Olen nyt viettänyt useamman päivän seuraamalla ”enimmäkseen rauhanomaisia protesteja” eri maissa, so. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Albaniassa — ja odotellen, milloin Isossa-Britanniassa ja/tai Saksassa leimahtaa.
Ranskan leipä on kanttipala
Mellakat alkoivat — tällä kertaa — opiskelijaprotesteista. Opiskelijoilla on syytä tyytymättömyyteen. Kouluissa on rottia, vettä tihkuu rakenteista, luokkakoot ovat liian suuria, opettajia puuttuu ja niin puuttuu myös ilmastointi.
Moni kommentoija sosiaalisessa mediassa ihmettelee tätä, koska ”Ranskallahan on budjetissa todella suuri määräraha koulutukselle.” Niin onkin, mutta raha ei mene opiskelijoille eikä koulujen korjauksiin.
Ranskan valtiovarainministeriö julkaisi tässä kuussa budjettiraportin, joka paljasti että lähes kolmannes (32% eli 28,5 miljardia euroa) opetusministeriön budjetista kuluu eläkkeiden rahoittamiseen. Ranskassa on käytössä suora jakojärjestelmä, jossa työssäkäyvien veronmaksajien ja ministeriöiden maksamat eläkeosuudet siirretään suoraan sen päivän eläkeläisten tilille. Ranskalaiset opettajat siis huomasivat järkytyksekseen, että heidän palkkakuiteissaan näkyvä valtion eläkemaksuosuus (”Contrib PC”) on suurempi kuin heidän oma käteen jäävä nettopalkkansa. Esimerkiksi julkisuuteen nousseessa tapauksessa opettaja sai käteen noin 2 660 euroa, mutta hänen nimissään maksettiin eläkejärjestelmään samaan aikaan liki 2 900 euroa.
Valtion virkamieseläkejärjestelmässä on tällä hetkellä vain 0,94 työssäkäyvää maksajaa yhtä eläkeläistä kohden — verrattuna yksityisen sektorin 1,5 maksajaan per eläkeläinen. Huoltosuhde on katastrofaalinen.
Työelämässä olevien opettajien määrä vähenee mutta eläkkeelle jääneiden määrä kasvaa, joten opetusministeriö joutuu maksamaan aina vain suurempia ”työnantajamaksuja” erityiselle eläketilille. Tämä luo niin sanotun crowding-out-efektin: eläkemaksut syövät muun toiminnan.
Poliittinen johto ei uskalla koskea eläkkeisiin eikä eläkeikään (nyt 62 vuotta) pelätessään menettävänsä äänestäjänsä. Mikä selittää, miksi presidentti Emmanuel Macron istui Ranskan palaessa Celine Dionin (playback?-)konsertissa (mikä synnytti tukuttain meemejä, joissa Macron esitettiin keisari Nerona joka nauraen silmäili tulipaloa) ja sen jälkeen soperteli tv:ssa epämääräisyyksiä Ranskan kansalle osoittamassaan vetoomuksessa.
Ranskan ongelmiin kuuluu myös hallitsematon maahanmuutto, josta on seurannut asuntopulaa, sosiaalitukien määrän kasvua, rikollisuutta, yleistä kustannustason nousua ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunteen rapautumista. Verot ovat ennestään jo korkeat. Kuka tällaisissa oloissa uskaltautuu lapsia laittamaan? Tai edes pystyy?
Ranskan sisäministeriönkin budjetista peräti 30 % kuluu suoraan eläkkeisiin, mikä osoittaa, että opetusministeriön ohella myös maan kansallisesta turvallisuudesta ja poliisivoimista vastaava virasto on ajautunut samaan eläkeloukkuun. Kadulle ei riitä poliiseja koska eläkkeisiin hupenee palkkoihin varattua rahaa.
Ranskan eläkepommi yhdistettynä katumellakointiin on saanut sijoittajat arvioimaan uudelleen Ranskan velanmaksukykyä — sillä seurauksella, että Ranskan 10-vuotisen lainan korko (~5,0 %) on nyt selvästi korkeampi kuin Kreikan vastaava korko (~4,3 %).
