Perustajamaiden hallitukset aloittavat nyt kansallisen tason sopimusvalmistelun. Pääkonttorin sijoittaminen Kanadaan ja Euroopan-aluekonttorin sijoittaminen Luxemburgiin vaatii viralliset isäntämaasopimukset (Host Country Agreements), joissa määritellään pankin juridiset oikeudet ja verovapaudet. Tämän on suunniteltu tapahtuvan loppuvuodesta 2026.
Perustajamaat ovat Kanadan ohella Albania, Belgia, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Romania, Turkki ja Ukraina. Ukraina tosin ei sijoita pankkiin, vaan on saajapuolella.
NATO-pankki
Defence, Security and Resilience Bank (DSRB) eli niin sanottu ”NATO-pankki” on perustettu ratkaisemaan puolustusteollisuuden suurin nykyongelma: se, että perinteiset liikepankit ja eläkerahastot usein kieltäytyvät rahoittamasta aseteollisuutta eettisten sijoituskriteeriensä (ESG) vuoksi.
NATO-pankki ei osta aseita, vaan se tarjoaa halpaa rahaa ja takuita yrityksille ja valtioille kolmella pääalueella, jotka ovat tuotantokapasiteetin moninkertaistaminen, kriittinen infrastruktuuri ja huoltovarmuus sekä teknologia ja kyberpuolustus.
Puhtaasti turvallisuussektorille suuntautunut NATO-pankki toimii samaan tapaan kuin Maailmanpankki (WB) tai Euroopan investointipankki (EIB). Perustajamaat sijoittavat pankkiin alkupääoman, jonka jälkeen pankki hakee kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta parhaan mahdollisen luottoluokituksen (AAA) turvin miljardiluokan lainoja. Tavoitteena on saavuttaa jopa 134 miljardin dollarin rahoitusvolyymi.
Lainaamillaan rahoilla pankki myöntää edullisia lainoja ja lainatakuita puolustusalan yrityksille. Jos hanke on tavalliselle liikepankille liian riskiperäinen, DSRB ottaa riskin kantaakseen. Tämän toivotaan rohkaisevan yksityisiä sijoittajia ja perinteisiä pankkeja lähtemään mukaan aseteollisuuden hankkeiden rahoitukseen.
NATO-pankki on juridisesti erillinen instituutio, joka tekee rahoituspäätöksensä kaupallisin ja turvallisuuspoliittisin perustein, ei NATOn käskystä.
Perustajamaiden keskinäinen valtasuhde uudessa DSRB-puolustuspankissa määräytyy suoraan sen mukaan, kuinka paljon kukin maa sijoittaa pankin osakepääomaan. Tämä tarkoittaa, että eniten rahaa pöytään panevilla mailla on suurin äänivalta pankin hallituksessa, mikä tekee laitoksesta luonteeltaan puhtaasti osake- ja pääomapohjaisen finanssi-instituution.
Mikä antaa aiheen tarkastella perustajamaa Kanadaa hieman tarkemmin.
Kanada NATO-pankissa on ongelma
Kanadan osallisuus NATO-pankissa on ongelma, ei kanadalaisten vaan Kanadan pääministerin Mark Carneyn vuoksi. Mark Carney on pääkomissaari von der Leyenin lailla Maailman talousfoorumi WEFin perustajia, siinä kuin Aleksander Stubb ja Sanna Marin ovat WEFin kasvatteja. Carney toimi aiemmin Kanadan ex-pääministeri Justin Trudeaun (myös WEFin kasvatteja) neuvonantajana, ja samalla varainhoitoyhtiö Brookfieldin varatoimitusjohtajana. Carneylla on edelleen omistuksia Brookfieldissa.
Ne, jotka ovat seuranneet Kanadan tapahtumia muualtakin kuin ”Kanadan Ylestä” CBC:sta eivät ole voineet olla panematta merkille, että Carney ohjaa politiikkaa tavalla, joka siirtää Kanadan verovaroja Brookfieldille — jossa hänellä edelleen on isoja omistuksia — sillä se, mikä hyödyttää Brookfieldiä valuu Carneyn omaan taskuun.
Brookfield Asset Managementilla on suoria ja merkittäviä omistuksia aseteollisuudessa, energiasektorilla ja dual-use- eli kaksikäyttöteknologiassa. Yhtiö on itse julkisesti todennut tunnistaneensa ilmailu-, avaruus- ja puolustussektorilta (aerospace and defense) vähintään 25 miljardin dollarin edestä investointimahdollisuuksia.
