Pääministeri Petteri Orpo korostaa Suomen velvollisuutta auttaa Ukrainaa selviytymään tulevasta talvesta. Samaan aikaan Suomessa kamppaillaan työttömyyden, toimeentulovaikeuksien ja julkisten palvelujen säästöjen kanssa. Herää kysymys: ovatko Suomen omien kansalaisten ongelmat jääneet täysin Ukrainan varjoon?
Pääministeri Petteri Orpo osallistui Brysselissä 15.–16. lokakuuta järjestettyyn Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa Ukrainan tukeminen oli yksi keskeisistä keskustelunaiheista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Valtioneuvoston julkaisema tiedote nostaa otsikkoonsa pääministerin viestin:
”Meidän velvollisuutemme on tukea Ukrainaa selviämään tulevasta talvesta.”
Orpon lausunto herättää suomalaisille olennaisen kysymyksen: milloin Suomen pääministeri puhuu yhtä painokkaasti velvollisuudestaan huolehtia suomalaisten selviytymisestä?
Suomessa vaaditaan säästöjä, Ukrainalle luvataan jatkuvaa tukea
Suomen hallitus on perustellut kotimaassa toteutettuja säästöjä valtiontalouden vaikealla tilanteella. Sosiaaliturvaa on uudistettu, julkisia menoja sopeutettu ja kansalaisilta vaadittu sopeutumista.
Hallituksen huhtikuisen kehysriihitiedotteen mukaankin Suomen talouskasvu on hidasta, työttömyys korkealla ja julkisen talouden alijäämä suuri.
Kansalaisille toistetaan viestiä siitä, ettei kaikkeen ole varaa. Samalla Suomen johto korostaa jatkuvasti Ukrainan pitkäjänteisen tukemisen välttämättömyyttä.
Kesäkuussa Orpo painotti Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa, että tukea on jatkettava taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti.
Tästä syntyy väistämättä kysymys poliittisista painotuksista. Kun suomalaisilta edellytetään säästöjä ja uhrauksia, kuinka avoimesti päättäjät kertovat kansainvälisten sitoumusten kustannuksista ja niiden suhteesta kotimaan tarpeisiin?
Onko Suomen kansalaisten hyvinvointi jäänyt taka-alalle?
Suomen hallituksen ensisijaisiin tehtäviin kuuluu huolehtia maan turvallisuudesta, taloudesta ja kansalaisten hyvinvoinnin edellytyksistä.
Poliittisista toimista ja keskustelusta syntyy vahvasti vaikutelma, että Ukraina saa päättäjiltä paljon enemmän huomiota kuin suomalaisten vaikeudet.
Suomessa on ihmisiä, jotka joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai muista välttämättömistä menoista. Työttömyys vaikeuttaa toimeentuloa, ja julkisten palvelujen rahoituksesta käydään jatkuvaa kamppailua.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Huhtikuussa hallitus joutui vastaamaan eduskunnassa myös köyhyyttä ja elinkustannusten nousua koskevaan välikysymykseen.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi tuolloin, että monissa suomalaiskodeissa eletään vaikeita tilanteita. Hallituksen mukaan säästöt ovat kuitenkin välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Juuri tämä ristiriita kaipaisi pääministeriltä nykyistä selkeämpää ulostuloa.
Suomalaisille kerrotaan, miksi heidän omista palveluistaan ja etuuksistaan on säästettävä. Mutta kerrotaanko heille yhtä perusteellisesti, kuinka paljon Suomi on vielä valmis sitoutumaan Ukrainan tukemiseen?
Pääministerin velvollisuus on huolehtia myös suomalaisista
On täysin aiheellista kysyä, vastaavatko hallituksen poliittiset painotukset suomalaisten tarpeisiin ja ovatko kansalaisten arjen ongelmat saaneet riittävästi huomiota.
Pääministerin voimakas painotus Ukrainan tulevasta talvesta selviytymiseen muodostaa silmiinpistävän vastakohdan tilanteelle, jossa suomalaisilta vaaditaan jatkuvasti uusia taloudellisia uhrauksia.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Suomen päättäjien tulisi kyetä osoittamaan yhtä vakuuttavasti, millä konkreettisilla toimilla he aikovat turvata omien kansalaistensa toimeentulon ja hyvinvoinnin.
Kun Petteri Orpo puhuu Suomen velvollisuudesta auttaa Ukrainaa selviytymään tulevasta talvesta, on perusteltua kysyä: miten hallitus varmistaa, että myös suomalaiset selviytyvät omastaan?
