Puolan sisäinen turvallisuusvirasto ABW, Puolan poliisin keskusrikosviraston kyberrikollisuuden torjuntayksikkö CBZC, rajavartiolaitos ja syyttäjäviranomaiset paljastivat lokakuussa 2026 jälleen yhden ukrainalaisjohtoisen rahanpesu- ja salakuljetusverkoston, jonka kautta pestiin ja siirrettiin eteenpäin jopa 337 miljoonaa zlotya eli noin 77–79 miljoonaa euroa rikollisilla nettihuijauksilla hankittua rahaa.
Tässä nimenomaisessa 337 miljoonan zlotyn tapauksessa CBZC:n rooli oli erittäin tärkeä, sillä juuri tämä yksikkö jäljitti ne kansainväliset nettihuijaukset, valepankkiirit ja vale-kryptosijoitusalustat, joilla rahat alun perin varastettiin uhreilta. Puolan sisäinen turvallisuusvirasto ABW ja rajavartiolaitos keskittyivät yhteistyössä rahakuriireihin ja rajanylityksiin.
Puolan viranomaiset pidättivät yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kahdeksan on Ukrainan kansalaisia ja yksi Valko-Venäjän kansalainen. Verkoston johtajaksi on tunnistettu 34-vuotias ukrainalaismies. Pidätetyissä on kaksi rahankuljettajaa, 4 kassanhoitajaa j 3 valuutanvaihtopisteen työntekijää. Verkosto toimi laajasti lähes koko Puolan alueella, erityisesti Varsovassa, Łódźissa, Katowicessa, Wrocławissa ja Gdańskissa. Osa Puolan puolella toimineista rahanvaihtopisteiden työntekijöistä sai erilliset syytteet siitä, että he jättivät tietoisesti ilmoittamatta näistä epäilyttävistä transaktioista Puolan talousrikostiedustelulle (GIIF). He siis katsoivat luksusautoilla tulleita rahasäkkejä tietoisesti läpi sormiensa provisioiden vuoksi (vrt. rikoksenuusija-pankki Bank of American viimeisin sakko).
Koti- ja virastotarkastuksissa takavarikoitiin välittömästi yli miljoonan zlotyn eli noin 230 000 euron arvosta käteistä, puhdasta kultaa sekä suuri määrä elektronisia laitteita.
Helmikuun 2025 ja heinäkuun 2026 välillä rahaa arvioidaan pestyn jopa 86 miljoonaa dollaria. Rahanpesussa hyödynnettiin mm. kryptovaluuttoja, kuvitteellisia kultaostoksia rikollisen rahan alkuperän piilottamiseksi sekä käteistalletuksia ja rahojen siirtelyä pankkeja hyödyntäen.
Kyseessä on laajamittainen kansainvälinen rikostutkinta, joka kytkeytyy suoraan muihin Ukrainassa toimiviin hämäriin rahoitusverkostoihin — kuten KIT Group -tutkintaan — ja huijauspuhelukeskuksiin. Ukrainalaismedioiden mukaan noin puolet Ukrainan huijauspuhelukeskuksista maksaa suojelurahaa Ukrainan eri hallintoviranomaisille.
Puolan tuomioistuin määräsi seitsemän epäillyistä suoraan tutkintavankeuteen. Kaksitoista vuotta pyörineen ja sota-aikana laajentumista jatkaneen kuvion pyörittäjiä odottaa Puolan lakien mukaan jopa 15 vuoden vankeustuomio. Kaksi epäillyistä on vapaana takuita vastaan mutta määrätty poistumiskieltoon Puolasta.
Ukrainan taloussuojeluvirasto, ”veropoliisi” BEB/BES/ESBU ja KIT Group -tapaus kytkeytyvät suoraan Ukrainan valtiontalouden rikollisten ja rikollisuuden vastaiseen taisteluun.
KIT Group on Anton Tkatšenkon omistama jättimäinen varjopankki, joka pyöritti 16 Ukrainan alueella laajaa salaisten valuutanvaihtopisteiden ketjua, jonka kautta liikutettiin ja pestiin kymmeniä miljardeja hryvnioita vuodessa täysin virallisen pankkivalvonnan ja verotuksen ohi. Verkosto tarjosi palveluita, joissa asiakkaat pystyivät siirtämään pimeää rahaa kryptovaluuttana — kuten USDT-stablecoineina — järjestelmään ja nostamaan sen ulos puhtaana käteisenä koodia vastaan ilman lisenssejä tai henkilöllisyyden tarkistuksia. Verkostoa käyttivät hyväkseen niin veronkiertäjät, korruptoituneet virkamiehet kuin kansainväliset rikollisliigat, ePravda raportoi.
