Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu, Sveitsin Baselissa päämajaansa pitävä Kansainvälinen järjestelypankki, Bank of International Settlements (BIS) varoittaa tekoäly-investointikuplasta.
BIS julkaisi tammikuussa 8-sivuisen tutkimusraportin Financing the AI Boom: from cash flows to debt (BIS Bulletin No 120).
Raportti varoittaa nykyisen tekoälyboomin olevan vaarassa kehittyä globaaliksi sijoitus- ja talouskuplaksi. BIS-raportti rinnastaa tekoäly-hysterian aiempiin suuriin kupliin, jotka puhkesivat ja heilauttivat koko maailman taloutta kuten
- Kanaalimania (1830-luku)
- Ison-Britannian rautatiekupla (1840-luku)
- Dot.com -romahdus (IT-kupla, v. 2000)
Markkinoille virtaavan pääoman määrä on karannut kauas siitä, mitä kaupalliset tuotot voivat lyhyellä aikavälillä oikeuttaa.
Suurimmat teknologiajätit, kuten Microsoft, Amazon, Alphabet, Meta ja Oracle — niin sanotut hyperskaalaajat– ovat asettamassa vuosina 2025–2026 yhteensä yli 1 000 miljardin (biljoonan) dollarin investointipotin tekoälyinfrastruktuuriin ja datakeskuksiin.
BIS korostaa, että nämä jättimäiset investoinnit ylittävät jo nyt yhtiöiden omat tulot ja vapaan kassavirran. Osa yrityksistä on joutunut ottamaan velkaa kattaakseen tekoälykulunsa.
The Fortune huomauttaa Yhdysvaltojen tekoälyvetoisten osakkeiden muodostavan jo noin 64 % globaalista MSCI-osakeindeksistä. Kotitalouksien suorat sijoitukset näihin hyperskaalaaja-yhtiöihin ovat poikkeuksellisen suuret. Kuplan puhjetessa osakkeiden raju romahdus leikkaisi ihmisten varallisuutta, paljon, ja johtaisi kulutuksen äkkipysäykseen
— mikä tuhoaa taloutta laajemmaltikin sillä
suorien lainojen rahastot (direct lending) ovat nelinkertaistaneet luotonantonsa tekoäly- ja IT-sektoreille. BIS varoittaa, että tekoälyosakkeiden uudelleenhinnoittelu tai uusi inflaatiopiikki voi laukaista laajan, järjestelmää vaarantavan luottolaman. Yksityiset luottomarkkinat ajautuisivat kriisiin.
Uutistoimisto Reuters on huolissaan keskuspankkien sokeudesta. Keskuspankkien, kuten euroalueen EKP tai Yhdysvaltain yksityisesti omistettu keskuspankki Federal Reserve (FED), eivät kykene luotettavasti arvioimaan, johtuuko talouskasvu aidosta tuottavuuden kasvusta vai siitä, että investointikupla on ylikuumenemassa. Datakeskuksiin, siruihin ja verkkoihin kaadetaan niin paljon rahaa, että se vääristää talouden kysyntä- ja tarjontasignaaleja.
Toisin sanoen keskuspankkien korkopolitiikka perustuu arvailuun, ei arvioihin.
Keskinäisen luototuksen rinki
Tekoäly-yritykset laajentavat kasvuodotusten perusteella (kuten tietenkin muutkin yritykset) velkarahalla. Jos kupla puhkeaa, luotottajat ovat vaikeuksissa.
Suurimpia BIS:in raporteissa mainittuja riskitekijöitä on kuitenkin suurten tekoäly-yhtiöiden keskinäinen luotottamisrinki.
BIS:in heinäkuussa julkaistussa The AI investment race -erityisraportissa todetaan, että tekoälysektorin rahoitusrakenne on poikkeuksellisen sisäsiittoinen.
Suuret teknologiayhtiöt, nk. ”hyperskaalaajat” ja Nvidian tapaiset siruvalmistajat antavat riskipääomaa tai myöntävät lainoja pienemmille tekoäly- ja pilvistartupeille (esim. CoreWeave, Lambda Labs). Nämä startupit puolestaan sitoutuvat käyttämään saamansa rahat ostaakseen siruja tai pilvikapasiteettia rahoittajayhtiöltä. Tätä kutsutaan kehärahoitukseksi (Circular ties, round-tripping).
