilla oli määrä kattaa ensin sillan juoksevat operatiiviset kulut (huolto, valvonta, lumityöt ja vastaava). Tämän jälkeen kaikki loppuosa tuloista ohjattaisiin rakennusvelan ja muiden investointikustannusten takaisinmaksuun.

Alkuperäisessä laskelmassa arvioitiin, että velan kokonaisvaltaiseen kuittaamiseen tullituloilla kuluisi vähintään 50 vuotta. Vasta kun Kanadan investoima pääoma ja korot olisi maksettu tullituloilla kokonaan takaisin, sillan nettotulot oli tarkoitus jakaa puoliksi omistajakumppani Michiganin osavaltion kanssa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esti Kanadan rahoittaman sillan avaamisen vaatien Yhdysvalloille taloudellisia hyvityksiä.

Ottawa ja Washington solmivat heinäkuussa 2026 uuden rinnakkaissopimuksen, jotta tärkeä Windsor–Detroit-väylä saataisiin avattua liikenteelle.

Carneyn solmima uusi sopimus antaa Yhdysvalloille 50 % nettotuloista heti ensimmäisestä päivästä alkaen, mikä pitkittää Kanadan oman rakennusvelan takaisinmaksua merkittävästi.

Carney valehteli kanadalaisille sopimuksen sisällöstä.

Carney vakuutti alun perin julkisuudessa, että Kanada pitää kaikki siltatulot itsellään, kunnes 6,4 miljardin dollarin rakennuskustannukset ja velat on maksettu takaisin. Heinäkuussa julkaistu uusi virallinen sopimusteksti kuitenkin paljasti, että Kanada jakaa 50 % nettotuloista Yhdysvaltojen kanssa heti ensimmäisestä päivästä alkaen ilman, että sopimuksessa mainitaan Kanadan omia velanhoitokustannuksia.

Puhuessaan asiasta Carney pyrki hämmentämään kuulijoita puhumalla nettotuloista (net revenue) ja nettotuloksesta (net profit) ikään kuin ne olisivat sama asia.

Nettotulos on kokonaistuotto, josta on vähennetty kaikki kulut: liikevoitto – rahoituskulut – verot – liiketoiminnan muut kulut. Nettotulos on siis se, mikä jää ”viivan alle.”

Nettotulo viittaa yleensä yksittäiseen tuloerään tai tiettyyn projektiin, josta on vähennetty vain siihen suoraan liittyvät välittömät kulut; se kuvaa tietyn yksittäisen virran tai toiminnon tuottavuutta (kuten siltatullien), ei koko organisaation taloudellista tilaa.

Uudessa sopimuksessa Yhdysvaltojen 50 prosentin osuus tuloista ohjataan erityiseen United States-Canada Economic Development Fund –talouskehitysrahastoon, joka on yksinomaan Yhdysvaltain hallituksen valvonnassa. Kriitikoiden mukaan sopimus antaa Yhdysvalloille myös veto-oikeuden sillan tullimaksujen muutoksiin.

Tilille pantuna Carney selitti, että hänen olisi pitänyt olla selkeämpi luonnostellen selitystään ”epätäydelliseksi” ja täsmensi, että alkuperäinen vuoden 2012 sopimus, jossa tullituloja ei jaeta ennen velanmaksua, on edelleen ”teknisesti voimassa”, mutta että uusi 15-vuotinen rinnakkaissopimus jakaa nimenomaan juoksevien kulujen jälkeistä nettotuloa. Carneyn mukaan sopimuksen taloudellinen kokonaisvaikutus Kanadalle on marginaalinen.

Ei pidä paikkaansa. Alkuperäisessä sopimuksessa Kanada sai 100% tuloista kunnes sillan rakennuskulut on maksettu. Uudessa sopimuksessa Kanada antaa Yhdysvalloille 50 prosenttia sillan nettotuloista heti ensimmäisestä päivästä alkaen, joten Kanadan omaan kassaan jää puolet vähemmän rahaa investoinnin takaisinmaksuun. Pitkittyvä maksuaika tarkoittaa myös sitä, että Kanadan valtio joutuu maksamaan rakennusaikaisista lainoistaan korkoja paljon pidempään, mikä nostaa hankkeen lopullista kokonaishintaa kanadalaisille veronmaksajille.