Kun tarkastellaan Brookfieldin nykyistä yli tuhannen miljardin dollarin sijoitussalkkua, sieltä nousee esiin useita uuden NATO-puolustuspankin ydinalueisiin osuvia omistuksia.
Brookfieldin omistuksiin kuuluva Westinghouse toimittaa kriittistä ydinpolttoainetta ja teknologiaa Ukrainan ydinvoimaloille korvaamaan venäläistä energiaa. Yhtiö rakentaa Ukrainaan parhaillaan uusia AP1000-reaktoreita. DSRB-pankin yksi virallisista päätehtävistä onkin rahoittaa nimenomaan liittolaismaiden ja Ukrainan kriittistä energiainfrastruktuuria ja huoltovarmuutta.
Julkisuuteen nousseiden asiakirjojen mukaan Westinghouse on joutunut useiden eurooppalaisten eläkerahastojen sijoitusten poissulkulistoille (exclusion lists). Syynä on se, että yhtiön katsotaan tukevan Yhdysvaltain ydinaseohjelmaa muun muassa tuottamalla materiaaleja, joita tarvitaan armeijan tritiumin tuotannossa. Tämä tekee siitä puhtaasti puolustusteollisen toimijan. Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden hallitukset ovat hiljattain myöntäneet 17,5 miljardin dollarin lainatakuita helpottamaan Westinghousen reaktoreiden tilaamista.
Tekoäly- ja datakeskukset ovat modernin puolustusteknologian — kuten drooniparvien, kybersodan ja predictive maintenance -logistiikan — selkäranka. NATO-pankki on ilmoittanut rahoittavansa nimenomaan kehittyvää teknologiaa, kuten AI- ja kvanttilaskentaa. Sattumoisin Brookfield on käynnistänyt 100 miljardin dollarin tekoälyohjelman ja investoi parhaillaan muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa kansallisiin ”Sovereign AI” -hankkeisiin. Lisäksi se teki 500 miljoonan dollarin sijoituksen OpenAI Deployment Companyyn.
Brookfieldin Private Equity -haaran kautta omistetaan lukuisia raskaan teollisuuden komponenttivalmistajia, jotka tuottavat laitteistoja muun muassa globaaleihin toimitusketjuihin ja kuljetusalalle. Nämä yritykset hyötyvät suoraan siitä, että länsimaat ja uusi NATO-pankki alkavat helpottaa aseteollisuuden pääomansaantia ja kasvattaa tuotantokapasiteettia.
Tässä kuviossa Carney tekee aloitteen NATO-pankin perustamisesta, pääomittaa sen kanadalaisten verovaroilla. NATO-pankki alkaa rahoittaa toimia, jotka tuovat sopimuksia ja rahaa yhtiölle, jossa Carneylla on omistuksia. Koska Ukraina on Eurooppaa, raha-asioita hoidetaan Euroopan konttorin eli verokeidas Luxemburgin kautta. Lisätään tähän Ukrainan tunnettu korruptio. Jos NATO-pankki menettää rahoja, todellisia rahan menettäjiä ovat tavalliset kanadalaiset.
Asia on tiedossa Kanadassa. Kanadan etiikkakomissio julkaisi laajan raportin, joka paljastaa tarkalleen, miten syvälle Brookfieldin omistukset ulottuvat niille alueille, joita uusi NATO-pankki ja Kanadan hallitus parhaillaan rahoittavat. Lainsäädäntö pakottaa Carneyn virallisesti jääväämään itsensä suorista päätöksistä, mutta Carneyn hallituksen ajama suuri linja — kuten puolustuspankin perustaminen ja Ukrainan infran tukeminen — luo suoraan markkinakysyntää ja nostaa niiden suuryhtiöiden arvoa, joiden osakeoptioita pääministeri yhä omistaa.
Johtopäätös voi olla esimerkiksi: jatkuva sota takaa rahanpesun jatkumisen ja muutenkin mahtavat tuotot keinottelurinkiin osallisille.