Kehärahoituksen käyttäminen luo harhan kysynnän kasvamisesta. Yhtiöiden liikevaihto näyttää kasvavan kun ne rahoittavat omia asiakkaitaan, jotka ostavat heiltä (Vendor financing).
BIS käyttää verkostoanalyysia osoittaakseen ketjureaktion riskin. Kehärahoitusta käyttävät yhtiöt ovat kytkeytyneet toisiinsa rahoitussiteillä, joten yhden ainoan suuren toimijan maksukyvyttömyys heijastuisi välittömästi takaisin rahoittajiin jolloin ketjureaktio laukeaisi koko järjestelmässä.
Seuraukset ovat tuttuja joka ainoasta kerrasta, jolloin verovaroilla on pelastettu globaalissa finanssijärjestelmässä toimivia liian-isoja-kaatumaan -pankkeja ja kansainvälisiä yrityksiä. Ja sen jälkeen on ollut pakko pelastaa pankkeja ja kansainvälisiä yrityksiä pelastaneita valtioita, jotka ajautuivat valtionvelkakriisiin pelastustoimien välittömänä seurauksena.
Seuraus on ollut myös kotitalouksiin ja yrityksiin kohdentuva luottolama. Investointi-intoilu putoaa lähelle nollaa, mikä ajaa taloutta stagnaatioon ja sitä reittiä lamaan. Vaikutukset ovat globaaleja.
EU on investoinut raskaasti datakeskuksiin ja digitalisointiin
EU:n investoinnit datakeskuksiin ja digitalisaatioon ovat osa EU:n militarisoitumiseen käyttämää (velka-)rahaa. EU julkaisi vuonna 2016 globaalistrategian, jossa esitellään käsite strateginen autonomia. Tämä tarkoittaa EU:n siviili- ja sotilasinfrastruktuurin yhteenliittämistä sekä integroimista NATO-rakenteisiin.
Osana EU:n monivuotista rahoituskehystä vuonna 2021 aloitti toimintansa Euroopan puolustusrahasto (EDF). EDF kytki siviilipuolen tutkimusrahoituksen — kuten Horizon Europe -ohjelman — ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksen suoraan sotilaallisiin tarpeisiin. Miljardeja euroja on ohjattu tekoälyn, kvanttilaskennan ja NATOn kanssa yhteisten sotilaspilvialustojen tutkimukseen. Vuonna 2025 EU- säädöksiä muutettiin siten, että siviilikäyttöön tarkoitettuja ohjelmia (kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa) voidaan joustavasti hyödyntää sotilaallisen valmiuden parantamiseen.
Jos tekoälysektorin tuotot eivät vastaa odotuksia ja BIS:n ennustama markkinakorjaus tapahtuu, kapasiteetin hinnat nousevat ja useita hankkeita jäädytetään. Sekä eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt että alueelliset verkkoyhtiöt upottavat parhaillaan paljon rahaa siirtoverkkoihin, muuntamoihin ja muuhun infraan. Tekoälykuplan puhjetessa raha on käytetty sellaisen asiakkaan palvelutarpeiden täyttämiseen, joka lakkaa olemasta.
(Toim. huom. Jos kaikki menee hyvin, eikä kupla puhkea, tehdyt investoinnit sekä datakeskusten vaatima sähkömäärä lukittuun hintaan rahastetaan sinulta — sijoittajille on taattu kantaverkosta 8% tuotto. Jos kupla puhkeaa, kadonneeseen asiakkaaseen tehdyt investoinnit maksatetaan sinulla. ”Artisti maksaa.”)
Tekoäly-yhtiöt puolestaan ovat sijoittaneet EU:n ”vihreä siirtymä-” ja ydinvoimahankkeisiin. (Toim. huom. Onko joku jo keksinyt miten käytöstä poistettuja aurinkopaneeleja ja tuulimyllyjä voidaan kierrättää? Tai edes hävittää turvallisesti? Sarkasmivaroitus.)
Tekoäly-kuplan puhkeaminen aiheuttaisi investointilaman, jolloin ”Euroopan energiamurros” viivästyy tai pysähtyy.
Toisin sanoen BIS varoittaa nykyisen tekoälyn ympärillä pyörivän rahan olevan pitkälti yhtiöiden toisilleen siirtämää pääomaa. Jos ketju katkeaa, se vetää mukanaan myös siviilipuolen rakennushankkeet ja energia-investoinnit Euroopassa. Mikä vähentää työpaikkoja ja nostaa kuluttajahintoja.