Tarkoittaa että Ranskan julkisen kokonaisvelan ollessa jo yli 3,59 biljoonaa euroa (119 % BKT:sta), pelkät valtion lainojen korkomenot uhkaavat nousta tulevana vuonna yli 90 miljardiin euroon.
Ranskan suurpankkien — kuten BNP Paribas ja Société Générale — osakkeet ovat jo lähteneet alakierteen syöksyyn, ja epäluottamus on alkanut levitä Italian ja jopa Kreikan pankkijärjestelmiin. Sijoittajat pelkäävät vanhaa tuttua ”eurokriisin ketjureaktiota”
Tarkoittaa että kohta EU joutuu pelastamaan Ranskaa. Tai sitten EU hajoaa velkoihinsa (Euroopan unionin yhteenlaskettu julkinen kokonaisvelka on 15 950 729 miljoonaa eli 15,95 biljoonaa euroa. Se vastaa nyt 82,9 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Euroalueen (EA21) osuus tästä kokonaispotista on 14 438 114 miljoonaa euroa eli noin 14,44 biljoonaa euroa, mikä edustaa vieläkin synkempää 88,8 prosentin velkasuhdetta suhteessa BKT:hen).
Sahel ja siirtomaa-Ranska
Eikä tässä vielä kaikki. Sahelin valtiot eli Burkina Faso, Mali ja Niger heittivät pari-kolme vuotta sitten Ranskan armeijoineen suuryrityksineen kansalaisjärjestöineen kaikkineen ulos alueiltaan, ja nyt entinen siirtomaavalta Ranska joutuu maksamaan markkinahinnan uraanista, kullasta ja muusta mitä Sahelin valtioiden alueelta löytyy sen sijaan että voisi suoraan ryöstää tarvitsemansa kuten se aiemmin teki.
Tarkoittaa että Ranskan ydinvoimaloiden käyttäminen muuttui yht´äkkiä hiton paljon kalliimmaksi. Tarkoittaa, että Ranskalla ei enää ole samanlaisia mahdollisuuksia käyttää Sahelin valtioiden kultaa omien lainojensa takeina (vaikka epäilen että Libyan keskuspankista 2011-2012 sodan — anteeksi, demokratisoimisen — jälkeen kadonnut kulta saattaisi löytyä Ranskasta, ainakin osa).
Ymmärrätte nyt myös varmaan, miksi länsimedia nimittää Sahelin valtioiden uusia päämiehiä diktaattoreiksi? Se on ennakkoselitys sille, että Saheliin on lähetettävä sotilaita ”pelastamaan demokratiaa” ja ”vapauttamaan” sahelilaiset (omaisuudestaan). Ennen sotilaiden lähettämistä tyydytään rahoittamaan vaeltavia terroristeja, noita valtioiden lempityöntekijöitä, milloin on saatava syy tunkea toisen valtion tontille.
Säästöpaketti, pelastuspaketti ja EKP
Macronin presidenttikauden 7. pääministerin, Sébastien Lecornun hallitus yrittää epätoivoisesti ajaa parlamentissa läpi 43 miljardin euron hätäsäästö- ja veronkorotuspakettia, mutta sillä ei ole poliittista enemmistöä takanaan, ja vaikka säästöt hyväksyttäisiin, Ranskan budjettivaje jää silti 5 prosenttiin BKT:sta, mikä rikkoo räikeästi EU:n virallista 3 prosentin rajaa.
Ranskan ja Saksan 10-vuotisten valtionlainojen korkoero (talouskielessä spread) on revennyt jo lähes 150–160 korkopisteeseen so. raha pakenee Saksan valtionvelkakirjoihin. Saksan valtionlainaohjelmasta vastaavan rahoitusviraston Finanzagenturin johto ja Tammo Diemer antoivat lokakuussa 2026 harvinaisen suoran lausunnon: ”Ehdoton eurooppalainen tuki markkinoiden rauhoittamiseksi voisi laukaista myöhemmin entistä vakavamman velkakriisin”.
Tarkoittaa että Saksa viestittää EKP:lle ja Brysselille, että se aikoo estää kaikki sellaiset pelastusoperaatiot, joissa Ranskalle annettaisiin rahaa ilman, että Pariisi sitoutuu säälimättömiin budjettileikkauksiin ja eläkejärjestelmänsä täysremonttiin.