Nyt lokakuun alussa 2026 BEB/BES ja Ukrainan pääsyyttäjänvirasto iskivät valtakunnalliseen laittomaan finanssiverkostoon, jota viranomaislähteet ja media kytkevät vahvasti Anton Tkatšenkon omistamaan KIT Group -brändiin, UkrMedia News tietää. Kun BEB/BES teki yli 30 synkronoitua ratsiaa, se löysi tiloista maanalaisia salatunneleita, piilotettuja rahasäilöjä sekä erityisen ”katkaisijajärjestelmän” so. hätäpainikkeen, jolla työntekijät pystyivät yhdellä klikkauksella pyyhkimään ja lukitsemaan kaikki tietokoneet ja digitaaliset kirjanpidot viranomaisten iskiessä, valottaa SPILNO.
ePravdan mukaan BEB/BES sai takavarikoitua ratsioissa yli 630 miljoonaa hryvniaa eli noin 14–15 miljoonaa euroa pimeää käteistä eri valuutoissa, mikä on viraston toimintahistorian suurin yksittäinen käteislöytö.
KIT Group on julkisessa lausunnossaan kiistänyt syytteet ja väittää toimivansa vain ”teknisenä alustana”, joka auttaa käyttäjiä vertailemaan valuuttakursseja, ja että takavarikoidut miljoonat kuuluvat sen yhteistyökumppaneille, ei yhtiölle itselleen.
Tämä Ukrainassa tehty KIT Group -isku oli se alkuräjähdys, jonka sirpaleet lensivät Puolan puolelle ja johtivat aiemmin mainittuun 337 miljoonaa zlotya kuljettaneiden kuriirien kiinniottoon Puolan rajalla.
Puolassa napattu rikollisverkosto käytti ammattimaisia rahakuriireita, jotka liikkuivat ylellisillä luokan autoilla noutamassa käteissummia etukäteen sovituista paikoista. Kuriirit ja rahan luovuttajat tunnistivat toisensa rikosfilmeistä tutulla tyylillä: he näyttivät valokuvaa kahtia revitystä setelistä, jonka sarjanumeron täsmääminen varmisti, että kyseessä oli oikea vastaanottaja.
Osa kerätystä käteisestä talletettiin puolalaisiin kryptovaluutan vaihtopisteisiin ja pankkitileille ilman että pankit tekivät pankeilta vaadittuja talousrikosepäily-ilmoituksia. Merkittävä osa miljonääritason käteisvaroista kuitenkin kätkettiin autojen salalokeroihin ja erityismuunneltuihin rakenteisiin, joiden avulla rahavirtoja yritettiin salakuljettaa Puolasta ulkomaille ja EU-alueen rajojen yli.
Verkoston toiminta- ja salakujetusmenetelmät muistuttavat vuonna 2024 ilmi tullutta Ukrainan puolustusministeriön virkamiehiin liittynyttä skandaalia.
Ukrainan taloussuojeluvirasto takavarikoi Kiovan alueella elokuussa 2024 auton takakontista 4,7 miljoonaa euroa eli noin 5 miljoonaa dollaria käteistä rahaa. Rahoja kuljetti nainen, joka työskenteli kirjanpitäjänä yrityksessä, joka toimitti alihankkijana elintarvikkeita ja ruokakassipalveluita Ukrainan puolustusministeriölle.
Oikeuden pöytäkirjojen ja tutkinnan mukaan kuvion ytimessä olivat yritykset nimeltä Meat Mix LLC (aiemmin nimeltään Mile LLC) ja Active Company LLC. Nämä yhtiöt kuuluvat tunnetun ukrainalaisen liikenaisen Tetiana Hlynianan yritysryhmään. Hlynianan imperiumi on ollut yksi suurimmista Ukrainan asevoimien elintarviketoimittajista. Kyseessä on sama sopimusverkosto, joka nousi aiemmin otsikoihin niin sanotusta ”17 hryvnian kananmunaskandaalista” jossa armeijalle myytyä muka-toimitettua ruokaa laskutettiin moninkertaisella ylihinnalla, ja joka sai lempinimen ”kultamuna”-skandaali.
Yritys laskutti puolustusministeriötä ruokatoimituksista yhteensä 14,5 miljardin hryvnian edestä. Osa näistä toimituksista tehtiin vain paperilla tai tuotteiden hintoja paisutettiin törkeästi. Kun puolustusministeriö maksoi virallisen euron tai hryvnian arvoisen laskun pankkitilille, yrityksen johto siirsi varat eteenpäin omille pöytälaatikkoyhtiöilleen tekaistuilla verukkeilla kuten laskuilla olemattomista palveluista tai tuoteostoista. Näiltä pöytälaatikkotileiltä varat nostettiin pankkijärjestelmästä ulos käteisenä rahanpesu- ja konversiolaitosten kautta. Tarkoituksena oli kiertää arvonlisäverot, piilottaa laittomat voitot ja jakaa ne käteisenä kuvion pyörittäjille.