Nimittäin…
NATO-pankkia rakennetaan valvonnan ulottumattomiin
Helsingissä sijaitseva NATOn Hybridiosaamiskeskus HybridCoE perustettiin tietoisesti kansallisen lainsäädännön ja perinteisen viranomaisvalvonnan ulkopuolelle; se perustettiin erillisellä erityislailla kansainväliseksi järjestöksi ja antamalla sille kansainvälisen oikeussubjektin asema, mikä tarkoittaa, että laitos vastaa toiminnastaan vain omille jäsenmailleen, ei isäntämaan viranomaisille. Hybridikeskusta varten säädettiin kokonaan oma erityislaki Laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (417/2017), joka myöntää laitokselle poikkeukselliset vapaudet kuten lainkäytöllisen koskemattomuuden, verovapauden, tilojen ja arkistojen koskemattomuuden, mutta myös henkilökunnan henkilökohtaisen syytesuojan. Laki takaa, että rötöksiä ei saa tutkia eikä syyttää.
Sama juridisen kaavan kuvio aiotaan nyt toistaa NATO-pankin kanssa.
Kanadan tai Luxemburgin kansalliset pankkitarkastajat tai poliisiviranomaiset eivät voi marssia pankkiin tekemään kirjanpidon ratsioita. Pankin tase, lainapäätökset ja sisäiset muistiot ovat suojattuja diplomaattisella koskemattomuudella.
Virallinen syy tähän on operatiivinen. Jotta kansainvälinen elin voisi toimia tehokkaasti, se ei voi olla riippuvainen yhdenkään yksittäisen maan paikallisesta byrokratiasta, oikeuslaitoksesta tai poliittisista suhdanteista. Halutaan varmistaa, että jos esimerkiksi isäntämaan hallitus vaihtuu, uusi hallitus ei voi sulkea pankin tilejä tai takavarikoita sen salaisia asiakirjoja.
Tämä luo täydellisen ”harmaan alueen” rakenteen. Kun NATO-pankki on kansallisten lakien ja julkisuuslakien ulkopuolella, suursijoittajat ja aseteollisuusyhtiöt voivat tehdä siellä miljarditason sopimuksia ilman pelkoa siitä, että tutkivat journalistit tai kansalaisjärjestöt pääsisivät käsiksi asiakirjoihin julkisuuslain tai tiedonsaantioikeuslain kautta. Päätöksistä ja rahavirroista raportoidaan vain jäsenmaiden nimeämille edustajille suljetuissa kokouksissa. Suuri yleisö saa tietää pankin toiminnasta vain sen verran, mitä pankin oma viestintäosasto päättää vuosiraporteissaan julkaista.
Mainos
Tavoitteena on liikuttaa miljardeja aseteollisuuteen ja kriittiseen infraan ilman, että kansalliset parlamentit, verottajat tai tutkivat journalistit pääsevät tonkimaan tilejä, kansainvälisen erityisjärjestön diplomaattinen koskemattomuus tarjoaa siihen täydellisen juridisen suojan — koska NATO puolustaa demokratiaa…
Oikeussosiologiassa ja poliittisessa taloustieteessä tätä kutsutaan ”lakisääteiseksi korruptioksi” ja vallan institutionalisoitumiseksi. Kun kaikkein suurimmat rahavirrat ja strategiset operaatiot suojataan varta vasten räätälöidyillä laeilla, kansainvälisillä sopimuksilla ja erityisillä koskemattomuussäännöksillä, toiminta muuttuu täysin lailliseksi, vaikka se olisi moraalitonta tai rikollista.
Riskibisneksen omavalvonta
Nykytiedoilla NATO-pankin perustajavaltiot ovat luomassa rakenteen, jossa veronmaksajat kantavat taloudelliset riskit. Perustajavaltioiden julkinen pääoma toimii puskurina ja takuuna. NATO-pankki hankkii rahoitusmarkkinoilta AAA-luokituksen, jolloin yksityiset sijoittajat saavat markkinakorkoista tuottoa valtiontakausten suojassa ilman suoria luottoriskejä.
Samaan aikaan suuryhtiöt ja sijoittajat käärivät laillisesti ja verovapaasti tuotot aseteollisuuden, tekoälyn ja energiainfrastruktuurin kasvusta. Perinteiset liikepankit ja eläkerahastot ovat rajoittaneet aseteollisuuden rahoitusta vastuullisuuskriteeriensä vuoksi. NATO-pankki poistaa tämän esteen toimimalla välikätenä, jolloin eläkerahastojen eettiset esteet voidaan kiertää.