Tarkoittaa että vaikka EKP olisi suunnitellut Ranskan pelastamista käyttämällä joko TPI-kriisityökalua (Transmission Protection Instrument) tai kvantitatiivista tiukentamista (QT), Saksa ei siihen suostu.
TPI ja QT
TPI-ohjelma on vuonna 2022 luotu ohjelma, joka antaa EKP:lle oikeuden ostaa tietyn maan valtionlainoja rajoittamattomasti, jos maan lainakorot nousevat tavalla, joka ”ei ole taloudellisesti perusteltua”. EKP ei kuitenkaan voi noin vain aktivoida TPI:tä Ranskalle. Ohjelman viralliset säännöt vaativat, että tukea saava maa noudattaa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä. Koska Ranska rikkoo tietoisesti budjettisääntöjä yli 5 % alijäämällään ja sen kriisi on täysin itseaiheutettu, EKP:n väliintulo olisi juridisesti erittäin riitaisa.
EKP on sitoutunut antamaan vanhojen pandemian aikaisten lainojensa (PEPP) — kyllä, nekin velat roikkuvat taseissa — erääntyä ja poistua taseestaan eli se ei enää aio ostaa uusia velkakirjoja tilalle. Jos Ranskan tilanne muuttuu hallitsemattomaksi, EKP voi muuttaa tätä määrällistä QT-tiukentamisohjelmaansa. Se voi päättää keskeyttää säästöohjelmansa ja ohjata muista maista — kuten Saksasta — vapautuvat erääntyvät pääomat suoraan Ranskan valtionlainojen ostamiseen. Se taas tarkoittaa että EKP alkaisi jälleen ”painaa epäsuorasti rahaa” Ranskan markkinoille, mikä murentaisi euron arvoa ja pitäisi inflaatiopaineita yllä koko euroalueella.
EKP:n johtokunnasta on vapautumassa useita avainpaikkoja vuoden sisään – mukaan lukien pääekonomisti Philip Lanen ja pääjohtaja Christine Lagarden paikat. Berliini ajaa parhaillaan kulissien takana omia tiukan talouskurin miehiään näille paikoille ennen Ranskan vuoden 2027 presidentinvaaleja. Saksan tavoitteena on varmistaa, ettei EKP pysty aloittamaan Ranskan valtionlainojen salaisia jättiostoja ilman, että saksalaiset pääsevät asettamaan niille tiukat ehdot. BlackRock Merz pelkää AfD-puolueen vievän vallan Saksanmaalla.
Voi tätä yhtenäisyyden ja solidaarisuuden huumaavaa tuoksua!
Jos Ranskan kriisi jäädyttää eurooppalaisten pankkien välisen luototuksen, rahan hinta nousee kaikille. Suomalaisille tämä tarkoittaisi yleisen korkotason kuten Euriborien pysymistä korkeammalla kuin mitä Suomen taantuneessa taloudessa pelkkien kotimaisten tekijöiden perusteella pitäisi. Lisäksi Helsingin pörssi ja suomalainen vienti kärsisivät, kun euroalueen yleinen talousluottamus murenee.
Takaisin mellakkahavaintoihin.
Moniääninen, monikulttuurinen mellakka
Huvitti suuresti kun Britannian Yle, BBC, uutisoi Ranskan tapahtumista ”enimmäkseen rauhanomaisina protesteina.” ”Rakkauden kesän” BLM-mellakoiden jälkeen sanonta on selvä merkki siitä, että kyseessä on valeuutinen.
Viranomaislähteiden mukaan mellakoihin osallistui noin 550 000 henkilöä, järjestäjien mukaan noin 800 000 henkilöä.
SoMessa kiertää paljon videoklippejä. Voi havaita, että koululaisten, ammattiliittojen ja keltaliivien ohella protestit ovat vetäneet kaduille protesteja hyödyntävät rosvoilijat, joita kiinnostaa vain kauppojen ryöstely sekä tuhopolttajat, jotka tekevät sitä, mitä tuhopolttajat tekevät: sytyttävät rakennuksia ja autoja tuleen. Parissa tapauksessa myös ihmisiä — ja itsensä.
