Taparikollinen BoA:lle taas sakot rahanpesurikoksista

Pankki myönsi rikkoneensa tietoisesti pankkisalaisuuslakia ja laiminlyöneensä rahanpesun valvontaa. Keskeisimmät syyt jättisakoille olivat raportointi-laiminlyönnit, kansallisen turvallisuuden vaarantaminen ja rikollisuus sekä pakoteohjelmien rikkomukset.

Bank of America jätti ilmoittamatta Financial Crimes Enforcement Networkille (FinCEN) yli 5 miljardin dollarin edestä epäilyttäviä rahansiirtoja. Yli miljardi dollaria pimitetystä rahaliikenteestä liittyi suoraan kansallisen turvallisuuden riskeihin ja priorisoituihin laittoman rahoituksen kohteisiin, kuten kiinalaisiin rahanpesuverkostoihin, petoksiin sekä Yhdysvaltain lounaisrajalle kytkeytyvään kauppapohjaiseen rahanpesuun.

Pankki myös välitti ”teknisten ja inhimillisten virheiden” vuoksi kirjeenvaihtajapankkimaksuja estettyjen pankkien kautta. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alainen Office of Foreign Assets Control (OFAC), joka laatii, toteuttaa ja valvoo Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perustuvia talous- ja kauppapakotteita, havaitsi yhteensä 475 pakoteohjelmien rikkomusta, jotka liittyivät muun muassa Venäjään, Iraniin, maailmanlaajuiseen terrorismiin ja huumekauppaan. Yhdysvaltain sanktiolistalla olevien yksilöiden rahaa välitettiin, myös sanktiolistalla oleviin pankkeihin.

Lisäys 21.10 2026 klo 10:13:

BoA:n sisäiset compliance-tutkijat ja analyytikot havaitsivat epäilyttäviä tilejä ja tekivät niistä hälytyksiä. Esimerkiksi erään asiakkuuden kohdalla compliance-tiimi suositteli tilin sulkemista jo heinäkuussa 2022 petos- ja rahanpesuepäilyjen vuoksi. Pankin asiakkuusjohtajat  ja kyseinen liiketoimintayksikkö kuitenkin vastustivat sulkemista ja estivät sen, koska asiakas toi pankille noin 6 miljoonan dollarin vuosittaiset tulot.

Sen sijaan, että Bank of America olisi itse aktiivisesti etsinyt talousrikollisia, se passiivisesti odotti, että joku muu tekee työn. FinCEN totesi pankin käytännössä ”ulkoistaneen” havainnoinnin. Yli kolmasosa pankin sisäisistä tutkimuksista aloitettiin vasta sitten, kun poliisiviranomaiset tai toiset pankit ottivat heihin yhteyttä ja kysyivät tietystä epäilyttävästä tilistä. Pankki tiesi vuosia, että sen oma järjestelmä synnytti valtavia määriä myöhästyneitä ja tekemättä jääneitä epäilyttävän toiminnan ilmoituksia (SAR), mutta ei korjannut asiaa.

Bank of Americalle langetettu sakko muodostui useamman eri viranomaisen määräyksistä. Yhdysvaltain pankkivalvontavirasto Office of the Comptroller of the Currency (OCC) määräsi 750 miljoonan dollarin sakon tehottomasta rahanpesun esto-ohjelmasta. 11,6 miljoonaa dollarin sakko tuli osana OFAC-sovintoratkaisua pakoterikkomuksista. Loput summasta koostui muista valtiovarainministeriön ja FinCENin rangaistusmaksuista.

Sakon vaikutus pankin vuoden 2026 kolmannen neljänneksen tulokseen ei ole suurensuuri. Se leikkasi osakekohtaista tulosta noin 0,17 dollaria. Uutisen tullessa julki Bank of American osake ns. syöksyi markkinoilla noin 5–8 % pudotukseen.

Pankki on ilmoittanut sitoutuneensa korjaamaan valvontajärjestelmänsä puutteet ja investoineensa jo miljardeja dollareita talousrikollisuuden vastaiseen työhön.

 

Toimittajan kommentti:

Bank of America ei siis saanut oikeudellista tuomiota rikoksesta, vaan se teki taas virallisen sovintoratkaisun viranomaisten kanssa. Tässä järjestelyssä pankki maksaa sovitun summan ja sitoutuu korjaustoimiin, jolloin se välttää pitkän oikeudenkäynnin ja mahdolliset vielä raskaammat rikossyytteet. Sovintoratkaisun kulut eli ”sakot” siirretään kuluttajahintoihin.

Bank of America on finanssialalla tunnettu sarjasovittelija ja taparikollinen, jolle nämä miljardiluokan sakot ja sovittelumaksut ovat käytännössä vain ”liiketoiminnan kuluja”.

Bank of America on maksanut toimintansa aikana kymmeniä miljardeja dollareita erilaisten huijausten ja laiminlyöntien sovittelusta.