Kolme taulukkoa
Pyysin tekoälyä laatimaan kolme taulukkoa, joissa näkyy EU:n, euroalueen, Suomen, Italian, Kreikan, Espanjan, Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan velkamäärät, velan suhde bkt:n, valtiontalouden alijäämä, vienti- ja tuontitase sekä sekä FDI-virtaukset vuodesta 2008 vuoteen 2026?
Tekoäly vastasi: ”Talousindikaattorien vertailu vuodesta 2008 vuoteen 2026 on jaettu selkeyden vuoksi kolmeen eri taulukkoon: julkiseen velkaan, budjettitasapainoon ja kauppataseeseen sekä suoriin sijoituksiin (FDI). Esitetyt tiedot perustuvat Eurostatin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), OECD:n ja Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön virallisiin historiallisiin tilastoihin sekä toteutuneisiin lukuihin. Vuoden 2026 luvut heijastavat tehtyjä budjetti- ja talousarvioita.
| Alue / Maa | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 | 2025 | 2026 (Ennuste) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EU (27) | 62,2 % | 84,0 % | 83,9 % | 90,0 % | 80,7 % | 81,7 % | 82,9 % |
| Euroalue | 69,7 % | 92,6 % | 90,1 % | 96,5 % | 87,0 % | 87,8 % | 88,9 % |
| Suomi | 32,6 % | 52,9 % | 63,2 % | 74,8 % | 75,1 % | 81,3 % | 83,5 % |
| Italia | 106,1 % | 126,5 % | 134,8 % | 154,9 % | 134,6 % | 137,1 % | 138,9 % |
| Kreikka | 109,4 % | 162,0 % | 180,1 % | 206,3 % | 154,1 % | 146,1 % | 143,5 % |
| Espanja | 39,7 % | 85,2 % | 99,2 % | 120,3 % | 105,1 % | 100,7 % | 101,6 % |
| Yhdysvallat | 72,8 % | 101,3 % | 106,0 % | 133,5 % | 122,1 % | 124,2 % | 125,8 % |
| Venäjä | 7,4 % | 11,9 % | 15,7 % | 19,2 % | 14,9 % | 18,3 % | 20,0 % |
| Kiina | 27,1 % | 34,3 % | 50,7 % | 70,1 % | 85,2 % | 90,4 % | 99,2 % |
| Alue / Maa | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 | 2025 | 2026 (Arvio) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EU (27) | -2,5 % | -4,3 % | -1,4 % | -6,7 % | -3,1 % | -3,1 % | -3,2 % |
| Euroalue | -2,2 % | -3,7 % | -1,4 % | -7,0 % | -3,0 % | -2,9 % | -2,8 % |
| Suomi | +4,2 % | -2,2 % | -1,7 % | -6,0 % | -2,9 % | -3,5 % | -3,4 % |
| Italia | -2,7 % | -2,9 % | -2,4 % | -9,4 % | -7,2 % | -4,3 % | -3,7 % |
| Kreikka | -10,2 % | -8,9 % | +0,2 % | -10,2 % | -1,3 % | -0,9 % | -0,6 % |
| Espanja | -4,4 % | -11,6 % | -4,3 % | -10,1 % | -3,5 % | -3,0 % | -2,8 % |
| Yhdysvallat | -6,7 % | -6,9 % | -3,1 % | -14,9 % | -6,3 % | -6,5 % | -6,1 % |
| Venäjä | +4,9 % | +0,4 % | -3,4 % | -4,0 % | -1,7 % | -2,6 % | -1,6 % |
| Kiina | -0,7 % | -1,6 % | -3,7 % | -11,4 % | -7,1 % | -7,3 % | -6,8 % |
| Alue / Maa | Indikaattori | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 | 2025 / 2026 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EU (27) | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
-120 +310 |
+115 +420 |
+380 +520 |
+395 -110 |
+310 +180 |
+290 +210 |
| Suomi | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
+7,1 +3,2 |
-2,5 -1,4 |
-1,8 +8,4 |
-0,9 +4,1 |
-1,2 +1,5 |
-0,5 +2,1 |
| Italia | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
-15 -12 |
+13 +0,5 |
+55 +18 |
+61 -18 |
+38 +15 |
+42 +12 |
| Kreikka | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
-44 +4,2 |
-20 +1,7 |
-18 +3,1 |
-22 +3,2 |
-31 +5,0 |
-28 +4,6 |
| Espanja | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
-130 +35 |
-42 +26 |
+32 +39 |
+18 +41 |
+24 +32 |
+28 +30 |
| Yhdysvallat | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
-820 -20 |
-740 -110 |
-750 +190 |
-910 +120 |
-1150 +80 |
-1180 +110 |
| Venäjä | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
+179 +20 |
+193 +12 |
+90 +22 |
+92 +2,3 |
+120 -22 |
+115 -15 |
| Kiina | Kauppatase (mrd. ) FDI Netto (mrd. ) |
+360 +100 |
+240 +220 |
+490 +170 |
+530 +100 |
+830 -40 |
+850 -35 |
Miksi pyysin tekoälyltä taulukointia? Halusin kuvittaa helpolla ja ymmärrettävällä tavalla miksi EU:n ja NATOn — jotka muutoinkin ovat jokseenkin sama asia jäsenistöltään — on pakko integroida siviili- ja sotilassektoreitaan.