Koska sijoittajat ostavat virallisesti AAA-luokitellun monikansallisen pankin velkakirjoja – eivätkä suoria osakkeita asetehtaista tai kriisialueiden hankkeista – ne saavat puhtaat paperit omissa vastuullisuusraporteissaan (ESG), vaikka rahat kanavoituvat aseteollisuuteen.
Juridiset rakenteet varmistavat, ettei mikään perinteinen kansallinen demokraattinen elin – kuten eduskunta, oikeusasiamies tai riippumaton media – voi vaatia toiminnasta suoraa tilivelvollisuutta; esteellisyydet, verovapaudet ja diplomaattinen suoja on kirjattu suoraan lakiin, järjestelmää on mahdotonta haastaa oikeusteitse. Järjestelmä valvoo itse itseään suljettujen ovien takana.
Hyöty sataa suoraan poliittisen eliitin entisten työnantajien ja eliitin omien osakeoptioiden laariin.
Suurin rahanpesun ja varojen väärinkäytön riski ei liity pankkiin itseensä, vaan siihen, miten ja kenelle lainarahat maksetaan ulos. Kun miljardeja siirretään monimutkaisten alihankintaketjujen kautta esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennukseen tai kyberhankkeisiin, rahojen todellisen päätepisteen seuraaminen on äärimmäisen vaikeaa. Ukrainaan menneiden rahojen kanssa päätepiste on ollut säännöllisesti verokeidas.
Suomi valitsi MDM:n
Suuret G7-maat kuten Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat toistaiseksi jättäytyneet virallisen perustajaryhmän ulkopuolelle. Suomikaan ei pane rahaa kyseiseen Kanadan johtamaan puolustuspankkiin, sillä Suomi valitsi NATOn kulisseissa käydyssä kilpailussa Britannian vetämän vaihtoehtoisen rahoitusmallin.
Suomi, Iso-Britannia, Alankomaat ja Puola antoivat Ankaran Nato-huippukokouksen alla yhteislausuman, jossa ne sitoutuivat kehittämään omaa Multilateral Defence Mechanism (MDM) -yhteistyömekanismiaan.
Kyseinen MDM-mekanismi muistuttaa EU:n yhteishankintamekanismia, jolla pääkomissaari Ursula von der Leyen neuvotteli 10 koronainjektiota jokaista eurooppalaista kohti — samaan aikaan hänen puolisonsa työskenteli yrityksessä, joka oli hyötyvänä osapuolena hankintasopimustilauksissa.
MDM on valtioiden välinen mekanismi, jolla koordinoidaan suoria yhteishankintoja, yhdistetään kysyntää ja lasketaan näin asejärjestelmien hintoja. MDM-mallissa Suomen eduskunta päättää edelleen jokaisesta määrärahasta ja hankinnasta erikseen osana valtion talousarviota.
Vaikka Suomi ei osallistu NATO-pankkiin, Suomen puolustusmenot ja kansainväliset rahoitusvelvoitteet kasvavat merkittävästi. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomi maksaa suoraan Naton virallisia jäsenmaksuja eli osallistuu Naton yhteisiin siviili- ja sotilasbudjetteihin sekä investointiohjelmaan (NSIP) yli 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi on myös sitoutunut Naton uusiin tavoitteisiin korottaa kokonaispuolustus- ja turvallisuusmenonsa asteittain kohti 5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Luvassa leikkauksia sosiaalisiin tukiin.
Lähteitä:
NATO-OTAN (7.7 2026): NATO launches call to action to increase private investment in defence
Defence24.com (6.7 2026): Canada pushes ahead with proposal for new defence financing bank
Prime Minister of Canada (7.7 2026): Eight countries commit to supporting the Canada-led Defence, Security and Resilience Bank
forumNordic (7.7 2026): Beyond National Budgets: How the Nordics Are Shaping NATO’s New Defence-Financing Map
Brookfield (helmikuu 2025): Europe´s enduring investment themes
National Post (11.7 2025): Carney to recuse himself from dealings with over 100 companies in sprawling government conflict screen
Seeking Alpha (5.7 2026): Brookfield Asset Management: Mispricing With AI And Nuclear Tailwinds
IDN Financials (8.7 2026): Nine countries agree to establish USD 134 billion global defence bank
The Logic (24.6 2026): Carney abstained from at least 17 government deliberations over potential conflicts of interest
Artikkelikuva via Wikipedia & Pxhere. Kuvankäsittely RS.