Puolustusministeriön skandaaliin liittyen Ukrainan taloussuojeluvirasto pysäytti SsangYong Rexton -maasturilla liikkuneen kirjanpitäjän 9. elokuuta 2024. Auton peräkontista takavarikoidut 4,7 miljoonaa euroa asetettiin Kiovan Solomjanskyin piirioikeuden päätöksellä viralliseen takavarikkoon viikkoa myöhemmin.
Vuoden 2024 kuviolla oli erittäin korkea-arvoiset aivot ja suojelijat suoraan Ukrainan puolustusministeriön sisällä, ja viranomaiset ovat nostaneet heitä vastaan raskaat syytteet.
Kuvion keskiössä puolustusministeriön puolelta oli Bohdan Hmelnytskyi, joka toimi ministeriön valtionhankintojen ja logistiikkaosaston johtajana. Hmelnytskyi allekirjoitti Tetiana Hlynianan yritysten kanssa tehdyt miljardisopimukset. Viranomaisten mukaan hän katsoi tietoisesti läpi sormien tuotteiden ”erikoisia hintoja” katalogeissa aiheuttaen puolustusministeriölle 29 miljoonan dollarin menetykset.
Hmelnytskyi ja Hlyniana loivat järjestelmän, jossa armeijan ruokakassien hinnat sidottiin tiettyyn kiinteään keskiarvoon. Katalogiin merkittiin suosittujen perustuotteiden — kuten liha, perunat ja kananmunat — hinnat 2–3 kertaa markkinahintoja korkeammiksi. Vastapainoksi katalogiin lisättiin harvinaisia tuotteita — kuten erikoisia marjoja tai mausteita — joita armeija ei koskaan tilannut, ja niiden hinnat merkittiin olemattoman halvoiksi. Paperilla kokonaishinta näytti ministeriön tarkastajille ”normaalilta”, vaikka todellisuudessa sotilaille toimitettavasta ruoasta kupattiin jättimäiset ylihinnat.
Hmelnytskyin yläpuolella toimi varapuolustusministeri Vjatšeslav Šapovalov, joka vastasi koko armeijan takalinjan logistiikasta ja huollosta. Šapovalov erosi heti skandaalin alkuvaiheissa vuonna 2023, ja viranomaiset asettivat hänet tutkintaan roolistaan hankintojen laiminlyönneissä ja valtion varojen haaskaamisessa. Kytkennät risteävät Belgiassa tehtävän, timantteja ja rahanpesua koskevan rikostutkinnan kanssa.
Silloista puolustusministeriä Oleksi Reznikovia ei suoraan syytetty rahojen varastamisesta, mutta puolustusministeriön ”kultamuna”-skandaali osoitti, että korruptio rehotti hänen alaisuudessaan sodan aikana, ja Reznikov maksoi poliittisen hinnan ilmitulosta: Tämä ”17 hryvnian kananmunaskandaali” oli pääsyy siihen, miksi Volodymyr Zelenski erotti Reznikovin ministerin tehtävästä syyskuussa 2023
NABU ja SAPO saivat laajan esitutkinnan valmiiksi, ja jutun aineisto on siirretty eteenpäin oikeuteen. Bohdan Hmelnytskyi ja muut alihankkijayritysten johtajat ovat saaneet viralliset rikossyytteet valtion varojen kavaltamisesta sekä rahanpesusta. Tetiana Hlyniana pakeni Ukrainasta heti tutkinnan alettua Kroatiaan, josta hänen huomattiin ostaneen miljoonien eurojen arvoisia luksushotelleja. Ukrainan korruptionvastainen ylin oikeus (HACC) on vanginnut hänet poissaolevana ja myöntänyt luvan suorittaa oikeudenkäynti etänä.
Muuan tapaus paljastui Porubnen raja-asemalla Romanian rajalla marraskuussa 2024. Mercedes-Benz E 55 AMG:n moottoritilaan oli kätketty lähes miljoona dollaria käteistä. Ukrainan taloussuojeluviraston ja tullin jatkotutkimuksissa kävi ilmi, että vuonna 1990 syntynyt nainen oli vain ”rahakuljetusmuuli”, jolle oli maksettu käteisen salakuljettamisesta Romanian rajan yli. Tutkinnassa selvisi, että rahat olivat peräisin Ukrainan sisäisestä harmaasta taloudesta ja liittyivät laajaan veronkierto- ja conversion center -verkostoon, jolla yritykset muuttivat pimeitä tulojaan käteiseksi välttääkseen sotatilan aikaisia veroja.
