Ilta-Sanomien uutisointi nostaa esiin vakavan kysymyksen suomalaisen median uskottavuudesta. Kun turvallisuuspoliittisia väitteitä perustellaan nimettömillä ”Nato-lähteillä”, kansalaisilta odotetaan luottamusta tietoihin, joiden alkuperää he eivät itse pysty tarkistamaan. Onko kyse riippumattomasta journalismista vai järjestelmästä, jossa nimettömiä lähteitä voidaan käyttää propagandan levittämiseen?
Ilta-Sanomat: Lopulta hyvä tuurimme loppuu. Tällä hetkellä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy julkisuuteen. Näin sanoo IS:lle keskeinen turvallisuuspolitiikan lähde, joka vaikuttaa Natossa.
-Meillä on varma tieto siitä, että Venäjällä on tehty päätös tilanteen eskaloimisesta hybridivaikuttamisen ja sabotaasien osalta, hän jatkaa. IS kertoi syyskuun lopussa lähteisiinsä viitaten lisääntyneestä Venäjän sabotaasin riskistä. Tuolloin eräs lähde Natosta sanoi IS:lle:
- Yksi asia, jota monet tuntuvat täällä pohtivan on, että Venäjä menee pidemmälle ja seurauksena on siviiliuhreja. Kuten lentokoneen räjäytys tai jotain muuta, lähde sanoi.
Mikä ihmeen ”Nato-lähde”?
Ilta-Sanomien ”uutinen” herättää tarpeen tarkastella kriittisesti median lähdekäytäntöjä. Mitä tarkoittaa ”Nato-lähde”? Kuka tämä henkilö on? Missä asemassa hän toimii? Mihin hänen tietonsa perustuvat? Nato-lähde ei ole yksilöity henkilöllisyys, virkanimike eikä itsessään todiste mistään. Kyse on epämääräisestä ilmauksesta, jonka taakse voi kätkeytyä hyvin erilaisia henkilöitä ja tarkoitusperiä. Silti tällainen nimitys voi antaa uutiselle huomattavaa uskottavuutta tavallisen lukijan silmissä.
Propaganda voi kulkea myös uutisen muodossa
Propaganda ei aina näytä propagandalta. Se voi esiintyä uutisena, asiantuntija-arviona tai nimettömän turvallisuuspoliittisen lähteen kertomuksena. Erityisesti sotilaallisiin uhkiin ja kansainvälisiin konflikteihin liittyvällä viestinnällä voidaan pyrkiä vaikuttamaan kansalaisten pelkoihin, mielipiteisiin ja poliittisiin asenteisiin.
Vakava väite Venäjän mahdollisesta iskusta Suomeen – missä ovat todisteet? Erityisen hälyttävää on uutisoinnin synnyttämä mielikuva siitä, että Venäjä olisi valmistautumassa iskemään Suomeen, tai tehnyt jopa päätöksen asiasta. Kyseessä on äärimmäisen vakava turvallisuuspoliittinen väite, jonka tueksi pitäisi esittää poikkeuksellisen vahvat ja riippumattomasti tarkistetut perusteet. Jos tällaisen uhkakuvan taustalla on ainoastaan nimetön ”Nato-lähde”, eikä lukijalle esitetä konkreettista tiedustelutietoa, virallista vahvistusta tai muita tarkistettavia tosiasioita, on syytä kysyä, millä perusteella väite ylipäätään nostetaan uutiseksi. Puhutaanko todellisesta, vahvistetusta sotilaallisesta uhasta vai nimettömän henkilön arviosta, jonka media on nostanut näyttävästi julkisuuteen? Venäjän mahdollisella hyökkäyksellä Suomeen ei voi pelotella kansalaisia pelkkien epämääräisten lähdeviittausten varassa.
Posi Tv ei laita linkkiä IS:n uutiseen, koska se on todennäköisesti propagandaa.