Kauppoja kiertäville rosvoilijoille näkyi kelpaavan viini, Kawasakin moottoripyörät, Rolex-kellot, Hermes-laukut ja kalliit kengät mutta myös makeiset, sipsit ja sekalainen pikkutavara.
On videoklippi, jossa haastatellaan ”enimmäkseen rauhanomaisiin protesteihin” osallistuvaa mustanruskeaa nuorisojoukkoa. Nuori käkkäräpääpoika sanoo ettei tiedä mitä protestoidaan, he kuitenkin tulivat paikalle ”näyttämään luonnettaan” ja heidän viestinsä on ”Tuhotkaa kaikki!”. Muut huutavat taustalla kannatustaan.
Muissa videoklipeissä näkyy noin 80-vuotias eläkeläispariskunta, jonka päältä on ryöstetty vaatteetkin, seisomassa lokakuisessa viimassa kadulla. Voisi siis sanoa, että Ranskan mellakoissa on sukupolvisota-aspekti.
On raportteja, että kadun mellakkaosastolla oli ennakolta osoitetietoja; kadun varrella olevat juutalaisten omistamat liikkeet poltettiin, muslimien omistamia ei. Voi siis sanoa, että mellakoissa on uskonnollinen ja rodullinen aspekti.
Poliittinen aspekti on erittäin näkyvä. Palestiinan lippu ja Neuvostoliiton sirppi ja vasara -lippu liehuvat monissa videoissa tai ne on ripustettu jonkin rakennuksen huipulle. Eiffelin torni oli koristettu parillakin jättikokoisella Palestiinan lipulla.
Poliittinen aspekti on myös erittäin kuuluva. Ranskan hallituksen taholta nimittäin. Joka ainoa hallituksen ja parlamentin vastuunkantajajäsen on ”jämäkästi” sysäämässä vastuuta tapahtuneesta jollekulle muulle, oikeisto vasemmistolle ja päinvastoin. Macron syytti Trumpin aloittamaa Iranin sotaa, pari muuta syytti Venäjää — kuten odottaa saattoi. Maailman millään kolkalla ei tunnu tapahtuvan mitään, ei edes rengasrikkoa metsäautotiellä, ilman että se jollain lailla on Putinin vika. Huoh.
Kyll´ niimppal kärssi ja hävet saa, kuten Turun seudulla tavataan sanoa.
Videoklipeissä on vilahtanut henkilöitä, jotka epäilyttävästi vaikuttivat mustiin siviilivetimiin pukeutuneilta poliiseilta, ja jotka yllyttivät väkijoukkoa väkivaltaisuuksiin. Kenties Ranskan hallitus yrittää saada ihmiset vaatimaan poikkeustilalakia ja armeijaa kaduille?
BLM-mellakoiden aikaan katuvierille tuotiin etukäteen tiili- ja pullolavoja heittoaseiksi. Niitä näkyi myös Ranskan kaduilla.
Vastakkainasettelun aika tuntuu olevan aina — kansanedustajan apulaiset murhaajina
Ranskan viranomaiset ovat kohdistaneet mellakka-tutkintaa suoraan äärivasemmistolaisen La France Insoumise (LFI) -puolueen kansanedustajaan Raphaël Arnaultiin.
Pääministeri Sébastien Lecornu ja sisäministeriö ovat syyttäneet radikaaleja äärivasemmistolaisia ryhmiä järjestelmällisestä ”kapinasuunnitelmasta” ja mellakoiden lietsonnasta ennen vuoden 2027 presidentinvaaleja. Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez nimesi militantin ”antifasistisen” Jeune Garde -liikkeen perustajan Arnault´in julkisesti yhdyssiteeksi puolueen ja mellakoita lietsovien ultra-vasemmistolaisten ryhmittymien välillä. LFI puolestaan väitti poliisin yrittäneen salaa pidättää junasta astuneen kansanedustajan Gare de Lyonilla 20. lokakuuta 2026, mutta menneen erehdyksessä väärään junanvaunuun jolloin Arnault pääsi liukenemaan paikalta.