Yleinen tapa on purkaa auton etupaneeli kokonaan, tunkea seteliniput ilmastointiputkiin tai turvatyynyjen poistettuihin koteloihin ja kasata paneeli takaisin. Nämä paljastuvat yleensä siksi, että paneelin kiinnitysruuveissa näkyy tuoreita jälkiä tai tullikoira haistaa setelipaperin ja painomusteen tuoksun ilmastointiritilöistä.
Eräässä tapauksessa polttoainetankki oli jaettu kahteen osaan: toisella puolella oli muutama litra dieseliä auton ajamista varten, ja toinen puoli oli vuorattu hitsatulla, vesitiiviillä teräslaatikolla, joka oli täynnä euroseteleitä.
Setelinippuja on myös liimattu suoriksi matoiksi auton kattoverhoilun sisään tai ovipaneelien äänieristystilaan. Kun tulli käyttää buster-tiheysmittaria, auton ovien poikkeava paino ja tiheys paljastavat kätkön heti.
Renkaiden vanteiden sisään ja tyhjennettyjen renkaiden sisään leivotut rahat ovat tullille jo rutiinitavaraa. Eräs salakuljettaja oli jopa rakentanut lasinpesunestesäiliön sisälle tiiviin muovisylinterin sadalle tuhannelle dollarille.
Länsimaisten puolustusajatushautomoiden ja viranomaisten raporttien mukaan digitaalisista Tether-stablecoineista (USDT) on tullut sota-alueen tosiasiallinen päävaluutta perinteisten pankkisiirtojen sijaan.
Pimeää käteistä ja laittomia voittoja muutetaan valvontajärjestelmän ulkopuolella toimivissa lisensoimattomissa valuutanvaihtopisteissä (obmin) kryptoiksi. Nämä kryptot liikkuvat sekunneissa rajojen yli esimerkiksi Puolaan tai muihin EU-maihin, missä ne muutetaan kuriirien ja peiteyhtiöiden kautta takaisin fyysiseksi euro- tai zlotykäteiseksi. Tätä rahavirtaa käytetään niin veronkiertoon, pääomapakoon kuin sota-ajan logistiikan ja luksustuotteiden rahoittamiseen.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tuoreimpien arvioiden mukaan Ukrainan varjotalous kattaa jo peräti 35–45 % koko maan bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa, että lähes puolet sota-ajan taloudellisesta toiminnasta, rahaliikenteestä ja kaupasta pyörii täysin virallisen pankkijärjestelmän ja verotuksen ulkopuolella.
IMF on ottanut Ukrainan varjotalouden supistamisen yhdeksi avainvaatimukseksi miljardiluokan Extended Fund Facility-rahoitusohjelman (EFF) jatkamiselle. IMF:n asiantuntijat ovat suoraan ilmaisseet, että virallisen talousjärjestelmän ulkopuolella pyörivät kymmenet miljardit hryvniat romuttavat maan veropohjan ja tekevät Ukrainan valtionbudjetista täysin riippuvaisen ulkopuolisista lahjoittajista.
Ja sitä ei lahjoittajavaltioiden oma budjetti kestä.
Varjotalouden kokoa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa on sitäkin arvioitu. Italiassa, Romaniassa ja Kroatiassa kokoluokka on 23% BKT:sta, Espanjassa 22% sekä Bulgariassa ja Unkarissa noin 20%. Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa prosenttiluku on pienempi mutta ei nolla.
Kenties EU:n kannattaisi siivota oma piha ennenkuin alkaa neuvoa muita pihan siivoamisessa.
Kenties meidän pitäisi lopettaa Ukrainan taloudellinen tukeminen tykkänään siihen asti kunnes saavat ns. aktinsa kasaan.
Aiheeseen liittyy:
Taparikollinen BoA:lle taas sakot rahanpesurikoksista
Vau! Ukrainassa korruptio on todella innovatiivista ja kaikkialle ulottuvaa
Ukrainan syyttäjänviraston väkeä rikollisorganisaation jäseninä: pidätyksiä
Villiä Viitta ja tikari -toimintaa Wienissä ukrainalais-oligarkkien lymypaikassa
Lisälähteitä:
UA News: The IMF will discuss with Ukraine ways to reduce the shadow economy, which accounts for 45% of GDP
Traders Union: Ukraine uncovers shadow crypto exchange network and seizes over $15 million
RUSI: The Shadow Crypto Economy Feeding Russia’s War Machine
Vox Ukraine: The True Cost of the Shadow Economy for Ukraine’s Budget
aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kk