Länsimaat – erityisesti Yhdysvallat ja euroalueen maat kuten Italia ja Suomi – ovat ajautuneet poliittisten päätösten suorana seurauksena korkeaan velkaantumiseen ja jatkuviin budjettialijäämiin. Valtioilla ei ole varaa rakentaa kokonaan erillistä, kallista sotilasinfrastruktuuria tai moninkertaistaa armeijoiden miesvahvuuksia. Integroiminen on pakon sanelemaa.
90 % velkaraja ei automaattisesti kaada taloutta. Ongelma on se, että velanhoitokustannukset (korkomenot) syövät ne varat, joilla sitä aitoa talouskasvua pitäisi luoda.
Länsimaiden velkaantuminen ja Kiinan kauppataseen ylijäämä myös pakottavat EU:n (esim. EDIP-ohjelman kautta) suojelemaan omia toimitusketjujaan, siis käymään talous- ja investointisotaa talouspakotteilla, joka vahingoittaa EU:ta itseäänkin. Kiina tuottaa suurimman osan maailman ns. kriittisestä teknologiasta sekä pitää hallussaan harvinaisten mineraalien jalostuksen monopolia. EU:n on pakko rakentaa omia tuotantolaitoksia tietäen että kriittisten raaka-aineiden saanti on ongelma. jonka ratkeaminen on epävarmaa.
Suomi kulki suolle paitsi korona-ajan tukisekoilujen ja muiden pandemiatoimien aiheuttamien kustannusten vuoksi, myös siksi että sote-uudistuksen todelliset kustannukset, heikko talouskasvu (pakotteet!) ja velkarahoituksen korkomenojen kasvun päälle tulivat NATO-jäsenyyden kulut. Linnoitettiin rajaa, pystytettiin raja-aitaa, rakennettiin Isäntämaasopimuksen vaatimaa infraa ja tehtiin puolustushankintoja. Tilanteessa jossa valtiontalouden alijäämä oli jo 3,5%.
Kiinan FDI-virtausten supistuminen selittyy taloussodankäynnillä (pakotteet) ja sillä että Kiina on tiukentanut vakoilulainsäädäntöään. EU ja Yhdysvallat myös kannustavat länsimaisia yrityksiä siirtämään tuotantoa pois Kiinasta erilaisin eduin — mikä liittyy suoraan EU:n militarisoitumiseen.
Venäjän julkinen velka on vain noin 20 % BKT:sta ja kauppatase on vahvasti ylijäämäinen (+115 miljardia dollaria). Tämä on poikkeuksellisen vahva asema verrattuna velkaantuneisiin länsimaihin. Kasvu tulee paljolti siitä, että Venäjä käyttää sekin rahaa militarisoitumiseen. Toinen selvä syy vähävelkaisuuteen on, että Venäjä on suljettu läntisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle. Rintamalla olevien miesten määrä on nostanut työvoimapulan ylös.