Kuuntele kahisevaa

Uusi silta oli määrä avata alkuvuodesta 2026. Mutta… uuden sopimuksen myötä läheisen, asiakkaista Gordie Howe -sillan kanssa kilpailevan Ambassador-sillan omistava miljardööri Matthew Maroun hyötyy koska Kanada ei nyt kykene lähtemään hintakilpailuun esimerkiksi alentamalla rekkaliikenteen siltatullimaksuja. Maroun lahjoitti Trumpin vaalikampanjalle miljoona dollaria, jonka jälkeen Trump Windsor Star– ja CBS News -medioiden mukaan uhkasi estää Gordie Howe -sillan avaamisen.

Trumpin viivyttelyn takia uuden sillan avaaminen viivästyi kuukausilla, ja kaikki Windsorin ja Detroitin välinen rekkaliikenne joutui käyttämään Marounin siltaa. Jokainen viivästysviikko toi Marounin yhtiölle arviolta miljoonien dollareiden ylimääräiset tullitulot.

Kohun seurauksena maiden yhteinen avajaisjuhla peruttiin, ja silta avataan liikenteelle pelkästään kanadalaisin juhlallisuuksin.

Viitekuvana kuvakaappaus Toronto Sunin artikkelista ”LILLEY: Carney campaign pushes back on Maxwell photos, says ’they are not friends’”. Kuvassa Mark Carney (toinen vasemmalta) vaimonsa **Diana Foxin** ja tuomitun pedofiili **Jeffrey Epsteinin** ”tavaranhankkijan” **Ghislaine Maxwellin** seurassa Wilderness Festival -musiikkifestivaaleilla Oxfordshiressa vuonna 2013. Carneyn vaimon Diana Foxin sisar **Tania** ja Ghislaine Maxwell kävivät samaa lukiota Oxfordissa. Carneyn vaalikampanjan mukaan ”he eivät ole ystäviä.”

Uuden Gordie Howe -siltasopimuksen salaisen tekstin toi julkisuuteen talousuutistoimisto Bloomberg. Bloomberg sai asiakirjat todennäköisesti Yhdysvaltojen puolelta. Vuoto palvelee Trumpin hallinnon pyrkimystä osoittaa saaneensa kovia myönnytyksiä Kanadalta; Carney on moneen otteeseen kerskunut ja vakuuttanut pitävänsä aina ja kaikessa Kanadan puolta Yhdysvaltoja vastaan.

Sammuta palo, sytytä palo eli Sano yhtä, tee toista

PosiTV uutisoi hiljattain Kanadassa riehuvista metsäpaloista ja niiden syistä. Kanadassa riehuu parhaillaan 955 erillistä metsäpaloa. Mark Carney postasi sosiaalisen median tililleen X:n viestin, jossa hän kiitti ja ylisti kaikkien kanadalaisten nimissä metsäpaloja vastaan taistelevia urheita palomiehiä ja -naisia.

Kuvakaappaus Mark Carneyn X-tilin viestistä, jossa hän kiittää palolaitoksen henkilökuntaa ”kolmen viime viikon aikana merkittävästi eskaloituneen metsäpalotilanteen” sammutus- ja evakuointitöissä osoitetusta urheudesta.

Mitä vikaa on siinä, että pääministeri kiittää pelastuslaitoksen henkilökuntaa? Ei mitään.

Joitakin päiviä Carneyn X-viestin jälkeen kuitenkin Ottawa Citizen julkaisi artikkelin jossa kerrottiin, että kansallisten hätätilojen aikana toimintaa koordinoivasta Government Operations Centre -keskuksesta (GOC) on irtisanottu 50% henkilökunnasta, siis puolet koko henkilökunnasta. GOC:in väelle oli lähetetty irtisanomiskirjeet tammikuussa.

GOC:in vastuualueeseen kuuluu myös metsäpalojen hillintä- ja sammutustyön koordinaatio.

Sun verot ja mun verot, ”ihan eri asia”

Carney työskenteli aiemmin Englannin keskuspankin (BoE) pääjohtajana ja sen jälkeen vuosina 2020–2025 globaalissa sijoitusyhtiö Brookfield Asset Managementissa, jossa hänellä edelleen on omistuksia. Oppositio on vaatinut Carneyn henkilökohtaisten verotietojen ja Brookfieldiltä saatujen tulojen tarkempaa avaamista. Erityisesti kritiikkiä on herättänyt se, että Brookfield rekisteröi useita Carneyn johtamia miljardirahastoja Caymansaarten ja Bermudan verokeitaisiin.