Syytökset liittyvät osittain helmikuussa 2026 tapahtuneeseen veriseen välikohtaukseen Lyonissa. Tuolloin 23-vuotias kansallismielinen/äärioikeistolainen opiskelija Quentin Deranque pahoinpideltiin kuoliaaksi sen kertaisten mielenosoitusten yhteydessä. Lyonin syyttäjän Thierry Dranin mukaan ainakin kuusi henkilöä potki ja löi maahan kaadettua Deranquet’ta, joka kuoli saamiinsa aivovammoihin.
Puolan ja Ranskan viranomaisten laajassa tutkinnassa pidätettiin 11 henkilöä. Kansanedustaja Arnault’n kaksi virallista parlamentaarista avustajaa, mukaan lukien Jacques-Elie Favrot, saivat raskaat rikossyytteet Deranquin taposta ja osallisuudesta kuolemaan johtaneeseen väkivaltaan.
Tämä nimenomainen rikosketju on poistanut Ranskan politiikasta — mutta ei mediasta — perinteisen suojamuurin äärivasemmiston ympäriltä.
Järjestäjät taustalla
Fox News Digitalin laajassa tutkimuksessa tunnistettiin 54 eri järjestöä, ammattiliittoa ja kansainvälistä radikaaliryhmää, jotka ovat kaapanneet alun perin rauhanomaiset kouluprotestit ajaakseen laajempaa kansainvälistä kapinaa. Tunnistetuista 54 ryhmästä vain 16 on todellisia opiskelija- tai nuorisojärjestöjä. Loput 38 ovat kovia poliittisia ja ammattiyhdistystoimijoita.
Ranskan omat ääriryhmät, kuten sirppi ja vasara -lippuja kantava La Jeunesse Communiste ja trotskilainen opiskelijaliike Le Poing Levé (Kohotettu nyrkki), hoitavat fyysisen katutaistelun ja vaativat avointa ”luokkasotaa”, kuvailee Yahoo News.
The Rio Times kertoo että Urgence Palestine ja Union juive française pour la paix ovat tuoneet kaduille Palestiina-retoriikan. Samalla ekoterroristinen Les Soulèvements de la Terre (Maan kapinat) ja uudelleen herätetyt Keltaliivit (Gilets jaunes) osallistuvat mellakointiin ja ryöstelyyn ilman, että tuomitsevat väkivaltaa.
Fox News antoi nipulle nimeksi Chaos Inc.
Fox Newsin arvion mukaan Ranskan opiskelijamellakoiden taustalla vaikuttaa globaali, Kiinasta käsin johdettu, amerikkalaissyntyisen it-miljonäärin ja marxilaisen aktivistin Neville Roy Singhamin rahoittama verkosto. Opiskelijaprotesti olisi kaapattu, tähtäimessä on laajempi, moneen maahan levitetty kansainvälinen kapina.
(Sivuhuomautus: Singhamin vaimo Jodie Evans pyörittää Singhamin rahoittamaa samppanjasosialisti-järjestöä CodePink´iä.)
Singhamin rahoittama, New Yorkissa toimiva pro-kommunistinen BreakThrough News on levittänyt sosiaalisessa mediassa provosoivaa kuvamateriaalia Ranskan mellakoista ”niukkuustyrannia-kapinana”. Kanavan levittämät videot – kuten La France Insoumise (LFI) -puolueen poliitikon Bally Bagayokon väliintulo poliisirynnäkössä – ovat keränneet satoja tuhansia tykkäyksiä globaalien vasemmisto-vaikuttajien — kuten Hasan Pikerin — kautta.
Singhamin rahoittaman Tricontinental-ajatushautomo hoitaa ideologista koordinointia. Sen johtaja Vijay Prashad juhlisti Ranskan kaaosta avoimesti ja kytki Pariisin mellakat osaksi laajempaa globaalia vallankumousta julistaen: ”Pariisi–New Delhi–Buenos Aires… antakaa raivon hallita”.
Reaalipoliittinen arvio: Euroopan suuret valtiot ovat ajautumassa sisäiseen balkanisoitumiseen ja katujen hallitsemattomaan sotaan, jossa poliittiset äärilaidat ratkovat välejään väkivallalla.
Ja Eurooppaa autetaan siinä. Menetkö sinä halpaan?