Neljäs taulukko
Pyysin vastaavat tiedot Ukrainan osalta.
| Indikaattori | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 | 2025 | 2026 (Arvio) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Julkinen velka (% BKT:sta) | 19,1 % | 35,3 % | 79,3 % | 60,4 % | 90,3 % | 101,0 % | 98,4 % – 108,7 % |
| Valtiontalouden alijäämä (% BKT:sta) | -2,2 % | -4,3 % | -2,2 % | -5,2 % | -20,3 % | -18,6 % | -18,4 % |
| Kauppatase (mrd. USD) | -11,9 | -15,8 | -5,4 | -5,1 | -38,8 | -56,8 | -52,0 |
| FDI-nettovirtaukset (mrd. USD) | +10,9 | +8,4 | +3,8 | -0,8 | +4,2 | +2,5 | +2,1 |
Ukrainan yli sadan prosentin velkasuhde bkt:n koostuu länsimaiden (velaksi ottamistaan rahoista) myöntämistä pitkäaikaisista, erittäin matalakorkoisista lainoista. EU:n osuus Ukrainan valtionvelasta nousi noin 40 prosenttiin, ja vuoden 2026 budjettia rahoitetaan pääosin EU:n uudella 90 miljardin euron lainajärjestelmällä.
Sota on tuhonnut Ukrainan vientiteollisuuden ja infrastruktuurin. Ulkomaiset sijoitukset (FDI) ovat lähes pysähtyneet. ”Tulot” tulevat länsimaisilta veronmaksajilta. Miljoonien ukrainalaispakolaisten pitkittynyt jääminen Eurooppaan on lisännyt EU-maiden julkisia menoja (sosiaali- ja terveyspalvelut), vaikka se samalla onkin paikannut Euroopan omaa työvoimapulaa erityisesti palvelu-, rakennus- ja logistiikka-aloilla. Verotuotto tippuu EU-maiden kassoihin Ukrainan kustannuksella. Ukrainan rahantarve kasvaa.
Viides taulukko
| Alue / Maa | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 | 2025 | 2026 (Arvio) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EU (27) | 7,2 % | 10,9 % | 8,6 % | 7,2 % | 6,0 % | 5,9 % | 5,8 % |
| Euroalue | 7,6 % | 11,4 % | 10,0 % | 8,0 % | 6,5 % | 6,4 % | 6,3 % |
| Suomi | 6,4 % | 7,7 % | 8,8 % | 7,7 % | 7,9 % | 8,4 % | 8,1 % |
| Italia | 6,7 % | 10,7 % | 11,7 % | 9,3 % | 7,2 % | 6,9 % | 6,7 % |
| Kreikka | 7,8 % | 24,5 % | 23,9 % | 16,3 % | 10,4 % | 9,8 % | 9,2 % |
| Espanja | 11,3 % | 24,8 % | 19,6 % | 15,5 % | 11,5 % | 11,1 % | 10,8 % |
| Yhdysvallat | 5,8 % | 8,1 % | 4,9 % | 8,1 % | 4,1 % | 4,3 % | 4,4 % |
| Venäjä | 6,2 % | 5,5 % | 5,5 % | 5,6 % | 2,6 % | 2,4 % | 2,3 % |
| Kiina | 4,2 % | 4,1 % | 4,0 % | 4,2 % | 5,1 % | 5,2 % | 5,3 % |
| Ukraina | 6,4 % | 7,5 % | 9,3 % | 9,5 % | 14,2 % | 12,5 % | 11,5 % |
Luvut perustuvat Eurostatin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), OECD:n sekä maiden kansallisten tilastokeskusten virallisiin lukuihin. Vuosien 2025 ja 2026 tiedot perustuvat toteutuneisiin kuukausitilastoihin sekä voimassa oleviin talousennusteisiin.
Ukrainan viralliset työttömyysluvut putosivat vuoden 2022 romahduksen — jolloin työttömyys oli yli 20 % — jälkeen noin 11–14 prosenttiin. Lukua selittää laaja siirtolaisuus ulkomaille sekä miesten massiivinen liikekannallepano armeijan palvelukseen.
Riski on todellinen
Olemme altistaneet poliittisilla päätöksillä itsemme talousromahdukselle. Taulukoista näkyy, että euroalueen keskimääräinen velka on lukkiutunut lähes 90 prosenttiin bkt:sta. Ranskan sekä Italian kaltaiset suurtaloudet vetävät perässään jatkuvaa, syvää alijäämää. Samalla Suomen kaltaiset perinteiset mallioppilaat ovat menettäneet budjettitasapainonsa. Korkotason pysyessä korkeana pelkät velkojen hoitokustannukset syövät miljardeja euroja, jotka ovat suoraan pois investoinneista, koulutuksesta ja siviilirakenteista.