Pääomatuloja ei veroteta samalla tavoin kuin ansiotuloja. Verokeitaissa veroprosentti on pääministerillekin sopivin?

Pääministerinä Carney on ohjannut Kanadan politiikkaa tavalla, joka hyödyttää Brookfieldiä. Brookfield Asset Managementilla on suoria ja merkittäviä omistuksia energiasektorilla, erityisesti ”hiilineutraalissa” energiassa. ”Hiilineutraaliutta” edistävät hankkeet saavat Carneyn hallitukselta veronmaksajien piikkiin merkittävää taloudellista tukea ja muita helpotuksia. Brookfield on saanut myös tuottoja ja lisätuotto-odotuksia Carneyn hallituksen Brookfieldille antamien toimeksiantojen myötä.

Tämä on aiheuttanut närää Kanadassa. Kanadassa on polttoaineissa ja monissa muissa tuotteissa ja palveluissa hiilivero (Consumer carbon tax). Yhdysvaltain ja Israelin helmikuussa aloittama sota Iranin kanssa nosti raakaöljyn hintaa, mikä vaikutti suoraan hintoihin koko maailmassa. Carneyn hallitus helpotti tilannetta — painostuksen jälkeen — poistamalla väliaikaisesti kuluttajilta suoraan polttoaineen hinnassa perityn liittovaltion hiiliveron.

Mainos

Samaan aikaan Carneyn hallitus korotti teollisuuden päästömaksuja (Industrial carbon tax); teollisuuden lisäkustannukset siirtyvät kuluttajahintoihin tuotteiden ja palveluiden kallistumisena. Lisäksi polttoaineenvalmistajille suunnattiin uudet puhtaan polttoaineen määräykset (Low Carbon Fuel Standard), ne nostavat bensiinin litrahintaa arviolta 7 senttiä vuonna 2026.

Alinta tuloveroluokkaa laskettiin 15 prosentista 14 prosenttiin, josta hyöty kuluttajalle on 190 dollaria vuodessa, jos inflaatiota ei huomioida. Samaan aikaan hallitus nosti työnantajien ja työntekijöiden pakollisia palkkaveromaksuja (payroll taxes).

Lopputulema on, että kuluttaja maksaa hiiliveron edelleen, mutta piilotettuna ruuan, sähkön ja kulutustavaroiden hintoihin. Teollisuudelle asetettujen hiiliverojen ja palkkaveromaksujen takia yritysten on kannattavampaa siirtää toimintonsa pois Kanadasta, mikä vähentää verotulojen ohella työpaikkoja — mikä vähentää lisää verotuloja. Taloustieteessä ilmiötä kutsutaan ”hiilivuodoksi” (Carbon leakage). Päästöt eivät maailmanlaajuisesti vähene, ne vain siirtyvät maasta toiseen ja Kanada menettää työpaikat

Miete: Yleensä sellaisen verotusta korotetaan, minkä kulutusta halutaan vähentää (tupakka- ja alkoholiverot, autoiluverot ja makeisverot esimerkiksi). Hallitukset kuitenkin kiristävät yritysverotusta eri tavoin. Haluavatko hallitukset vähentää yrityksiäkin?

Mark Carneyn hallitus on sentään tunnistanut tämän riskin ja yrittää estää teollisuuspakoa kaavailemalla niin sanottuja hiilitulleja (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM). Kanada siis asettaisi tullimaksun niille tuontitavaroille, jotka tulevat maista, joissa ei ole hiiliveroa — kuten Yhdysvallat tai Kiina. Seuraus on todennäköisesti Kiinan ja Yhdysvaltain asettamat vastapakotteet.

Muitakin tyytymättömyyden aiheita on, ja paljon. Suhteet Yhdysvaltoihin — jonne suurin osa Kanadan viennistä menee/meni — ovat ajautuneet umpikujaan mm. Trumpin tulliuhkausten ja Gordie Howe -siltakiistan vuoksi. Nyt Carney yrittää epätoivoisesti vähentää Kanadan taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista antamalla Kiinalle etuoikeusaseman.

Tämä ei miellytä kanadalaisia koska Kiina kilpailee Kanadan oman tuotannon kanssa.