Vuonna 2012 BoA maksoi maksoi osana laajempaa sovittelua 11,8 miljardia siitä, että se oli väärentänyt asuntolainojen ulosottodokumentteja (ns. robo-signing) ja häätänyt amerikkalaisia kodeistaan laittomin ja puutteellisin perustein.

Vuonna 2014 BoA jäi kiinni siitä, että se oli tietoisesti myynyt sijoittajille asuntolainajohdannaisia eli ns. subprime-lainoja, mikä oli keskeinen syy vuoden 2008 globaaliin finanssikriisiin. Toisin sanon BoA huijasi tieten ja tarkoituksella asiakkaitaan sijoittamaan tuotteeseen, jonka se tiesi riskialttiiksi. Kulut pankille 16,65 miljardia dollaria, muulle maailmalle finanssikriisi, jonka vaikutukset tuntuvat yhä valtioiden veloissa niiden jouduttua pelastamaan omia ja muiden pankkeja.

 

Vuonna 2023 Consumer Financial Protection Bureau (CFPB), joka on rahoitussektoria valvova kuluttajansuojavirasto ja OCC määräsivät BoA-pankille sovittelumaksun siitä, että se oli perinyt asiakkailtaan laittomia tuplamaksuja (double-dipping), avannut luottokorttilejä asiakkaiden selän takana ilman lupaa ja evännyt luvattuja bonuksia.

Toisin sanoen kun viranomaiset suostuvat aina sovitteluun ilman, että pankin ylimmät johtajat joutuvat henkilökohtaisesti korvausvastuuseen omalla omaisuudellaan ja sen jälkeen vankilaan, pankkien kannattaa kusettaa asiakkaitaan. Jos hämärällä toiminnalla tai valvonnan laiminlyönnillä voidaan tienata 10 miljardia, ja kiinni jäädessä siitä joutuu maksamaan 1,2 miljardin sovittelumaksun, toiminta jää pankille edelleen reilusti voitolliseksi.

Huumerahat ja rahanpesu

Maininta lounaisrajasta rahanpesun yhteydessä viittaa Meksikon huumekartelleihin ja niiden hyödyntämiin kiinalaisiin rahanpesuverkostoihin (Chinese Money Laundering Networks eli CMLN), jotka ovat olleet keskeisessä roolissa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön paljastamassa kuviossa.

Viranomaisten mukaan suuri osa Bank of American pimittämistä yli 5 miljardin dollarin hämäristä transaktioista liittyi Yhdysvaltain ja Meksikon väliseen rajaliikenteeseen. Kartellit käyttivät niin sanottua kauppapohjaista rahanpesua (trade-based money laundering), jossa laitonta huumekaupan käteistä pestään ja siirretään laillisen kansainvälisen kaupan ja tavaravirtojen seassa.

Toisin sanoen kartellit keräsivät huumeista dollareita Yhdysvalloissa. Huumedollarit ohjattiin kiinalaisille rahanpesuverkostoille, jotka pystyivät hyödyntämään Bank of American puutteellista valvontaa. Kiinassa on tiukat valuuttakontrollit – kansalaiset saavat vaihtaa vuodessa vain 50 000 dollarin arvosta valuuttaa. Rikkaat kiinalaiset, jotka halusivat siirtää omaisuuttaan pois maasta esimerkiksi ostaakseen kiinteistöjä tai luksustuotteita lännestä, maksoivat rahanpesuverkostoille Kiinan valuuttaa — renminbejä. Rahanpesuverkosto otti Kiinassa vastaan paikallisen valuutan ja antoi vastineeksi Yhdysvalloissa kartelleilta kerättyä käteistä eli dollareita niille kiinalaisille, jotka tarvitsivat dollareita lännessä. Kartellit puolestaan saivat rahansa pesoina suoraan Meksikossa. Raha ei koskaan virallisesti ylittänyt valtioiden rajoja.

Rahanpesijät palkkasivat Yhdysvalloissa asuvia kiinalaisia kuten opiskelijoita ja ”muuleja” avaamaan pankkitilejä ja luottokortteja Bank of Americaan. Näillä korteilla tehtiin massiivisia, peräkkäisiä luksustuotteiden ja elektroniikan ostoksia suuryrityksiltä (ns. Daigou-ostaminen). Tuotteet lähetettiin eteenpäin, ja näin laiton huumekäteinen oli muuttunut puhtaaksi, lailliseksi kauppatavaraksi.

Tällä tavoin pystyttiin ohittamaan perinteiset pankkivalvonnan hälytysrajat.

Ulkomaan medioiden uutisoinnissa mainittu Kanada nousi uutisoinnissa esiin siksi, että Yhdysvaltain valtiovarainministeriö vertasi tätä sakkoa Kanadan suurimman pankin, TD Bankin (Toronto-Dominion Bank), saamaan jättisakkoon. TD Bank tuomittiin noin 3 miljardin dollarin sakkoihin rahanpesun sallimisesta; huumekartellien rahoja pestiin suoraan kanadalaispankin amerikkalaisten konttoreiden kautta. Tässä yhteydessä Bank of America ei itse pessyt rahaa, mutta sen valvontajärjestelmä oli niin heikko, että Meksikon kartelleja palvelevat ammattimaiset rahanpesijät pystyivät käyttämään sitä miljardiluokan siirtoihinsa ilman, että pankki ilmoitti niistä viranomaisille.