EU:n päätös luopua halvasta venäläisestä energiasta ja siirtyä kalliiseen amerikkalaiseen aiheutti sen että eurooppalainen raskas teollisuus menetti kilpailuetunsa korkeiden energiahintojen vuoksi. Nyt valtiontukia ja siviilirahoitusta, ml. koheesiorahat, ohjataan tehtaiden ja sähköverkkojen militarisoimiseen sekä asetuotantoon. Seurauksena kulutustavaroiden ja siviiliteknologian tuottavuus sakkaa.
EU on altistanut itsensä tilanteelle, jossa sen talous nojaa yhä enemmän valtion rahoittamaan sotatalouskasvuun, joka ei itsessään luo uutta, markkinaehtoista vaurautta. EU:n tilanne on pohjimmiltaan sama kuin Venäjän.
Jos globaali tekoälykupla puhkeaa, rahoitusmarkkinoiden ketjureaktio iskee suoraan eurooppalaisiin pankkeihin ja niihin miljardiluokan datakeskus- ja sähköverkko-investointeihin, joita Euroopassa parhaillaan tehdään velkarahalla.
EU:n pankkiunioni ja pankkien kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) määräävät tarkan hierarkian siitä, kenen varoja käytetään, jos pankki ajautuu vakaviin vaikeuksiin — esimerkiksi jos tekoälysektorille annetut suuret luotot laukeavat silmille.
Tällä kertaa pelastustoimet ovat Bail-in, jossa yli satatuhatta euroa tilillään pitävät tilinomistaja-asiakkaat katsotaan osakkeenomistajiksi, joilla on velvollisuus pelastaa pankkijärjestelmä.
Yritykset pitävät suuria summia tileillään palkkojen ja kulujen maksamista varten… Bail-in pysäyttää talouden hetkessä, jos yritysten käyttöpääomia leikataan tai ne jäädytetään.
Yritykset tietävät joutuvansa maksumiehiksi. Pelkkä huhu voi laukaista talletuspaon — mikä kaataa pankin. Mikä pakottaa valtiot/EU:n pelastamaan järjestelmää. Mikä…
Yhteenveto
Kannamme siivilällä vettä altaan syvästä päädystä matalaan päätyyn.
Jokainen uusi digitaalinen laite, anturi ja ohjelmisto, joka verkkoon lisätään, luo uusia ”päätepisteitä” ja haavoittuvuuksia, hyökkäyspinta-alaa taitaville hakkereille. Yrittämällä ratkaista fyysisen verkon haavoittuvuutta lisäämällä siihen miljoonia digitaalisia solmuja, luodaan samalla uusia reikiä, joista turvallisuus pääsee valumaan ulos.
Jos BIS:n varoittama tekoälykuplan puhkeaminen toteutuu, yritysten käyttötilien leikkaaminen Bail-in-menettelyllä lamauttaa siviilitalouden palkanmaksun ja logistiikan hetkessä. Yrittämällä pelastaa pankit tällä tavalla tullaan samalla imeneeksi kuivaksi se reaalitalous, jonka varassa pankit ja valtiot loppukädessä lepäävät.
EU:lla ei ole suoria budjettivaroja hyökkäysaseiden tai suorien sotilasoperaatioiden rahoittamiseen, se joutuu kierrättämään varoja siviilirahastojen tai aluekehitysvarojen kautta. Monimutkainen byrokratia ja siviilirakenteiden kautta kierrättäminen tarkoittaa, että suuri osa rahasta kuluu hallintoon ja tehottomuuteen ennen kuin se saavuttaa rintaman tai tehtaat.
Se, mitä pidämme vakaana siviiliyhteiskuntana, lepää tällä hetkellä velkarakenteisen ohuen kalvon päällä.
Riittää että yksi suuri tekoälytoimija ajautuu vaikeuksiin tai yksi pankki, jonka taseessa on — ylempänä mainittujen pakkoluotottamisvaatimusten takia — tuottamattomia lainoja (NLPs) Yksi kyberisku finanssijärjestelmään tai Ukrainan sodan loppuminen Venäjän voittoon riittää.
Paljonko Sinä luotat poliitikkojen kykyyn ratkaista ongelmia harkittuasi esittämiäni näkökohtia?
Lähde:
BIS (kesäkuu 2026): Annual Report 2025/26
josta löytyy
BIS Bulletin No 120 (7.1 2026): Financing the AI Boom: from cash flows to debt