Kiina-ilmiö

Vielä ennen valintaansa Carney nimesi Kiinan Kanadan ”suurimmaksi turvallisuusuhaksi”. Tammikuussa 2026 hän kuitenkin matkusti Pekingiin ensimmäisenä Kanadan pääministerinä lähes kymmeneen vuoteen ja julisti presidentti Xi Jinpingin rinnalla maiden välille ”uuden strategisen kumppanuuden aikakauden.”

Ihmisoikeusjärjestö Safeguard Defenders paljasti, että Kiina on perustanut kymmeniä salaisia poliisiasemia ympäri maailmaa, joista useita sijaitsi Kanadassa, erityisesti Torontossa, Vancouverissa ja Montrealissa. Kiinan mukaan kyseessä ovat palvelupisteet, selvitysten mukaan asemia on kuitenkin käytetty Kiinan yleisen turvallisuuden ministeriön (MPS) salaisiin operaatioihin kuten Operation Fox Hunt ja Operation SkyNet. Niiden kautta on painostettu, kiristetty ja uhkailtu Kanadassa asuvia kiinalaisia dissidenttejä, uiguureja ja korruptiosta syytettyjä palaamaan Kiinaan puolueen tuomittaviksi.

Carney allekirjoitti virallisen yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) Kanadan liittovaltion poliisin (RCMP) ja Kiinan MPS:n välisestä yhteistyöstä ”talousrikosten ja kyberpetosten torjumiseksi”. Carneyn hallitus on kieltäytynyt julkistamasta tämän sopimuksen tarkkaa tekstiä parlamentille tai kansalle. Julkisuuteen on vuotanut tietoja, joiden mukaan sopimus vaatii salassapitoa ja sen avaamiseen tarvittaisiin Pekingin suostumus. Oppositio syyttää Carneyta siitä, että hän laillistaa ja avaa oven Kiinan salaiselle poliisitoiminnalle Kanadan maaperällä talous- ja kauppasopimusten varjolla, mikä vaarantaa Kanadan suvereniteetin.

Ainahan voi äänestää…

Kanada, Uusi Seelenti ja Australia ovat Ison-Britannian dominioita. Siksi vaalijärjestelmä poikkeaa joissain suhteissa meikäläisestä.

Kanadassa säädettiin vuonna 2007 laki, jonka mukaan liittovaltion yleiset vaalit on järjestettävä säännöllisesti joka neljäs vuosi, lokakuun kolmantena maanantaina. Laissa on kuitenkin suuri takaportti. Kenraalikuvernöörillä on perustuslaillinen oikeus hajottaa parlamentti pääministerin pyynnöstä. Jos pääministeri johtaa vähemmistöhallitusta ja häviää luottamuslauseen — tai haluaa käyttää gallup-nostetta hyödykseen, kuten Justin Trudeau teki vuonna 2021 — hän voi silti pyytää ennenaikaisia vaaleja.

Tämä Westminster-järjestelmän joustavuus on poliittisessa pelissä valtava ase. Jos pääministeri huomaa jonkin skandaalin tai talouskriisin paisuvan liian suureksi, hän voi julistaa vaalit välittömästi alkavaksi ennen kuin tutkintakomiteat ehtivät julkaista raporttejaan, tai vaihtoehtoisesti pitkittää vaaleja aivan laillisen kauden loppuun asti toivoen opposition rivien rakoilemista. Carney on hajottanut oppositiota tarkoituksella.

Carney johti liberaali-vähemmistöhallitusta kunnes alkoi ”ostaa” muiden puolueiden, pääasiassa konservatiivien jäseniä loikkaamaan omaan ryhmäänsä. Westminster-järjestelmä sallii kansanedustajien puoluevaihdot kesken vaalikauden (floor crossing). ”Ostetuilla” kansanedustajilla Carney saavutti virallisen enemmistöhallituksen aseman. Carneylla on nyt loikkareiden ansiosta takataskussaan enemmistö, oppositio ei voi kaataa häntä. Hän voi puskea läpi miljardiluokan ”Build Canada” -agendansa ja muut diilinsä ilman, että hänen tarvitsee välittää muiden puolueiden suostumuksesta.

Äänestäjätkään eivät voi asiain tilalle mitään ennen vuoden 2029 vaaleja. Siihen mennessä on ehditty laatia ja ajaa läpi lait, jotka suojaavat Carneyn, loikkarit ja muut edunsaajaryhmät sekä siirtävät veronmaksajien rahoja kohteisiin, jotka hyödyttävät Carneyn WEFilaisia sidosryhmiä.