Kanadassa on tiivistä yhteistyötä kiinalaisten rahanpesuverkostojen ja huumekartellien välillä.

— Ja Euroopassa riittää rikoksenuusija-suurpankkeja, jotka ovat jääneet toistuvasti kiinni rikollisliigojen ja huumekartellien rahojen pyörittämisestä. Monet näistä taparikollisista ovat tehneet rahanpesusta ja satojen miljoonien sakkojen maksamisesta lähes osan normaalia liiketoimintaansa.

Mainittakoon vain Lontoossa toimiva HSBC, joka pesi meksikolaisten ja kolumbialaisten huumekartellien rahaa, tanskalainen Danske Bank, ruotsalaiset Swedbank ja SEB, Venäjän mafian ja oligarkkien suosima saksalainen Deutsche Bank, sveitsiläinen Credit Suisse ja Alankomaiden ING Groep.

FinCEN-tietovuodot paljastivat myöhemmin, että HSBC jatkoi epäilyttävien miljoonavirtojen siirtämistä kansainvälisten rikollisverkostojen lukuun vielä silloinkin, kun se oli viranomaisten asettamalla koeajalla ja ”tiukassa valvonnassa.”

Saksan finanssivalvonta BaFin ja Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (FED) ovat joutuneet toistuvasti sakottamaan Deutsche Bankia –- viimeksi muun muassa vuonna 2023 (186 miljoonaa dollaria) ja keväällä 2025 (23 miljoonaa euroa) –- siitä, että se ei edelleenkään suostu korjaamaan rahanpesuvalvontansa aukkoja.

Ja nyt Kanada on liittymässä EU:iin ”ensimmäisenä assosiaatiojäsenenä”…

Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän — ml. Iso-Britannia ja Norja — kautta kulkee arviolta noin 178-194 miljardia dollaria huumerahaa vuosittain. Tämä vastaa hieman yli 20 prosenttia eli noin viidesosaa koko maailman arvioidusta 750-783 miljardin dollarin huumekaupan rikoshyödystä, ja on noin 2,3-5,5% maanosan BKT:sta. Muun laittoman rahan liikenteen kooksi on arvioitu noin 3.1 biljoonaa dollaria (3.1 trillion).

Yksi biljoona on miljoona miljoonaa eli tuhat miljardia.

EU:n sisämarkkinoilla rahan ja pääoman vapaa liikkuvuus tekee maasta toiseen tehdyistä siirroista nopeita. Kun raha on kerran saatu syötettyä sisään yhteen Euroopan pankkiin — kuten aiemmin mainituissa Tanskan, Ruotsin tai Alankomaiden tapauksissa — sen siirtäminen eteenpäin muuttuu helpoksi. UNODC:n ja Europolin mukaan kaikesta finanssijärjestelmään päätyneestä huume- ja mafiarahasta alle 1 prosentti (arviolta vain noin 0,2 %) saadaan koskaan takavarikoitua tai jäädytettyä. Tämä tarkoittaa, että yli 99 % kartellien rahoista puhdistuu onnistuneesti pankkien ”valvontajärjestelmien teknisten ja inhimillisten aukkojen” läpi.

Teoreettisesti siis ”luottamukseen perustuva pankkijärjestelmämme” on eturintamassa ehkäistäessä talousrikollisuutta, käytännössä ei koska se yksinkertaisesti hyötyy liikaa laittomasta rahasta.

 

Lisälähteitä:

U.S. Department of Treasury: U.S. Treasury Announces Record Enforcement Actions Against Bank of America

Finextra: Following the Ring: What Chinese Money Laundering Networks and the Bank of America Case Teach Us

Financial Crimes Enforcement  Network, FinCEN: FinCEN Assesses $1.2 Billion Penalty against Bank of America

Europol: 17 providers of criminal banking services arrested

Wall Street Journal, WSJ: Bank of America to Pay $1.2 Billion to Settle Violations of Money Laundering, Sanctions Laws

WBZ News Radio: Bank Of America Fined $1.2B For Money Laundering Violations

The Rio Times: US Fines Bank of America US$1.21 Billion

Money Laundering Watch: How Chinese Money Laundering Networks Are Powering Mexican Cartels: Key Risks and Compliance Strategies for Financial Institutions

Kharon: How Chinese Networks Are Using U.S. Banks to Launder Drug Cartels’ Cash

ACAMS: European Money Laundering Scandals Prompt US Compliance Reviews: Sources

International Consortium of Investigative Journalists, ICIJ: HSBC moved vast sums of dirty money after paying record laundering fine

AML Intelligence: LATEST: More than $3trillion in illicit funds flowed through global financial system in 2023; banks call for more regulatory guidance to tackle endemic

World Finance: Europe’s dirty money problem

UNODC: Transnational Organized Crime: The globalized illegal economy

 

Artikkelikuva FreePNGimg & Pxhere

aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}